Kommentti: Ilmiömäinen suurhiihtäjä uhkaa Iivo Niskasen olympiaunelmaa – korjaantuuko uran ainoa tilastokummajainen Italiassa?
Norjan Johannes Hösflot Kläbo on yksi tämän hetken ylivoimaisimpia talviurheilijoita lajissaan. Kläbo hiihtää tällä hetkellä jopa uransa parasta vauhtia ja uhkaa Iivo Niskasen unelmaa neljännestä olympiakullasta, kirjoittaa Aition tuottaja Pertti Lappalainen.
Ylisanat loppuvat. Jälleen kerran.
Maailman tämän hetken kirkkain hiihtotähti Johannes Hösflot Kläbo urheilee vuodesta toiseen käsittämättömällä tasolla. Kun hiihtokaravaani kulkee seuraavaksi olympialaisiin, Kläbo on kauden parhaassa kunnossaan – ehkä jopa uransa kovimmassa iskussa.
Norjalaisen suoritus viikonloppuna Sveitsin Gomsin maailmancupissa oli mykistävä. Eilisen perinteisen sprintin 29-vuotias kiritykki vei odotetusti nimiinsä. Tänään hän puolihuolimattomasti pudotti maanmiehensä Emil Iversenin ja Harald Östberg Amundsenin suoralla vedolla 20 kilometrin perinteisen yhteislähdön voittokamppailusta muutama kilometri ennen maalia.
Kun hiihtäjä on voittanut urallaan yli 100 maailmancupin osakilpailua ja 20 arvokisakultaa, ykkössijat eivät ole enää olennaisin asia. Niin kornilta kuin se kuulostaakin. Olennaisempaa on tapa, jolla ne tulevat.
Gomsissa ne tulivat leikitellen. Aivan kuin Kläbo olisi hiihtänyt eri sarjassa muiden kanssa.
Norjalaisässä oli raskaalla sprinttiradalla murskaavan ylivoimainen. Radalla, jota esimerkiksi tulevia olympiamaastoja korkeampi ja vähähappisempi ilmanala muovaa vieläkin rajummaksi.
Gomsin sprintti oli kovakuntoisten hiihtäjien kilpailu. Kukaan ei karkaa vahingossa tuolla radalla. Kläbo jätti finaalin viimeisessä nousussa kaikki muut lähes kirjaimellisesti seisomaan. Jo vuosikymmenen takaa tuttu ylämäen juoksu rullasi nopealla lumikontaktilla, lantio korkealla ja päkiä edessä.
Ei tarvinnut pohtia, oliko hänellä pito-ongelmia tai jaksoiko hiihtäjä työntää nousun jälkeen riittävästi vauhtia laskuun.
”Molemmissa kilpailuissa huomionarvoista oli, että hiihto näytti irtiottojenkin aikana kuin nenähengittelyltä.”
Sunnuntain 20 kilometrin kilpailussa kolmen norjalaishiihtäjän joukko karkasi muilta parinkymmenen minuutin hiihtämisen jälkeen. Lopullisen iskun Kläbo teki pitkän nousun loppuosassa vajaat kolme kilometriä ennen maalia. Muihin verrattuna Kläbo lensi nousun viimeiset 50 metriä.
Huippukuntoisen miehen ratkaisu.
Molemmissa kilpailuissa huomionarvoista oli, että hiihto näytti irtiottojenkin aikana kuin nenähengittelyltä. Perinteisen hiihtäminen oli liitelyä. Potkut teräviä, asento ylväs ja frekvenssi tiheä – samalla hiihto oli rentoa ja vetreää.
Kaikesta päätellen trondheimilainen olisi kestänyt kovempaakin vauhtia. Tai voinut jättää ratkaisun tutusti loppukiriin. Tai oikeastaan tehdä mitä vaan ja lopputulos olisi ollut sama.
”Oli monta mahdollisuutta epäonnistua infernaalisten paineiden alla. Yhtäkään ohilaukausta ei tullut.”
Kläbo voitti viime keväänä historiallisesti kuusi MM-kultaa kotikisoissaan Norjassa. Hän oli ykkönen jokaisella matkalla. Tuosta on vaikea parantaa. Suomalaisittain jossiteltavaa jäi 10 kilometrin perinteisen kilpailusta, jolle huippukunnosta sairastunut Iivo Niskanen ei pääsyt mukaan.
Norjalaistähden suoritus oli silti käsittämätön. Oli monta mahdollisuutta epäonnistua infernaalisten paineiden alla. Yhtäkään ohilaukausta ei tullut.
Se on yksi Kläbon supervoimista. Hän kykenee keskittymään kilpailutilanteissa ja niiden ympärillä hämmentävällä tavalla vain olennaiseen. Kun urheilijaa seuraa kilpailupaikoilla, hän sulkee kaiken ylimääräisen hälinän ulkopuolelleen. Hän on kuin teflonia.
”Harjoitusvuodet ja jatkuva kilpaileminen ovat luoneet pohjan, jolla norjalainen pysyy läpi kauden loistavassa vireessä. ”
Kyseessä on ollut vuosikausia murskaava yhdistelmä, kun tuo yhdistyy Kläbon fyysisiin ominaisuuksiin ja lajitaitoihin. Poikkeuksellisen räjähtävä ja taitava hiihtäjä on saanut hilattua kestävyyskapasiteettiaan ylemmäs vuosi vuodelta. Eivät hapenottomillit edelleenkään parhaiden tasolla ole, mutta taloudellisesti hiihtävällä urheilijalla ne riittävät kovissa kestävyyskoitoksissa menestymiseen.
Norjan supertähti on jokaisella kilpailumatkalla tätä nykyä suurimpia suosikkeja. Sprintit, väliaikalähdöt, yhteislähdöt, pitkät tai lyhyet erikoiskisat – kaikki luonnistuu.
Harjoitusvuodet ja jatkuva kilpaileminen ovat luoneet pohjan, jolla norjalainen pysyy läpi kauden loistavassa vireessä. Siitä lienee kerta toisensa jälkeen helppo ponnistaa luottavaisena arvokisoihin. Italiassa hän tavoittelee uransa ensimmäistä normaalimatkojen olympiavoittoa.
Tuskin olen kovin väärässä, jos Gomsin perusteella sanon edeltävän harjoitusjakson osuneen napakymppiin ja miehen hiihtävän uransa parasta vauhtia. Tulevilla Val di Fiemmen olympialaduilla huippuvireisellä Kläbolla on realistinen mahdollisuus toistaa Trondheimin temppunsa.
En kuitenkaan usko hänen kykenevän siihen. Kläbo on voittanut yli 50 prosenttia hiihtämistään kilpailuista aikuisten tasolla, mutta hän ei ole voittanut kertaakaan arvokisoissa tai maailmancupissa vapaan 15 tai 10 kilometrin väliaikalähtökilpailua.
”Kläbo on hävinnyt hiihtosensaatiolle molemmissa kilpailuissa yli 20 sekuntia.”
10 kilometrin vapaan kilpailu on olympialaisten ohjelmassa 13. helmikuuta. Kläbon maajoukkuekaveri, ampumahiihdosta maastohiihtoon loikannut Einar Hedegart on hallinnut matkaa tällä kaudella.
Miehet ovat olleet yhdessä viivalla kaksi kertaa tuolla matkalla. Kläbo on hävinnyt hiihtosensaatiolle molemmissa kilpailuissa yli 20 sekuntia. Se on raju ero kuroa kiinni ja mennä ohi.
Temppu on mahdollinen, mutta ei todennäköinen. Kläbon puolella on arvokisojen rutiini sekä nousukunto. Hedegartille rodeo on ensimmäinen – koskaan aiemmin hän ei ole ollut olympialaisten ennakkosuosikki.
Myös hän osoitti Gomsin parisprintissä loistavaa kuntoa. En itse epäile hetkeäkään, etteikö itsevarman ja jopa hieman ylimielisen oloinen norjalaisnousukas kestäisi paineita. Kläbon uran ainoa, joskin pieni, tahra säilynee pinttyneenä helmikuun jälkeenkin. Vastus lienee vain liian kova.
”Suomalaisen ainoa mahdollisuus kultaan on, että kaikki muut putoavat kyydistä ennen loppukiriä.”
Kuopion suunnalle kaksi edeltävää maailmancupin viikonloppua ovat olleet vähintään ohuesti huolestuttava signaali. Sekä viikko sitten Oberhofissa loistanut Martin Löwström Nyenget että Kläbo ovat vaikeasti voitettavissa 50 kilometrillä, jolla Iivo Niskanen tavoittelee neljättä olympiakultaansa.
Suomalaisen ainoa mahdollisuus kultaan on, että kaikki muut putoavat kyydistä ennen loppukiriä. Loppukirissä Niskaselle tulee liian kiire. Ilmassa on samoja merkkejä kuin kolme vuotta sitten Planican MM-kisoissa.
Sairastelujen jälkeen huippukuntoaan hakenut Niskanen ei päässyt irti seitsemän hiihtäjän kärkiletkasta ja jäi lopputuloksissa kuudenneksi. Nyt suomalainen hiihtoyleisö toivoo, että vaikean alkukauden jälkeen Niskasen viimeistelyjakso onnistuu täydellisesti.
Muuten kaskessa on liian kovia kantoja kaadettavaksi – aikamme norjalaisen suurhiihtäjän johdolla.
Kommentit