Apu

Kommentti: Kiina on turkisalalle hyödyllinen syntipukki, vaikka suomalaiset olivat mukana nostamassa sen turkisalaa nousuun

Kommentti: Kiina on turkisalalle hyödyllinen syntipukki, vaikka suomalaiset olivat mukana nostamassa sen turkisalaa nousuun

Aina kun Suomessa keskustellaan turkistarhauksen lopettamisesta, esiin nousee sama puolustus: Kiinassa eläimillä on vielä huonommat olot.
Teksti Selina Keränen
Kuvat Fotolia
Mainos

Suomalaista turkista ja turkistarhaajaa on jälleen puolustettu julkisuudessa. Suomen Turkisalan Kasvattajain Liiton edunvalvoja Leena Harkimo vakuutti Avun haastattelussa, että turkistarhausta ei tulla Suomessa kieltämään.

Turkisalan saamat palstamillimetrit eivät kerro koko totuutta alasta, sillä elinkeino ei ole kovin suuri. Jutussa kerrottiin, että turkistiloja on Suomessa tällä hetkellä alle tuhat. On vaikea uskoa, että mikäli tahtoa olisi, turkistarhaajille ei olisi mahdollista löytää uutta työtä. Kyse onkin ennen kaikkea tahdon puutteesta – alalla liikkuu isoja summia eikä yhtä hyvin tuottavaa työtä ehkä järjesty tilalle. Ala on tuonut Pohjanmaalle rutkasti rahaa, eikä siitä hevillä luovuta, ei edes eläinten hyvinvoinnin vuoksi.

Klassikkopuolustus

Pitää kuitenkin miettiä, milloin aika on ajanut jonkin asian ohi. Harva todella enää tarvitsee turkista pärjätäkseen pakkasessa. Kyse on yhä enemmän luksustuotteesta, jolla on tietyissä piireissä statusarvoa. Kun yhä useampi haluaa välttää kokoturkkeja joko omasta päätöksestään tai eläinaktivistien pelossa, turkiksia käytetään yhä enemmän koristeina, kuten pipotupsuina. Osa ostaakin niitä jopa vahingossa, sekoittaen ne tekoturkikseen. Myös maailmalla turkisala on yhä suuremmassa vastatuulessa. Suomi asemoi itsensä nyt tässä eläinoikeusasiassa Kiinan rinnalle vaikkapa Ison-Britannian, Saksan ja Norjan sijaan.

Turkisalan klassikkopuolustus on, että mikäli turkistarhaus loppuu niin sanotun paremman eläinsuojelun Suomesta, se siirtyy julmemman kohtelun Kiinaan.

– Kiina on merkittävä raakanahkojen ostajamaa ja lopputuotteiden käyttäjämaa. Toisaalta he myös kasvattavat paljon, mutta eläinten olosuhteet ovat kysymysmerkki, eikä ole avointa tietoa nahkojen määristä, Harkimo sanoi Avulle.

Kommentti sivuuttaa sen, että myös Suomessa tulee jatkuvasti esiin (muun muassa) turkiseläinten kaltoinkohtelua, kuten erityisen sairaiden jättikettujen jalostusta – puhumattakaan koko lähtöajatuksesta, jossa luonnossa laajaa reviiriä hallitseva eläin suljetaan pieneen häkkiin.

Kiinaan on viety eläimiä ja osaamista

Erityisen tekopyhää Kiinan turkisalaan vetoaminen on kuitenkin siksi, että suomalaiset turkisammattilaiset ovat olleet synnyttämässä Kiinan turkisalaa viemällä sinne siitoseläimiä. Vihreiden Heidi Hautala teki eduskunnassa vuonna 2006 asiasta jopa kirjallisen kyselyn, jossa hän ehdotti käytännön lopettamista.

Animalian mukaan Kiinaan on viety runsaasti eläviä turkiseläimiä – yksistään vuosina 2011–2012 eläviä turkiseläimiä vietiin Suomesta Kiinaan miltei 800 000 kappaletta –, minkä lisäksi suomalaiset tarhaajat ovat opastaneet kiinalaisia kollegoitaan muun muassa keinosiemennystekniikoissa.

Nyt onkin vähän myöhäistä huolestua kiinalaisten kettujen hyvinvoinnista.

Kirjoittaja on Avun toimitussihteeri-digituottaja.

Juttuun tehty lisäys 4.9.2018 kello 16:00: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Kiinaan suuntautuneista siitoskettulähetyksistä. Liitto ja sen paikallisyhdistykset ovat tuominneet toiminnan ja vaatineet maa- ja metsätalousministeriöltä ja valvovilta eläinlääkäreiltä toimenpiteitä asiassa.

Juttua muokattu 5.9. kello 12:17: Jutussa mainittiin, että Kiinaan on viety kymmeniä miljoonia turkiseläimiä. Kyseessä on väärinymmärrys, sillä luku viittaa Kiinan tuotantoon. Oheinen tullitilasto vuosilta 2011–2012 (jutussa mainittu 800 000 kappaletta) antaa osviittaa oikeista lukumääristä.

Julkaistu: 4.9.2018