Apu

Kolmesti rintasyövän sairastanut Eija Virta: ”Luotan lääkäreihin ja lääketieteeseen”

Kolmesti rintasyövän sairastanut Eija Virta: ”Luotan lääkäreihin ja lääketieteeseen”

Eija Virta on saanut rintasyöpädiagnoosin kolmesti. Yhtä monta kertaa hän on noussut syövän jälkeen jaloilleen.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Kari Kaipainen
Mainos

Järvenpääläisen Eija Virran, 68, tarina rintasyöpäpotilaana alkaa heinäkuisesta lauantaista vuonna 2003. Hän oli ollut ystävänsä häissä ja auttanut tätä juhlamenoissa. Illan aikana oli tullut kannettua painavia tarjottimia.

Ei ihme, että yöllä vasenta rintaa pisti. Kun Eija painoi sitä, hän tunsi, että rinnassa oli ”motti, joka tuikki kuin sitä olisi pistelty neulalla”.

Kipu jatkui, ja maanantaina Eija meni työterveyslääkärille. Rinta ultrattiin ja patista otettiin neulanäyte.

Eijaa ei varsinaisesti pelottanut, sillä hänen suvussaan ei ollut syöpää. Hän luotti, ettei kyse olisi siitä. Paniikki iski vasta, kun Eija soitti neulanäytteen tuloksista ja häntä kehotettiin saapumaan heti vastaanotolle.

Jo lääkärin vakava ilme kertoi, että Eijalla oli rintasyöpä. Hän poistui vastaanotolta kyynelehtien. Myös työtoverit järkyttyivät. Yksi kääntyi Eijan puoleen ja itki: ”Jos sinä nyt kuolet, annat sitten minulle perinnöksi Tupperware-pursottimen.” Eija – joka kuvitteli heittävänsä henkensä viimeistään samana yönä – lupasi tehdä näin.

Pursotin on kuitenkin yhä tallella, 13 vuotta ja kolme syöpää myöhemmin.

Ensimmäinen syöpä hoitui säästävällä leikkauksella ja sädehoidolla, jota seurasi hormonilääkitys. Sen jälkeen Eija huokasi helpotuksesta ja palasi piirtäjän työhönsä.

Kesällä 2006 vasemmassa rinnassa alkoi tuntua samankaltaista kipua kuin ennen syöpädiagnoosia.

– Kerroin kivusta lääkärille vuosikontrollin yhteydessä. Hän tuhahti, että ei kaikista kivuista tarvitse valittaa. Naisilla nyt on kaikennäköisiä vaivoja. Pyysin silti päästä ultraan. Lääkäri kirjoitti lähetteen mielenrauhani takia.

Elokuussa Eija makasi jälleen leikkauspöydällä, sillä syöpä oli uusinut. Nyt poistettiin koko rinta. Syöpä oli aggressiivisempaa alatyyppiä kuin ensimmäinen syöpä, joten hoidoksi määrättiin sytostaatit.

– En surrut rintaani, vaan olin pikemminkin helpottunut, kun pääsin sairaasta rinnasta eroon. Kun kerroin uudelle miesystävälleni, että minulla on vain yksi rinta, hän sanoi, että eiköhän me yhdellä pärjätä.

Sytostaattihoitojen aikana olo oli välillä niin huono, että kävellessä piti ottaa kaiteista tukea. Tästä huolimatta Eija vakuutti pärjäävänsä eikä pyytänyt apua. Etenkään hän ei tahtonut huolestuttaa poikiaan ja näiden perheitä.

– Minulla oli huono omatunto siitä, että olin sairastunut ja tuotin tuskaa läheisilleni. He olivat tottuneet näkemään minut vahvana. Koin, etten saisi heittäytyä heikoksi. Sittemmin olen oppinut pyytämään apua ja ymmärtänyt, että jokaisella on lupa olla heikko.

Miehinen työyhteisö otti Eijan lämpimästi vastaan, kun tämä palasi sairauslomalta. Syövästä puhuttiin kursailematta ja sille uskallettiin jopa nauraa.

– Kerran olin kahviautomaatilla pipo päässä, ja yksi työkaveri kysyi, onko minulla kylmä. Vastasin, että ei, vaan minulla on syöpä. Purskahdimme molemmat nauruun, josta ei meinannut tulla loppua. Hirtehishuumori on aina ollut minulle tärkeä selviytymiskeino.

Vuonna 2009 Eijalle rakennettiin selkälihaksesta uusi rinta. Nyt leikkaus kaduttaa, sillä rinta meni kuolioon ja sitä jouduttiin korjailemaan kahdesti. Leikkaustuloskaan ei ollut toivottu, sillä koko vasen kylki, selkä ja rinta jäivät tunnottomiksi.

– Jos olisin tiennyt, miten isosta ja vaikeasta leikkauksesta on kyse, en olisi mennyt siihen. Naisellisuuteni ei ole koskaan ollut kiinni rinnoista, mutta koin proteesin hankalaksi ja hiostavaksi.

Viittä vuotta myöhemmin Eijalta vedettiin jälleen matto jalkojen alta. Hänen oikeasta rinnastaan löytyi aivan yllättäen vuosikontrollissa uusi syöpä.

– Juuri kun olin saanut pääni veden pinnalle, minut kiskaistiin taas syvyyksiin. Syöpädiagnoosin saaminen ei muutu helpommaksi, vaikka diagnooseja olisi useita. Se on aina yhtä kamalaa. Uusi hoitoprosessi on kuitenkin helpompi kohdata, kun tietää, mitä on luvassa.

Edessä oli taas säästävä leikkaus ja sädehoito. Niitä seurasi hormonilääkitys, mutta se ei tällä kertaa sopinut Eijalle, vaan nosti hänen maksa-arvonsa taivaisiin. Hoito lopetettiin, koska siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Nyt voin ihan hienosti. Toki peikko istuu ikuisesti olkapäälläni. Jokainen vihlaisu tuo syövän mieleen, mutta toisaalta minulla on toiveikas olo. Kolmannen syöpäni uusimisriski on pieni.

– Luotan myös lääketieteeseen ja lääkärien ammattitaitoon. Minua ihmetyttää, kun otsikot julistavat, että joku selätti syövän. Tosiasiassa potilas itse ei selätä syöpää, vaan sen tekevät hoidot ja lääkärit. Toki omalla asenteella on merkitystä: sohvan pohjalle ei saa jäädä makaamaan.

Eijasta henkisessä kuntoutumisessa on tärkeintä, ettei jää yksin. Hän on mukana kahdessa Facebookin vertaistukiryhmässä. Hänellä on myös ystävä, joka on sairastanut vatsalaukun syövän. Tämän kanssa voi puhua kokemuksista arkailematta.

– Elämässä täytyy olla muutakin kuin syöpä. Saan  voimaa kolmesta lastenlapsestani, ja minulla on ihana miesystävä. Hän kiskoo minut maan pinnalle, kun alan maalata piruja seinille. Se ei ole vähättelyä, vaan realismia. Keskitymme tähän päivään ja suremme sitten, kun siihen on aihetta.

Kaikkia aiheuttajia ei tunneta

Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas suomalainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä. Tämä tarkoittaa noin 5 000:ta sairastunutta vuosittain. Enemmistö on yli 50-vuotiaita.

– Rintasyöpä on yhä vanhempien naisten sairaus. Näiden potilaiden määrä on kasvanut elinajan pitenemisen ja piirun verran myös hormonikorvaushoidon takia. Nuorilla rintasyöpä on harvinainen, mutta nuorimmat sairastuneet ovat kaksikymppisiä. Kaikenikäisten naisten tulisi tutkia rintansa kuukausittain, sanoo HYKS Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson.

Perinnölliset geenimutaatiot selittävät vain 5–10 prosenttia rintasyövistä. Taudin syntyyn vaikuttavat myös hormonaaliset tekijät. Varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhäinen ensisynnytys, lapsettomuus ja myöhään alkavat vaihdevuodet lisäävät jonkin verran riskiä.

Niin ikään vaihdevuosioireiden hoidossa käytettävä hormonikorvaushoito suurentaa rintasyövän riskiä, eritoten jos hoito sisältää sekä estrogeenia että progestiinia ja kestää yli 3–5 vuotta. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino vaihdevuosi-iän jälkeen, vähäinenkin päivittäinen alkoholinkäyttö ja nuorena rinnan alueelle annettu sädehoito.

– Suurelta osalta sairastuneista ei löydy yhtään riskitekijää. Tämä kertoo, että kaikkia rintasyövän aiheuttajia ei vielä tunneta. Myös sattumalla on roolinsa.

Tavallisin oire on rinnassa oleva kyhmy. Joskus rintasyöpä voi aiheuttaa myös kipua tai pistelyn tunnetta rinnassa. Niin ikään nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste voi viestiä siitä. Joskus harvoin myös rintarauhasen punoitus ja turvotus ovat syövän oireita. Lisäksi rintasyöpään voi viitata nänninpihan ihottuma, joka ei parane. Kaikilla naisilla ei ole mitään oireita.

– Tavallisesti rintasyöpä todetaan varhaisessa vaiheessa. Vain noin viidellä prosentilla kyse on kaukoetäpesäkkeisestä taudista, jossa syöpä on levinnyt laajalle ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Niiden aiheuttamat oireet riippuvat siitä, missä ne sijaitsevat.

Paikallisen syövän hoito alkaa leikkauksella. Jatkohoito riippuu kasvaimen koosta ja alatyypistä sekä siitä, onko imusolmukkeissa etäpesäkkeitä. Sädehoitoa annetaan aina säästävän leikkauksen jälkeen. Alle puolet potilaista tarvitsee myös solunsalpaaja- eli sytostaattihoitoja. Jos syöpä on hormonipositiivinen, potilaalle määrätään viiden vuoden tai joskus pitempikin hormonihoito.

Noin kuudesosa rintasyövistä on HER2-positiivisia. Tällöin hoitona käytetään HER2-kohdennettua täsmähoitoa sytostaattien kanssa.

Olemassa on myös kolmoisnegatiivinen alatyyppi, jossa syöpäsolut eivätkä reagoi hormonihoitoon tai HER2-kohdennettuihin täsmähoitoihin. Tästäkin tyypistä voi parantua sytostaattien avulla.

– Hoitojen valintaan vaikuttavat myös potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja odotettavissa oleva elin­iän ennuste. Yli 80-vuotiasta hoidetaan sytostaateilla harvoin.

Joillakin syöpä uusii hoidoista huolimatta. Näin voi tapahtua pikaisesti tai vasta vuosien kuluttua. Syöpä voi uusiutua paikallisena samassa rinnassa, imusolmukealueilla tai kaukoetäpesäkkeisenä.

– Valtaosa rintasyöpään sairastuneista paranee pysyvästi. Viiden vuoden jälkeen 90 prosenttia on elossa. Levinnyttä syöpää ei voida parantaa, mutta hoitojen avulla potilas saa yleensä muutamia tai jopa useita vuosia lisää elinaikaa.

Elä terveesti ja ole valpas

Tutki rintasi kuukausittain. Jos löydät jotakin epäilyttävää,

hakeudu lääkäriin. Rintojen tutkimista tulee jatkaa myös

syövän jälkeen.

Pidä kilot kurissa. Vaihdevuosi-iän jälkeinen ylipaino on rintasyövän riskitekijä. Rasvaisen kalan syönti pari kertaa viikossa näyttäisi pienentävän rintasyövän riskiä.

Liiku säännöllisesti. Tutkimusten mukaan liikunta ehkäisee rinta­syövän syntyä ja

uusimista.

Käytä alkoholia vain kohtuudella. Päivittäinen alkoholinkäyttö pieninkin annoksin

lisää riskiä sairastua rintasyöpään ja syövän uusimisen vaaraa.

Tumppaa tupakka. Tupakointi lisää hieman rintasyövän uusimisriskiä. Tupakointi ja sädehoito yhdessä lisäävät huomattavasti keuhkosyövän riskiä.

Käy seulonnoissa, vaikket itse löytäisi rinnoistasi mitään huolestuttavaa. Osa syövistä ei oirehdi

millään tavalla.

Mobiilisovelluksella saa nopeammin apua

HYKS Syöpäkeskuksessa Helsingissä on kesästä 2015 lähtien kokeiltu rintasyöpäpotilaiden seurannassa mobiilipalvelu Noonaa. Sovelluksen avulla potilas voi viestiä voinnistaan ympäri vuorokauden. Hoitaja vastaa viestiin työaikanaan, yleensä vuorokauden kuluessa.

Kriittisissä tilanteissa älypalvelu kehottaa ottamaan yhteyttä päivystykseen. Muissa tilanteissa se voi antaa muita toimintaohjeita.

Jatkossa sovelluksella voidaan seurata potilaan vointia leikkauksen jälkeen sekä sädehoidon ja lääkehoitojen aikana. Sovellusta kehitetään myös muiden syöpien hoitoon.

Sovelluksen tarkoituksena on palvella potilaita paremmin, ja sen käyttö on vapaaehtoista. Käyttö vaatii älypuhelinta tai tietokonetta.

Teksti: Maarit Vuoristo

Julkaistu: 26.10.2016