Apu

Kitaristilegenda Jukka Tolonen, 70, vaihtoi huumeet psalmeihin ja isyyteen – tytär Helmi: "Silloin tiesin, ettei hän sorru enää"

Kitaristilegenda Jukka Tolonen, 70, vaihtoi huumeet psalmeihin ja isyyteen – tytär Helmi: "Silloin tiesin, ettei hän sorru enää"
Kitaristilegenda Jukka Tolonen, tänään 70, eli vuosikausia huumeisessa syöksykierteessä. Helmi-tytär näki läheltä isänsä alamäen ja sen, kuinka sieltä lopulta tultiin ylös.
Julkaistu: 16.4.2022

Helsingin Katajanokalla jugendtalon asunnossa katto on korkealla ja iltapäivän vieno valo täplittää kaakeliuunin. Ruokapöydän äärellä on lämmin, hilpeä tunnelma.

Suomen kuuluisimpiin kitaristeihin kuuluvan Jukka Tolosen tytär Helmi Tolonen on aamulla lentänyt kotikaupungistaan Tukholmasta tapaamaan isäänsä ja kavereitaan. Asunto kuuluu Jukan nuorimmalle lapselle Onnille, joka opiskelee äänisuunnittelijaksi.

Jukka Tolonen täyttää 70 vuotta 16.4. Tytär Helmi on Ruotsin TV4:llä töissä. Isällä ja tyttärellä on ollut pitkä matka yhteiseen iloon.

Jukka ja Helmi eivät ole tavanneet pariin kuukauteen. Halaukset on vaihdettu ja nauru täyttänyt huoneen.

Helmi, 31, kertoo isälleen uudesta työstään Ruotsin TV4:llä. Hän vastaa kanavan omien sarjojen käsikirjoitusten kehittelystä. Jukka on selvästi ylpeä tyttärestään, kun tämä on saanut niin nopeasti alan töitä.

Viime kesän kynnyksellä Helmi valmistui elokuvakäsikirjoittajaksi Tukholman dramaattisesta instituutista. Suomessa Svenska Yle on tuottanut Helmin käsikirjoittaman sarjan Jag kommer (Minä tulen), mikä on näytetty myös Norjan tv:ssä.

Tällä tarinalla on onnellinen loppu. Asia olisi voinut olla toisin.

Huumeet tulivat kuvioihin jo 13-vuotiaana

Jos muusikko ja kitaravirtuoosi Jukka Tolonen ei olisi vuosia sitten, viime hetkillä lopettanut huumeiden käyttöä, hän olisi hyvin mahdollisesti jo syvällä mullan alla. Ja Helmi Tolonen isätön.

Isän ja tyttären yhteinen matka alkoi ihanissa merkeissä 1990-luvun alussa. Helmin äiti Liisa on puoliksi somali, häneltä Helmi on perinyt tumman ulkonäkönsä.

– Helmi oli niin uskomattoman kauniin näköinen, ruskea kuultava iho ja ihan tumma untuvatukka. Tämä oli suuri kokemus, Jukka muistelee Helmin syntymää Kööpenhaminan lähellä sijaitsevassa Ejbyn kaupungissa.

Jukka ja hänen toinen aviovaimonsa Liisa olivat muuttaneet Tanskaan Helsingistä, mutta eivät viihtyneet siellä kuin puolisentoista vuotta.

Muusikkoystävät houkuttelivat perheen Ruotsiin ja pian he asuivatkin metsän keskellä maalla Linköpingin lähellä. Perheeseen syntyivät Toivo ja Onni.

– Muistan, kuinka leikin yksin metsässä ja luulin, että kivet ovat peikkoja, Helmi naurahtaa.

Perhe-elämä oli seesteistä, eikä Jukalla ollut enää vaikeuksia pidättäytyä huumeista, jotka olivat piinanneet häntä.

Jukka oli kokeillut pilveä jo 13-vuotiaana. Ylioppilaskeväänä kehiin astui kokaiini ja LSD. Alussa käyttö oli kokeilua, mutta se repesi käsistä, kun ero ensimmäisestä vaimosta Tanjasta oli tosiasia.

Pakit Abballe

Työrintamalla meni hyvin. Jukka ja Vesa Aaltonen olivat perus­taneet Tasavallan Presidentti -bändin vuonna 1969. Se oli ensimmäinen suomalainen kokoonpano, joka pääsi Englannin-kiertueelle.

Kansainvälinen lehdistö ylisti ja Abba kosi Jukkaa kiertueelleen. Tästä kunniasta Tolonen kieltäytyi, koska vanhin poika Dimitri oli juuri syntynyt, ja Jukka piti Abban musiikkia liian iskelmällisenä. Hän vannoi progen nimeen. Ja huumeiden.

Nyt oltiin perheen kesken Ruotsin maaseudulla ja Jukalla oli takana pitempi kuiva kausi. Sitten tapahtui retkahdus. Amfetamiinista tuli Jukan ylin ystävä ja yhden keikan jälkeen Jukka livahti vieraan naisen sänkyyn. Hän piti asian omana tietonaan, kunnes Liisa sai vihiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Särö oli syntynyt: perhe muutti Tukholman lähiöön, jossa yhteiselämää kesti enää vuoden ajan.

Liisa löysi Jukan piilottaman amfetamiinipussin ja sanoi Jukalle, että tämän pitää valita huumeen tai hänen välillään. Jukan ääni hiljenee haastattelussa.

''Minulla oli niin kamala olo, ja sanoin Liisalle, että valitsen huumeet. Tämä on ollut yksi pahimpia valintoja elämässäni.''

Jukka muutti nyt vuokra-asuntoon, jossa lapset kävivät vuoroviikoin. Pian Jukalla ei ollut enää varaa vuokraan, sillä rahat menivät huumeisiin. Hän loisi kavereiden kämpissä tai käveli öisin Tukholman katuja. Kaveripiiri koostui pikkurikollisista muista narkomaaneista.

''Muistan sen epävarmuuden tunteen aina ennen isän tapaamista. Jännitin, koska en tiennyt, miten pahassa kunnossa isä oli. Tapasimme harvakseltaan eri ihmisten luona, koska Jukka vaihtoi asuntoa niin usein. Olin niin huolissani. Lapset ymmärtävät enemmän kuin aikuiset luulevat.''

Jukalla oli noina vuosina silloin tällöin keikkoja Suomessa Tasavallan Presidentin ja Wentus Blues Bandin kanssa. Pikkuhiljaa hän halusikin palata Suomeen ja asui Helsingissä väliaikaisissa kämpissä, kunnes sai kaupungin vuokrayksiön Malminkartanosta, jossa hän asuu edelleen.

Helmi, Toivo ja Onni lentelivät koneella Tukholmasta Helsinkiin isää tapaamaan.

– Isän ulkonäkö oli muuttunut huonompaan suuntaan. Olin todella levoton ja voimaton. Jos joku on narkomaani, siihen ei voi mitenkään vaikuttaa, vaikka tekisi mitä tahansa. Se pitää vaan hyväksyä, mutta kun on lapsi, se on vaikeampaa, Helmi muistelee.

Sitten tapahtui kauheaa. Koitti traaginen yö Helsingissä vuonna 2006. Jukka oli kotonaan Tasavallan Presidentin keikan jälkeen, kun silloinen tyttöystävä Janina tuli yöllä käymään.

''Menivät hermot, kun Janina sanoikin lähtevänsä pois. Sitten hän ei meinannutkaan häipyä ja tuskastuin. Tökkäsin häntä leipäveitsellä rintaan. Tarkoitukseni oli vain pelästyttää ja varoittaa, että minun kanssani ei leikitä.''

Pohjalle vajonnut kitaralegenda passitettiin poliisivankilaan. Siellä hän murtui ja pelkäsi, että isku oli osunut tytön sydämeen ja tämä kuolisi. Silloin Jukka rukoili ensimmäistä kertaa.

Janina selvisi hengissä ja Jukka joutui odottamaan vapaalla jalalla pari vuotta ennen vankilaan passitusta.

Putka tuli tutuksi, samoin lepositeet ja pakkohoito

Huumeiden värittämä elämä jatkui. Kovat aineet vaikuttivat myös mielenterveyteen. Jukka kertoo olleensa psykoosissa monta vuotta. Vainoharhaisuus ja raivo astuivat kuvioon. Hän ammuskeli vainoojiksi luulemiaan ihmisiä kännykällään ja riehui rautatangon kanssa kaduilla. Poliisit veivät miehen useasti putkaan. Auroran sairaalassa hän joutui lepositeisiin ja myöhemmin viideksi viikoksi pakkohoitoon Hesperian mielisairaalaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyn paikalle istui mies, joka näytti luurangolta. Hän painoi 45 kiloa. Suussa ei ollut hampaita. Teini-ikään ehtinyt Helmi sai sokin nähdessään tuolloin isänsä.

– Hän oli niin rapistunut ja kulunut. Hampaiden tilalla oli pelkät tikut. Tuntui siltä, että en selviäisi tapaamisesta. Pelkäsin, että menetän hänet, Helmi sanoo.

Kun Helmi kuuli isänsä vankilatuomiosta, hänelle tuli turvallinen olo.

– Ajattelin että jees, nyt tiedän missä Jukka on. Vankila on paikka, jossa hän on suojassa ja häneen voi saada kontaktin.

Vankilaan saavuttuaan Jukka makasi sellissä ja tuijotti kattoa loputtomiin. Hän anoi pääsyä puutarhaan töihin, mutta huonon kunnon takia toive evättiin. Myöhemmin Jukka kohtasi helluntaiseurakunnan vankilalähetin, joka sai houkuteltua miehen raamattupiiriin. Pikkuhiljaa Jukka tuli uskoon ja alkoi tehdä parannusta.

– Koin, että Jumala johdatti minua askel askeleelta, Jukka sanoo vakaasti.

Helmi, Toivo ja Onni kävivät kerran katsomassa isäänsä vankilassa. Silloin Jukka lupasi lapsilleen jättävänsä huumeet.

Vankilan jälkeen huumeet vaihtuivat psalmeihin

Kun vapauden aika koitti, hän mietti munkiksi ryhtymistä, mutta uusi osoite löytyikin Siionin seurakunnasta. Siellä Jukka toimii nytkin aktiivisesti.

– Olen ennen kaikkea kiitollinen, että lapset ovat antaneet minulle anteeksi. Jopa nainen, jota puukotin, on antanut anteeksi, Jukka sanoo.

Jukka on iloinen, että huono elämä ei katkonut suhteita Helmiin ja muihin lapsiin. – Olen niin onnellinen, että olen saanut uudestaan tutustua lapsiini.

– Minusta tuntui, että hän oli löytänyt toisen huumeen, uskon Jeesukseen. Silloin tiesin, ettei hän sorru enää. Olin niin onnellinen, Helmi aprikoi.

Kun Jukka vapautui vankilasta, Helmi asui puolisen vuotta isänsä luona, kun lukio-opiskelu Tukholmassa ei ottanut tulta. Helmi teki töitä kahviloissa ja ravintoloissa ja näytteli amatööriteatterissa. Hän viipyi Suomessa yli vuoden.

– Meillä oli syvällisiä keskusteluja. Olin oppinut tuntemaan isän, joka on narkomaani. Vasta asuessamme yhdessä aloin oppia tuntemaan häntä paremmin, sellaisena kuin hän oikeasti on.

– Soitin pianoa ja sävelsin psalmeja, ja Helmi joutui olemaan yksiössäni sohvalla. Onneksi hänellä oli luurit korvilla, Jukka nauraa.

Sekä Jukka että Helmi näkevät yhä painajaisia huumeista

Jukka on nyt iloinen, että huono elämä ei katkonut suhteita lapsiin.

''Olen niin onnellinen, että olen saanut uudestaan tutustua lapsiini ja että meillä on uusi elämä yhdessä.''

Menneet eivät silti ole haihtuneet mielestä. Jukka näkee toistuvasti öisin painajaisia, joissa hän vetää kamaa. Uni loppuu aina katastrofiin.

– Minäkin olen nähnyt painajaisia, joissa isä retkahtaa uudestaan. Hereillä ollessa en ole huolestunut, Helmi kertoo.

Vaikka elämä näytti joskus perheen kaikille jäsenille koviakin kasvojaan, ei Helmin usko isäänsä mennyt.

– Olen jo pienestä pitäen kokenut, että isä on ylpeä meistä.

Jukka Tolonen

  • Syntyi: 16. huhtikuuta 1952 Helsingissä.

  • Perhe: neljä lasta, yksi avioliiton ulkopuolella.

  • Ura: Suomen tunnetuimpia kitaristeja. Oli perustamassa progressiivista rockia soittavaa Tasavallan Presidentti -yhtyettä 1969. Mittava yhtye- ja soolotuotanto.

  • Muuta: päihdekierteen jälkeen puukotti naisystäväänsä ja joutui vankilaan, jossa tuli uskoon.

  • Ajankohtaista: Ei voi enää soittaa kitaraa sormien niveirikon vuoksi. Soittaa bassoa. Uusin julkaisu, jossa mukana on rumpali Vesa Aaltosen albumi Vesa Aaltonen Prog Band: Studio Live.

4 kommenttia