Oululais-helsinkiläinen ohjelmistoalan yritys Sysart on lähtenyt ratkomaan asioita työntekijän näkökulmasta. Yksi ratkottava asia oli palkkojen avoimuus, jonka parissa työ alkoi jo yli kymmenen vuotta sitten.

– Olemme puhuneet tästä aiheesta ensimmäistä kertaa yrityksen sisällä vuonna 2010. Kyse ei ole pelkästään palkka-avoimuudesta vaan oikeudenmukaisesta palkkojen muodostumisesta. Ihmiset, jotka ovat riittävän röyhkeitä ja hanakoita nostamaan omaan palkkaansa, saavat enemmän palkkaa, kun taas hiljaiset ja vaatimattomammat ihmiset jäävät palkkakehityksessä jälkeen. Siinä on erityisesti iso epäsuhta, sanoo toimitusjohtaja Petri Mäenpää Sysartista.

Vuonna 2015 yrityksessä alkoi kehitys kohti itseohjautuvuutta ja samalla syntyi päätös palkkamallin uudistuksesta. Mäenpää kertoo, että Sysartin palkkamallia on kehitetty ja viilattu useaan otteeseen. Kuka tahansa voi käydä koodarinpalkka.fi -osoitteessa katsomassa, millaista palkkaa saisi Sysartissa. Palkan muodostavia tekijöitä ovat esimerkiksi osaaminen, kokemus, rooli, firman kannattavuus ja henkilökohtainen laskutus. Palkkojen avoimuuden myötä rahaan liittyvästä negatiivisuudesta on päästy eroon.

– Palkka voidaan pitää kilpailukykyisenä oman mallin kautta yksityissektorilla. Meillä palkkakeskustelut ovat lähteneet pois henkilöstä. Palkkoihin eivät vaikuta, kuka on pomon kaveri tai, että johto määrää palkat. Keskustelemme yhdessä, että mitä meidän yrityksessämme maksetaan tietystä roolista tietyillä kriteereillä, myös markkinoiden mukaan.

Haasteitakin avoimuudessa on ollut. Kun malli otettiin käyttöön noin kuusi vuotta sitten, kaksi työntekijää irtisanoutui firmasta.

– Mallin työstäminen on vaatinut paljon aikaa. Alkuun periaatteena oli, että kenenkään palkka ei voi laskea. Jokaiselle määriteltiin viitepalkka, mitä palkka voi tietyillä kriteereillä olla alimmillaan ja ylimmillään. Muutama henkilö koki, että uusi malli näytti alhaisempaa palkkaa kuin mitä he aiemmin saivat. On sanottava, että meidän ensimmäinen mallimme oli ihan susi. Nykyisin jyrkkää vastakkainasettelua ei enää ole. Työntekijät ovat kokeneet mallin oikeudenmukaisena.

Hänen mukaansa suomalaisen avoimen palkkakeskustelun juuret ovat syvällä historiassa. Mäenpäällä on myös omia kokemuksia sitä, kun palkoista olisi ollut syytä keskustella avoimesti.

– 1990-luvulla olin töissä eräässä ohjelmistoalan firmassa. Pomoni sanoi, että nyt tarvittaisiin yhteen projektiin apukäsiä ja minähän rekrytoin mukaan opiskelukaverini. Olin itse ollut firmassa noin vuoden ja työskentelin projektipäällikkönä projektissa, johon kaverini tuli alaiseksi. Kun ensimmäisen kerran juttelimme asiasta tämän henkilön kanssa, sain tietää, että minä sain palkkaa 36 markkaa tunnilta ja hän sai 50 markkaa tunnilta, koska oli onnistunut neuvottelemaan itselleen paremman palkan. Muistan mitä fiiliksiä epäoikeudenmukaisuus minussa herätti. Siksi koen, että reiluus on kaikkien etu.

Avoin palkkakeskustelu näkyy myös Sysartin työsopimuksissa, joihin on kirjattu työntekijöiden työnkuviin vain minimivaatimukset.

– Tämä antaa yritykselle joustoa ja mahdollisuuksia palkkojen kanssa. Työsopimuskäytäntö ei ole Suomessa kovin notkeaa ja tes on meidän alallamme jopa kahlitseva. Siksi me olemme aivan tietoisesti tehneet näin.

Mäenpää kertoo, että hänelle itselleen oikeudenmukaisuus on tärkeimpiä arvoja. Hän uskoo, että maailma on kuitenkin koko ajan siirtymässä avoimempaan suuntaan.

– Palkkaus on sellainen asia, jossa sen pitäisi näkyä. Asioiden avoimuudella korjataan vääristymiä ja väärinkäsityksiä. Toki jotkut jarrut, joilla on oma arvovalta ja jähmeät asenteet ovat hidastaneet tätä kehitystä kohti avoimuutta.