Kissat tappavat kuukaudessa 144 000 lintua: "Ei ole kyse kissavihasta – Kissa on mukava lemmikki, mutta sen paikka ei ole luonto"

Kissat tappavat kuukaudessa 144 000 lintua: "Ei ole kyse kissavihasta – Kissa on mukava lemmikki, mutta sen paikka ei ole luonto"
Vapaana liikkuvat lemmikkikissat tappavat vuosittain miljoonia eläimiä Suomessa. Sekä kissojen vapaana pitämistä että valvottua ulkoilemista perustellaan eläinrakkaudella ja eläimen hyvinvoinnilla.

Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka monta kissaa Suomessa on. Ei myöskään tiedetä,  moniko niistä liikkuu ulkona valvomatta. Kissojen vapaana liikkumisen seurauksista tiedetään kuitenkin jotain.

Suomalaistutkimuksessa laskettiin, että meillä kissat tappavat kuukaudessa kaikkiaan yli miljoona eläintä, johon kuuluu ainakin 144 000 lintua.

– Tämäkin arvio voi olla liian positiivinen. Kissojen mahan sisältöä ja ulostetta tutkimalla on saatu selville, että ne syövät saalista moninkertaisesti enemmän kuin tuovat kotiin, kertoo kissojen käyttäytymistä tutkiva tohtorikoulutettava Milla Salonen Helsingin yliopistosta.

Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan koti- ja villikissat tappavat maassa vuosittain 100–350 miljoonaa lintua. Yhdysvalloissa vastaavaksi luvuksi on arvioitu noin 2,5 miljardia lintua vuodessa. Britanniassa kotikissat metsästävät kesäkaudella 5,4 miljoonaa lintua kuussa.

Suomessa on noin 600 000 kissaa ja joka vuosi maassamme hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa. Lähde: SEY, Tilastokeskus

Jyrsijät ja linnut päätyvät parempiin suihin

Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN onkin listannut kissan maailman sadan haitallisimman vieraslajin listalle.

Suomessa kissat saalistavat luonnosta yleisimmin jyrsijöitä. Lintuja saaliista oli tutkimuksessa keskimäärin 18 prosenttia, mutta taajamissa lukema nousi 24 prosenttiin, sillä kissa saalistaa sitä, mitä missäkin on tarjolla.

Tavallisimpia kissojen saalislintuja Suomessa ovat varpuslinnut, kuten tilhi, harakka, peippo, västäräkki, punatulkku ja talitintti. Eniten lintuja metsästävät keski-ikäiset, saalistajina kokeneet kissat. Eniten lintuja kissojen saaliiksi jäi pesimäkaudella.

Milla Salonen muistuttaa, että kissat vaikuttavat saaliseläinten populaatioihin silloinkin, kun saalis pääsee pakoon. Se voi kuolla myöhemmin kissan aiheuttamiin vammoihin tai se ei välttämättä enää pysty lisääntymään. Vapaana kulkevat kissat voivat lisäksi häiritä lintujen pesintää.

Suomessa kissat tappavat kuukaudessa kaikkiaan yli miljoona eläintä, joista ainakin 144 000 on lintuja.

Vanhan ajan navettakissat harvinaisuus

Luonnossa eläinten kannat myös vaihtelevat. Kun myyriä on paljon, petolintujen ja kettujen määrä kasvaa. Kanalintujenkin määrä vaihtelee aaltoillen. Kotikissakanta sen sijaan pysyy vakaana, eikä siihen liity luonnon dynamiikka.

– Luonnossa ei yleensä ole ylimääräisiä resursseja. Silloin kun nisäkäskannat ovat huonoja, kissat syövät suhteessa enemmän lintuja, sanoo lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Maatilalla hiiriä saalistavia työkissoja tarvitaan nykyisin harvassa paikassa, vaikka maaseudulla voi olla perusteltua päästää kissa metsästämään jyrsijöitä esimerkiksi navetan sisältä.

– Ulkoa pyydystäminen ei juuri hyödytä, koska pikkunisäkkäiden määrät hehtaarilla ovat hyvin suuria, jos kanta on vahva, Lehtiniemi lisää.

Saalistaminen on kissalle luontaista, mutta kissan omistajan velvollisuus on huolehtia kissan virikkeistä muilla tavoin kuin pitämällä kissaa vapaana, asiantuntijat sanovat. Keinoja ovat esimerkiksi kissan leikittäminen ja kissa-agility.

Saalistusvietin vaihtelu yksilöllistä

Saalistaminen on kissalle kuitenkin luontaista, vaikka saalistusvieteissä onkin yksilöllisiä eroja. Tilannetta ei muuta täysi vatsa tai edes se, jos edelliset kissasukupolvet ovat olleet sisäkissoja.

Kun kissa saalistaa, sen aivoissa vapautuu serotoniinia ja dopamiinia eli mielihyvähormoneja. Tämä on erityisen voimakasta pennuilla.

– Jos kissa ei pysty tyydyttämään saalistusviettiään millään tavoin, se voi leikkiä liian rajusti ja purkaa saalistusaggressiotaan hyökkäilemällä esimerkiksi omistajan nilkkoihin. Se voi myös passivoitua täysin, jos virikkeettömyys jatkuu pitkään. Tätä tilaa on verrattu ihmisten masennukseen, kertoo eläintenhoidon kouluttaja ja tietokirjailija Päivi Ylikorpi.

Jos kissa elää vain itse saalistamallaan ruoalla, sen on saatava keskimäärin 11 saalista päivässä. Yhden jyrsijän nappaaminen vaatii keskimäärin kolme yritystä ja yhden linnun pyydystäminen viisi. Saalistusyrityksiä tulee siis päivässä kokeneellekin kissalle kymmeniä.

– Kissan saalistusyrityksistä iso osa epäonnistuu, eikä se kestä paastoa kauaa. Siksi se käyttää saalistusmahdollisuudet hyväkseen aina, kun niitä tulee, Milla Salonen kertoo.

Kissat pyydystävät lintuja erityisesti taajamissa

Lähde: Kaarina Kauhala, Kati Talvitie, Timo Vuorisalo 2015

Ulkokissat kuumentavat tunteita

Kissojen vapaana pitäminen on aihe, joka herättää voimakkaita tunteita. Lintujen ruokkijat ottavat Birdlifeen usein yhteyttä ja kysyvät, mitä on tehtävissä, kun naapurin kissa saalistaa lintuja ruokinnalta ja välit naapuriin ovat tulehtuneet.

Toisaalta moni on kertonut Lehtiniemelle olevansa eläinrakas ja ruokkivansa itsekin lintuja, mutta silti pitävänsä kissaa vapaana.

– Siinä on sokea piste: oma lemmikki tappaa niitä muita eläimiä, joista pidät huolta. Tässä ei ole kyse kissavihasta. Kissa on mukava lemmikki, mutta sen paikka ei ole luonto.

Järjestyslain mukaan omistajan on huolehdittava, ettei kissa pääse kytkemättömänä esimerkiksi lasten leikkipaikalle. Eläinsuojelulain mukaan eläintä ei saa jättää hoidotta ja sen hyvinvointi sekä olosuhteet on tarkistettava riittävän usein. Kumpikaan näistä vaatimuksista ei toteudu, jos kissa liikkuu luonnossa vapaana.

Kyse on myös kissojen turvallisuudesta. Brittitutkimuksessa liikennekuolemat olivat alle viisivuotiaiden kissojen yleisin kuolinsyy. Kaikki onnettomuudet kattoivat 47 prosenttia nuorten kissojen kuolemista. Ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että kissoista kaikkiaan yhteensä yhdeksän prosenttia kuoli liikenneonnettomuuksissa.

Kissojen vapaana liikkumista on hiljattain arvioinut myös tuomioistuin. Itä-Suomen hallinto-oikeus ratkaisi keväällä 2019 tapauksen, jossa kissan ulkoileminen vapaana taajamassa, jonka vieressä oli junarata ja josta 500 metrin päässä sijaitsi moottoritie, oli eläinsuojelulain vastaista eläimen turvallisuuden vuoksi. Päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta se pysyi voimassa.

Ylikorpi sanoo, että leikattu kissa liikkuu käytännössä yleensä muutaman sadan metrin säteellä kotipihastaan, jos se saa kotoaan riittävästi ruokaa. Kissan leikkauttaminen pienentää sen liikkumisaluetta – kollikissoilla jopa 90 prosenttia.

Lintulajeista kissat saalistavat eniten varpuslintuja. Kaikkein eniten kissat saalistavat jyrsijöitä. Kuvan kissa on pyydystänyt käpytikan.

Kissoihin suhtaudutaan eri tavalla kuin koiriin

Suhtautuminen kissoihin lemmikkeinä on muutaman vuosikymmenen jäljessä koiriin verrattuna, pohtii Milla Salonen. Aiemmin Suomessakin on liikkunut puolivillejä kulkukoiria.

Kissat ovat pitkään olleet lemmikkejä, jotka on pentuna saatu jostain ilmaiseksi, eivätkä ne ole olleet samanlainen rahallinen sijoitus kuin koiranpennut. Silloin on voitu ajatella, että kissa on helppo korvata.

– Asenteet kissoja kohtaan ovat kuitenkin muuttumassa ja ihmiset ovat valmiita sijoittamaan kissojen hyvinvointiin ja esimerkiksi maksamaan eläinlääkärikuluja.

Lehtiniemi toivoo, että valistus ja sosiaalinen paine vähentäisivät kissojen vapaana liikkumista. Muutosta on jo näkynytkin. Päivi Ylikorpi kertoo, että vajaan 20 vuoden aikana sisäkissojen määrä on kasvanut merkittävästi, vaikka se on edelleen yleisintä kaupunkialueella ja etenkin Kehä kolmosen sisäpuolella.

– Yksin liikkuminen tuo kissalle valtavasti virikkeitä ja se voi toteuttaa kaikkia lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, Milla Salonen sanoo.

– Kaupungissa ajatellaan useammin, että kissan pitäminen ulkona on vastuutonta, ja syrjemmällä ajatus kääntyy siihen, että miten kukaan voi pitää kissaa sisällä.

Ylikorpi näkee kissan ulkoilemisen monitahoisena aiheena, sillä yksin ulkoileminen vaikuttaa kissan hyvinvointiin monin tavoin.

– Yksin liikkuminen tuo kissalle valtavasti virikkeitä ja se voi toteuttaa kaikkia lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

Ulkoilu myös ehkäisee ylipainoa ja siten monia kissoilla nykyisin tavallisia elintasosairauksia.

Hän en silti suosittele valvomatonta ulkoilua. Omistajan on huolehdittavan kissan käyttäytymistarpeista muilla tavoin.

– Harva ottaa koiran sillä ajatuksella, ettei sen kanssa tarvitse tehdä mitään. Kissoista silti ajatellaan, ettei sille tarvitse tarjota aktiviteetteja, Salonen lisää.

Kissa ei ole helppo lemmikki, jos sen haluaa voivan hyvin. Saalistamisen hyödyt kissan aivokemialle voi silti saada aikaan myös ahkeralla leikittämisellä, lelujen saalistamisella ja kätkemällä ruokaa aktivointilelujen sisälle. Kissa tarvitsee myös liikuntaa ja mahdollisuuden kiipeillä sekä vetäytyä omiin oloihinsa. Ulkoilla voi valjaissa tai ulkotarhassa.

– Kissaa voi myös kouluttaa ja sen saalistusviettiä voi hyödyntää esimerkiksi kissa-agilityssa.

Julkaistu: 19.9.2020
36 kommenttia