Apu

Kiina on lähellä Jari Komulaisen sydäntä: Nuorena pidin Suomea junttilana


Tytär Milla Brygger auttaa nykyään isäänsä Jari Komulaista tämän Kiina-bisneksissä.
Kuvat Milka Alanen

Jari Komulaisen perheen Kiina-innostus juontaa juurensa vuoteen 1984, jolloin Jari ryhtyi tuomaan maahan vesisänkyjen runkoja Kantonista. Neljännesvuosisadassa Komulainen on nähnyt maan valtavan muutoksen.

– Aluksi missään ei ollut autoja, ja Kantonin maakunnassa saattoi nähdä vielä sinisen taivaan. Kerran vierailemani tehtaan vieressä oleva koulu antoi 200 oppilaalle hetkeksi vapaata, jotta nämä saivat tulla ihmettelemään ulkomaalaisia, hän nauraa.

Jos liikemies Komulainen olisi vielä nuori mies, hän lähtisi nyt Shanghaihin.

– Se on Aasian New York. Kaupungissa on todella kansainvälinen meno, ja suomalaisia asuu siellä satoja. Ruotsalaisia tuhansia.

Kun Komulaisen tytär Milla Brygger ryhtyi lukion ensimmäisenä vuonna haaveilemaan vaihto-oppilasvuodesta, isällä oli vastaus valmiina: Mihin tahansa saa lähteä, kunhan se on Peking.

– Itselläni oli kauhukuva, kuinka 175-senttisenä kykin pienten kiinalaisten kanssa riisipellolla. Mutta olikin täysin tajunnanräjäyttävää muuttaa Sipoon ja Espoon jälkeen 30 miljoonan asukkaan kaupunkiin, Milla hymyilee.

Jari Komulainen myöntää, että tyttären suostuttelussa käytettiin apuna myös hänen kummisetäänsä, elokuvatuottaja Markus Seliniä.

– Markus on aika hyvä ylipuhumaan ihmisiä.

Kulttuurisokki iski Kiina-vuosien jälkeen

Lukiovuodesta Pekingissä 2012 tuli Millalle ikimuistoinen. Koulussa pukeuduttiin koulu-univormuun, ja kotinaapurustossa pohjoismaiset koulukaverit herättivät ansaittua huomiota. Millan vaihto-oppilasperheeseen kuuluivat lakimiehenä työskentelevä yksinhuoltajaäiti, kaksi vuotta nuorempi kiinalaissisko ja jack- russelinterrieri.

– Sisko kuunteli ja lauloi Celine Dionin My Heart Will Go On -rakkauslaulua huoneessaan joka ilta. Ja säesti nokkahuilulla. Koulussa saimme lisäopetusta kiinaksi esimerkiksi matematiikan tuntien sijaan, ­Milla kertoo.

Opettajat tutustuttivat vaihto-oppilaita Pekingin kulttuuriin ja ruokamaailmaan. Viikonloppuisin Milla opetti kunnianhimoisten kiinalaisvanhempien ainokaisille englantia. Ryhmässä saattoi olla yksi tai 20 oppilasta, iältään mitä tahansa 4–12 vuoden välillä.

– Monet kiinalaislapset opiskelivat ekstratunteja viikonloppuisin, ja monella oli englanninkieliset nimet. Tapasin muun muassa Cinderellan, Transformersin, Rachelin ja Phoeben – samoin kuin Kimin ja Putinin!

Kulttuurisokki sen sijaan oli kotimaassa vastassa, kun Milla tänä vuonna palasi Kiinasta asuttuaan lukion jälkeen vielä viisi vuotta Shanghaissa.

– Täällä ei tapahdu mitään, ja kaikki on todella kallista. Jos täällä kysyy, mennäänkö illalla syömään, vastaus on usein, että ehkä ensi viikolla. Shanghai on niin eläväinen! Veri vetää yhä itään.

Kiinalaisturisteja houkutellaan Suomeen

Nykyään Milla pääsee käyttämään kiinan kielen taitoaan päivittäin työssään Helsingin Esplanadin Louis Vuitton -liikkeessä. Hän myös auttelee isänsä Kiina-bisneksissä.

– Autan isää kaikessa, missä pystyn. Saatan vaikka tarkistaa, onko jokin tehdas edes olemassa tai ollaanko meille pakkaamassa oikeaa tavaraa tilauksiimme, hän kertoo.

Bryggerin mukaan Vuittonin Helsingin-liikkeen myynnistä ainakin puolet menee jo kiinalaisturisteille. Töihin pyritään palkkaamaan myyjiä, jotka puhuvat kiinaa tai venäjää. Eurooppalaisista tuotteista täällä puuttuva luksusvero ja lyhyet suorat lentomatkat houkuttelevat kiinalaisia yhä enemmän Suomeen.

– Suomi on vaihtoehto niille, jotka ovat käyneet jo Pariisissa ja Lontoossa. Täällä he haluavat jotain erilaista: luontoa, revontulia ja puhdasta hanavettä. Lähetän usein kiinalaisturisteja Nuuksion kansallispuistoon tai Helsingin Kauppatorille, Milla kertoo.

Meidän mielestämme ”huonosti käyttäytyviin” kiinalaisturisteihin Komulaisilla on selvä mielipide.

– Suurkaupungeista tulevat käyttäytyvät eurooppalaisemmin kuin muualta tulevat. Osa turisteista ei puhu sanaakaan englantia. Kiinassa on 65 maakuntaa, joissa kaikissa puhutaan omaa kieltä ja syödään omanlaista ruokaa, mutta me luulemme, että koko maa on samanlainen.

Jari Komulainen vietti lapsuutensa Isossa-Britanniassa

Tämän perheen läpitunkeva kansainvälisyys taitaa olla peruja Jari Komulaisen vanhemmilta, jotka veivät katraansa Englantiin 1960-luvun alussa. Perhe asui Surreyn maakunnassa, ja Jari puhui elämänsä ensimmäiset yhdeksän vuotta vain englantia.

– Muistan vain, kun John F. Kennedy ammuttiin, ja ihmiset itkivät avoimesti kadulla. Kun palasimme Suomeen, kauhistuneena havainnoimme siskoni kanssa, ettei täällä ollut kalapuikkoja, papusäilykkeitä eikä maapähkinävoita. Mikä junttila!

Suomen kieli elpyi paluumuuttajalla nopeasti, kun hän vietti ensimmäisen kesänsä taloyhtiön pihalla muiden poikien kanssa.

– Englannin öljy-yhtiövuosien jälkeen isä ryhtyi työskentelemään Venäjän-kaupassa. Hänen kielitaidostaan oli apua, kun 1990-luvulla ostin Latviasta neljä venäläistä sukellusvenettä. Vanhempani ovat nyt 90- ja 93-vuotiaita ja asuvat yhä kaksin kotona, presidentin entinen vävy sanoo lempeästi.

Julkaistu: 14.9.2019