Apu

Kimmo Ohtosen kolumni: Älä pilaa pesintää – Eläimen stressaantumista on vaikea havaita, sillä tulkitsemme niiden käytöstä väärin

Kimmo Ohtosen kolumni: Älä pilaa pesintää – Eläimen stressaantumista on vaikea havaita, sillä tulkitsemme niiden käytöstä väärin
Pesivät linnut ovat kiehtovia. Niitä pitää seurata varoen, muistuttaa luontomies.
Julkaistu: 29.6.2022

Alkukesällä pesivät linnut ovat kaikkialla: metsissä, soilla, järvillä, taajamissa, merellä. Linnuille pesimäaika on kuitenkin äärimmäisen stressaavaa ja kuluttavaa. Jokainen hetki menee jälkikasvusta huolehtiessa, ravintoa etsiessä ja saalistajia varoessa.

Liikun luonnossa ympäri vuoden, mutta juuri kesällä tuppaan olemaan erityisen tarkka siitä, missä pyörin. Lintujen pesimäpuuhien seuraaminen on aina opettavaista ja hienoa, kunhan pitää niihin etäisyyden, eikä tule häirinneeksi niiden vuodenkierron tärkeintä aikaa.

Luontokuvaajat kuvaavat mielellään pöllöjä. Varsinkin pesäkuvaaminen kuitenkin vaatii valtavasti ennakkotyötä, jotta pöllöä ja sen jälkikasvua voi tarkkailla ja kuvata niin, ettei aiheuta häiriötä linnuille. Monesti pöllöjen pesäkuvaaminen pitäisikin jättää väliin.

Voimme luulla, ettei meistä ole mitään häiriötä, vaikka todellisuudessa läsnäolomme pöllönpesän läheisyydessä voi olla ratkaiseva. Euroopan suurin ja mahtavin pöllö huuhkaja on tästä oivallinen esimerkki.

Huuhkajanpoikasen elämää on kiehtovaa seurata, mutta samalla sitä häiritsee helposti.

Muistan, kuinka pääsin ensimmäisen kerran vierailemaan televisiodokumentin kuvausreissulla huuhkajan pesäpaikalla kollegani Minna Pyykön sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentin Jari Valkaman seurassa.

Oli kaunis ja tyyni kesäyö. Hiivimme jyrkän kallion reunalle. Reilun 50 metrin päässä kallion sammaleisella reunalla kökötti kaksi isoa huuhkajanpoikasta.

Ehdin ajatella, että onpa hienoa päästä taltioimaan erittäin uhanalaisen lintulajin elämän alkua häiritsemättä. Valkama kuitenkin huomautti, että kumpikin poikanen oli jo havainnut meidät ja ne vaikuttivat stressaantuneilta.

– Me vain harvoin osaamme tulkita niiden käyttäytymistä ja saatamme tehdä päinvastaisia tulkintoja, hän kuiskasi.

Eri lajien käyttäytymisen ymmärtäminen on äärimmäisen vaikeaa. Kun menemme kutsumatta niiden kotiovelle, on meidän vastuullamme ottaa selvää haittavaikutuksista. Esimerkiksi huuhkaja hylkää herkästi poikasensa varsinkin alkukesästä, jos sen pesäpaikalla on toistuvaa häirintää. Viivyimme huuhkajan pesän läheisyydessä muutaman minuutin.

Meillä on onneksi lukemattomia asiantuntijajärjestöjä – kuten Birdlife Suomi – sekä paikallisia lintutieteellisiä yhdistyksiä, joihin voi olla yhteydessä tilanteissa, jotka mietityttävät.

Poikasiaan kasvattavien lintujen kunnioittamisen tärkeys pätee kaikkialla, maalla, metsässä ja merellä. Merellä veneellä liikkuessa on onneksi helppo pitää etäisyyttä pesimäsaariin ja -luotoihin. Luonto-ohjelmat ovat iskostaneet takaraivoihimme lähikuvan lumon.

Todellisuus ei ole luontodokumentti. Pesäpaikkaa kannattaa katsella etäältä kiikarien läpi. Aidossa rinnakkainelossa emme häiritse haavoittuvia luonnon­asukkeja, vaan tarkkailemme toisiamme kunnioittavan etäisyyden päästä.

3 kommenttia