Kosteikkoon on upotettu 5 000 kantoa – Kontiolahdella kehitetään aurinkovoimaa yhdessä suoluonnon ennallistamisen kanssa

Kun tallustelee tuulisella ja kylmänkolealla Kontiolahden Kyyrönsuolla, mieleen tulevat vanhan Hair-hippimusikaalin sanat Let the Sunshine in.

Aurinko porottaakin lupaavasti vanhan turvesuon yläpuolisella aamutaivaalla, kun kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama viittilöi lähemmäksi aukion aurinkopaneelirakenteita ja mittauslaitteita.

Itse kohde, Kyyrönsuon aurinkovoimalan koepuisto, on kuitenkin kuin Woodstockin jäljiltä: autio, osin keskeneräinen ja hylätty kenttä kuhmuraisella ja ojitetulla avohakkuuaukiolla. Olemme alle kymmenen kilometriä Joensuun kaupungin keskustasta pohjoiseen.

Tälle paikalle piti tulla – ja ehkä vielä tuleekin – teollinen aurinkovoimala satoine tai jopa tuhansine paneeleineen. Nyt hanke on jäissä, koska tanskalaisen Better Energy -yhtiön Suomen toiminnot menivät keväällä nurin.

Samalla kaatui tai lykkääntyi muutama muukin Suomeen kaavailtu suuri aurinkokenttä. Näistä Etelä-Karjalan Konnunsuon entiselle turpeenottoalueelle kaavailtu valtava aurinkovoima-alue oli ehkä tunnetuin.

Kontiolahdella aurinko pilkistää kuitenkin jo pilvien takaa. Suontama uskoo aurinkotontin käyvän myöhemmin kaupaksi uudelle toimijalle.

– Ainakin yksi toimija on tanskalaisten vetäytymisen jälkeen jo osoittanut olevansa kiinnostunut Kyyrönsuosta, Suontama sanoo.

Suontama kierrättää meitä Kontiolahden kunnan samalle alueelle rakentaman lintukosteikon ympäri.

– Jos aurinkovoimaa kehitetään yhdessä suoluonnon ennallistamisen, kasvillisuuden palauttamisen ja kosteikkojen kanssa, aurinkohankkeet lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta ja hyväksyttävyyttä.

Pohjois-Karjalassa alueen maakuntaliitto on selvittänyt kuntien toiveesta asiaa tulevan maakuntakaavan taustoiksi. Kaavaan tulisi mahdollisesti 34 yli sadan hehtaarin aurinkovoima-aluetta. Lisäksi muita potentiaalisia alueita on 13.

Vanhalle turvesuolle rakennettu Kyyrönsuon lintukosteikko on hyvässä käytössä aurinkokentän kupeessa. Alueella pesii joukko naurulokkeja ja muita vesilintuja niiden suojaamina.

Alueita tarjotaan nyt teollisen mittakaavan aurinkovoimaa rakentaville suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille.

Satunnaisista vastoinkäymisistä huolimatta aurinkovoiman voittokulku on lopulta väistämätöntä. Siksi kunnat haluavat tarjota uusille yrittäjille riidattomia ja suunniteltuja rakennuskohteita, joilla olisi mielellään jo lainvoimainen kaava tukenaan.

Aiemmin turvesuona toiminut Kyyrönsuo on juuri tällainen aurinkovoimalle kaavoitettu alue. Turvetuotannon päättymisen jälkeen osa alueesta meni paikalliselle maanviljelijälle pelloksi. Osasta tehtiin kukoistava lintujen kosteikkoparatiisi, jossa sadat naurulokit ja kymmenet muut vesilinnut nauttivat nyt pesimärauhasta.

Alueella on myös ennallistettu puronpätkä ja Itä-Suomen yliopiston koeasema kuivikkeina käytettävien sammaleiden kasvatusta varten. Kosteikkoon on upotettu noin viisi tuhatta Kontiolahden rakennusalueilta kaivettua ja maankaatopaikalta siirrettyä kantoa. Tavoite on parantaa hiilitasetta ja kosteikon ekosysteemiä. Kyyrönsuolle on suunniteltu lintutorniakin.

Ympäristöpäällikkö Suontama on ylpeä entisen turvealueen nykytilasta. Kyyrönsuosta onkin tullut kunnalle eräänlainen käyntikortti: Aurinkopuisto voi lisätä luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa samalla energiaa.

Kontiolahden ympäristöpäällikkö Antti Suontama uskoo turhille joutomaille suunniteltujen aurinkovoimaloiden voivan oikein tehtyinä parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Keski-Euroopassa aurinkopuistoihin on perustettu luonnonkukkaniittyjä, jotka puolestaan ruokkivat mehiläisiä, harvinaistuneita perhosia, muita pölyttäjiä ja hyönteisiä. Jotkut lintulajitkin pesivät paneelien suojissa. Myös lammaslaidunnus on joskus aurinkopuistoissa mahdollista. Paneeleiden varjostus ei haittaa monia uhanalaisia tai harvinaisia kasveja. Osa niistä jopa suosii puolivarjoa.

– Haluaisin kuitenkin, että aurinkopaneeleiden tukirakenteet voitaisiin rakentaa puusta, eikä teräksestä, kuten nyt. Tämän voisi tehdä kenttiä sopivasti vesittämällä, Suontama sanoo.

Nyt Kyyrönsuolla on yhä pystyssä useita teräksisiä aurinkopaneelitelineitä paneeleineen. Paikalle on jäänyt myös metalli- ja betoniromua paikalta poistuneen yrityksen jäljiltä.

Paneeleiden sähköntuotosta kertova mittari on yhä toiminnassa ja nakuttaa mittariin lukemia. Tuotettu sähkö ei kutenkaan siirry viereiseen sähköverkkoon, sillä koekenttää ei ole yhdistetty siihen.

Pohjois-Karjalan ensimmäinen aurinkopuisto valmistui Kiteen Puhoksen teollisuusalueelle. Tuulivoimaloita maakunnassa on valmiina ja suunniteltuina vain muutamassa kunnassa kaukana rajan tutka-asemilta.

Aurinkopuistoja on Suomessa syytetty kasvavan metsän kaatamisesta ja ”luonnon tuhoamisesta” niiden vaatiman pinta-alan takia. Tasaikäisillä istutusmetsillä on kuitenkin harvoin juuri mitään luonnonarvoja hiilensidontaa lukuun ottamatta.

Pohjois-Karjalassa ristiriitoja on haluttu välttää ennalta, sillä maakuntaliiton paikanvalintakriteerit pyrkivät rajaamaan suurimmat kiistakohteet ennalta pois, ainakin pääosin.

Tulevan maakuntakaavan taustaselvitykseen valikoitiin mahdollisiksi aurinkopuistoalueiksi lähinnä entisiä ja pian käytöstä poistuvia turvetuotantoalueita, ilmastollisesti hankalia turvepeltoja ja epäonnistuneita kitumaiden ojikkometsiä.

Myös teollisuuskeskittymien lähialueet, satama-alueet, ja vanhat kaatopaikka- ja kaivosalueet pääsivät mahdollisten tulevien aurinkopuistoalueiden tarkasteluun.

Sen sijaan kohteista rajattiin pois luonnonsuojelullisesti, maisemallisesti ja ruoantuotannollisesti arvokkaat alueet sekä suuret, yhtenäiset pelto- ja metsäalueet. Esimerkiksi Juuan Vuokkoon kaavaillun aurinkopuiston paikkaa siirrettiin pois maisemallisesti arvokkaasta Vuokon peltomaisemasta kuutostien länsipuolelle.

Kyyrönsuon entisen turvekentän ja suon reunassa on havainnollinen opetuskaivanne, joka kertoo maatumiskerroksista.

Entisenä turvesuona ja ojikkoalueena Kyyrönsuo on näidenkin kriteerien mukaan erinomainen paikka aurinkovoimalle. Alueen läpi kulkee sähkönsiirtolinja ja tärkeisiin luontokohteisiin on ainakin hieman matkaa. Suolla seisovat aurinkopaneelit on raivattu kitumaan ojikkometsään turvealueen laidalle. Myös tarvittava tiestö on jo valmis.

– Aurinkopuistot ovat kunnalle myönteisiä hankkeita. Ne sijoittuvat joutoalueille, lisäävät oikein suunniteltuina luonnon monimuotoisuutta ja tuovat myös kunnalle tuloja kiinteistöveroina, Antti Suontama kertoo kiertäessämme kosteikkoa, jonka luonto ja linnut ovat heti ottaneet omakseen.

Yliopiston tutkijatkin näyttävät olevan koealueensa työmaalla mittaamassa rahkasammaleiden kasvua.

Antti Suontama toivoo Kyyrönsuon aurinkokentän käyvän vielä kaupaksi, vaikka ensimmäisenä paikalle koepuiston rakentanut tanskalainen yrittäjä menikin konkurssiin.

Jos aurinkokentälle löytyy uusi toimija, suunniteltu puisto voisi tulevaisuudessa tuottaa enimmillään 265 megawatin edestä sähköä. Nykyisen hankealueen maksimiteho on 100 megawattia. Kuntien himoitsemaa kiinteistöveroa tällainen aurinkovoimala-alue tuottaisi puiston 40 vuoden elinkaaren aikana 250 hehtaarin alueelta laskennallisesti 33,5 miljoonaa euroa.

Jos Pohjois-Karjalassa joskus toimisi kaavaillut yli 40 aurinkovoimalaa, niiden tuottama yhteinen kiinteistövero ja rakentamisaikainen työllisyysvaikutus olisi merkittävä. Yhden 150 megawatin voimalan vaikutus on laskennallisesti 30 henkilötyövuotta.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen sanoo, ettei hän ole huolissaan aurinkoinvestointien nykyisestä jäätyneen pilvisestä tilasta. Alhainen sähkön hinta on viime aikoina pidätellyt investointeja. Hän uskoo, että tulevaisuudessa sähkön hinta nousee esimerkiksi vetytaloushankkeiden ja datakeskusten vuoksi. Se parantaa aurinkovoiman kannattavuutta.

– Kiteen Puhoksen noin viiden megawatin aurinkopuisto on jo valmis. Jonossa on useita muita puistoja muun muassa Juuan Vuokossa, Kontiolahden Kyyrönsuolla ja Tohmajärven Koirivaaralla.

Suurimmat Pohjois-Karjalaan suunnitellut aurinkopuistot levittäytyisivät reilusti yli kolmensadan hehtaarin alueelle, joten tilaa luulisi riittävän paneeleiden lisäksi myös luonnolle. Keski-Euroopassa monimuotoisten aurinkopuistojen on havaittu jopa parantaneen lähipeltojen satoja pölyttäjien määrän lisääntyessä. Pitkäselle sopii hyvin se, että aurinkopuistojen avulla lisättäisiin myös luonnon monimuotoisuutta, kosteikkoineen ja niittykasveineen.

– Ehdottomasti näin pitäisi tehdä aina silloin, kuin se on mahdollista.