Viisivuotias tyttö nimeltä Tanhupallo astelee reippaasti Putous-ohjelman estradille juontaja Roope Salmisen haastateltavaksi. Roope kyselee häneltä monenlaisia kysymyksiä, mutta saa vastaukseksi vain ujostelua, mulkoilua ja irvistelyä. Pitkän hiljaisuuden jälkeen Tanhupallo alkaa puhua, eikä puheesta sitten loppua tulekaan.

Mulla on silleen tieksä kolme poikaystävää. Superhessu, Risto Räppääjä ja Brad Pitt. Ja mun ukilla on Alzheimerin tulehdus. Ja arvaa mitä: Mulla on kotieläin. Karvamato.

Sketsihahmo Tanhupallo voisi olla kuka tahansa viisivuotias tyttö. Sellaisia istuu Putouksenkin kotikatsomossa pilvin pimein. He nauravat hahmolle ymmärtämättä, että se on parodiaa heistä itsestään.

Oikeasti roolin takaa löytyy 43-vuotias Kiti Kokkonen, joka on kehittänyt vähän saman tapaista lapsihahmoa jo parinkymmenen vuoden ajan.

– Tein tyypin alun perin Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Sen jälkeen olen vetänyt sen esiin aina sopivan tilaisuuden tullen.

Tanhupalloa muistuttava hahmo (joskus tyttö, joskus poika) on esiintynyt esimerkiksi revyysketseissä teatterin lavalla ja äänenä lastenohjelmien dubbauksissa. Se on ollut läsnä myös Kitin perhe-elämässä.

– Olen hauskuuttanut ja ärsyttänyt sillä elinkumppaneitani. Oikein pahassa riidassa olen joskus jopa vetäytynyt hahmon taakse. Toisinaan se on laukaissut tilanteen, joskus vain pahentanut, Kiti paljastaa.

Hänen perheeseensä kuuluu muusikkopuoliso Olavi Tikka sekä 11-vuotias bonustytär. Arjessa on runsaasti huumoria – ja roolileikkejä.

– Joskus automatkoilla esitän tyttären ärsyttävää pikkusiskoa. Toisinaan leikimme myös pissiksiä. Silloin tällöin vedän ylleni mummohahmon ja huudan auton ikkunasta ”elämä on ihanaa”, mikä ei välttämättä muusta perheestä ole aina niin hauskaa.

Yhdeksättä kautta MTV3:lla esitettävä viihdeohjelma Putous oli pitkään Kiti Kokkosen salainen haave.

– Odotin vuosikausia kotisohvalla, että minulle soitettaisiin. Lopulta he ymmärsivät kutsua minut koekuvauksiin. Juuri sinä keväänä olin sitten todella kiireinen muissa töissäni ja jouduin kieltäytymään. Onneksi pyysivät vielä uudelleen.

Koekuvauksissa Kiti esitteli suunnittelemansa sketsihahmon, mutta se ei oikein lähtenyt lentoon.

– Taisivat kysyä: ”Olisko sulla jotain muuta?”

Kiti kokeili Tanhupalloa muistuttavaa pikkutyttöhahmoa, mikä toimikin paljon paremmin. Silti hän luuli esiintymisen menneen penkin alle.

– Olin 99-prosenttisen varma, etten tule valituksi. Sitten Putous-tiimistä soitettiin ja luulin viiden minuutin ajan, että puhuimme eräästä toisesta työjutusta. Kun tajusin, että haluavat minut mukaan Putoukseen, paniikki iski ja pyysin päivän miettimisaikaa.

Kiti arveli, että olisi hullu, jos ei uskaltaisi tarttua tilaisuuteen. Nyt hän elää unelmaa kaikessa karmeudessaan. Putous on suurelta osin improvisaatiota suorassa lähetyksessä puolentoista miljoonan katsojan edessä.

– Tykkään itse työskennellä hyvin kurinalaisesti ja tehdä viihdettä vakavasti. Ilahduin, kun huomasin muidenkin ottavan homman tosissaan ja antavan kaikkensa kovan paineen alla.

Tahti on hurja. Tiistaiaamusta harjoitellaan aina livelähetykseen asti. Kitillä on kova työ miettiessään oman hahmonsa uusia kujeita. Vaikka Tanhupallo on tällä hetkellä sketsihahmokisan ylivoimainen ennakkosuosikki, mikään ei ikinä ole varmaa.

– Tanhupallohan voi yhtäkkiä sanoa jotain, josta ei tykätä ja putoaa siksi. Hän on niin arvaamaton.

Mä aion isona mennä Hottiksiin. Mä tapaan siellä mun aikuispoikaystävän ja me mennään naimisiin Meidän häät -ohjelmassa. Sitten me mennään testaan meidän parisuhdetta Temptation Islandiin. Sit me erotaan.

Tanhupallon tulevaisuudensuunnitelmat poikkeavat jonkin verran Kiti Kokkosen lapsuudenhaaveista. Niihin kuului näyttelijän ammatti.

Kitin äiti Titta Jokinen on näyttelijä, isä Ere Kokkonen oli monipuolinen viihdemies, elokuva- ja tv-ohjaaja sekä teatterinjohtaja. Vanhempiensa kautta Kiti on ollut mukana viihde- ja teatterimaailmassa lapsesta lähtien. Hän on vilahtanut Uuno Turhapuro- ja Vääpeli Körmy -elokuvissa sekä muutamissa tv-sarjoissa.

– Ensimmäinen takaiskuni oli, kun en päässyt Kallion ilmaisutaidon lukioon. Yritin kolme kertaa Teatterikorkeakouluun, mutta en päässyt. Sitten luovutin.

Kiti oli joka tapauksessa päättänyt opetella toisenkin ammatin epävarman teatteriuran rinnalle. Hän valitsi mainosalan ja teki graafisen alan töitä monen vuoden ajan. Kiti tykkäsi myös kirjoittaa: teki kolumneja Trendi-lehteen ja sai julkaistuksi kaksi romaania.

– Silti oli traagista, kun illuusio omista näyttelijänkyvyistäni särkyi. Luulin kuvitelleeni liikoja, usko itseeni ei riittänyt. Kävin silti teatterissa ahkerasti. Monta kertaa teki mieli pompata yleisön keskeltä ylös ja sännätä itse lavalle.

Uuden alun Kiti sai Helsingin Ylioppilasteatterista, jonka näyttelijäksi hänet valittiin 2000-luvun alussa. Ei siis suinkaan isänsä perustamasta Komediateatteri Arenasta. Sinne hän päätyi myöhemmin.

– Ystäväni kertoi, että Arenan revyyseen etsitään näyttelijöitä. Hain sinne enkä kertonut isälle mitään. Kun hän näki minut pääsykokeissa, hän oli ihan että ”ou nou”.

Sillä kertaa Kiti sai paikan ja myöhemmin hän pääsi mukaan produktio kerrallaan. Tämän lisäksi hän myi lippuja ja teki käsiohjelmia. Hiljalleen hänestä tuli revyiden vakiokasvoja – ja teatterin ammattilainen.

– Nyt olen haaveammatissani. Luojan kiitos näin kävi. Päätin, että teen näitä töitä niin paljon kuin mahdollista.

Kiti on entisen Arenan, nykyisen Suomen Komedia-teatterin taiteellinen johtaja. Hänen käsikirjoittamansa näytelmät Uusioperh(s)e ja Myydään 3h+k ovat olleet luonteeltaan komedioita, mutta molempien asetelmissa on tummia sävyjä.

– Mielestäni viihteen tarkoitus ei ole olla vain hauskaa. Se on nerokas tapa käsitellä vakavia asioita.

Sellainen taso on piilotettu Tanhupalloonkin, jonka suusta kuulee kipeän totuuden:

Meidän perheessä katotaan koko ajan vaan telkkaria ja ipadia. Siks mä tulin tänne että joku huomais mut.

Kiti huomasi hipeltävänsä kotona liikaa älylaitteita, perhe-elämän kustannuksella. Hän uskoi, ettei ollut ainoa, jota asia vaivasi. Monet vanhemmat tuntevat samanlaista syyllisyyttä.

Välillä on myös toisin päin. Näyttelijän pitää kätkeä henkilökohtaiset murheensa yleisöltä, joka on maksanut nauraakseen ja unohtaakseen omat huolensa.

– Se pätee kyllä melkein joka ammatissa. Työt on tehtävä, vaikka yksityiselämässä olisi asiat kuinka hyvin tai huonosti.

Yleensä tämä onnistuu. Kitin kohdalla poikkeus on ollut yksi lokakuinen ilta 10 vuotta sitten.

– Meillä oli Paukkurauta-Tarja ja Huuliharppukostaja -revyyn esitys samana päivänä, kun isäni kuoli. Minulta kysyttiin, pystynkö esiintymään. Mietin hetken, mitä isä haluaisi ja kuvittelin, että minun täytyy pystyä siihen. Romahdin kesken esityksen. Olin niin sokissa, että jälkikäteen ajateltuna toimin kaiken kaikkiaan kummallisesti. Yritin vain selviytyä kamalasta tilanteesta.

Sit mä meen Eksät rannalla -ohjelmaan. Sit mä meen Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan ja tapaan siellä mun uuden miehen ja me saadaan vauva, mut mulle jää raskauskilot. Mun uus mies ilmoittaa mut siihen Rakas, sinusta on tullut pullukkaan. Ja sekös mua ärsyttää, niin mä meen kuule kostoks siihen Grillit huurussa -ohjelmaan.

Kitin puoliso Olavi on muusikko ja Hevisaurus-yhtyeen laulaja. Pariskunta on tehnyt paljon töitä yhdessä, muun muassa viisi Hevisaurus-musikaalia sekä lastenkirjan Hevisaurus ja Sapelihammaslääkäri (Otava 2012).

– Ollin kanssa on tosi kiva työskennellä. Arkikin rytmittyy paremmin, kun harjoitukset ja esitykset on samaan aikaan. En tosin tiedä, onko Olli tästä ihan samaa mieltä. Kun tuppauduin Hevisauruksen kiertueelle pukuroudariksi, hän sanoi, että voisimme vähän erotella työtä ja vapaa-aikaa. Hevisaurus-keikat ovat fyysisesti raskaita ja pukuroudaus siihen verrattuna lasten leikkiä. Keikkojen jälkeen minä kävin romanttisilla kierroksilla ja Olli oli ihan poikki, Kiti nauraa.

Kirjoittamisessa Kitillä ja Ollilla on selvä työnjako.

– Minä teen rakenteen, Olli hauskimmat jutut. Hän tuntee erinomaisesti lasten huumorintajun!

Hevisaurus on lapsille esiintyvistä suomalaisbändeistä menestyneimpiä. Sillä on yleisö, joka ei armoa anna.

– Lapset ovat lahjomattomia ja täysin arvaamattomia. Jos he eivät tykkää, kaikki on menetetty, Kiti tietää.

Tämä on hyvä pitää mielessä Tanhupallonkin suhteen. Putouksen yleisössä on paljon lapsia, jotka vaativat vanhempiaan äänestämään ja pitämään suosikkinsa jatkossa.

Tanhupallon elämä Putouksen jälkeen on vielä auki. Varmasti suloinen lapsihahmo pilkahtelee Kitin rooleissa myöhemminkin monella tavoin. Ehkäpä se lähtee tavaratalokeikoille tai tekee vaikka lastenlevyn Munamiehen tavoin.

Mutta mitä Tanhupallo itse tulevaisuudestaan miettii? Mitä siitä tulee isona?

Mä jään eläkkeelle ja meen Sohvaperunoihin. Eli musta tulee isona peruna.