KHL-konkari Teemu Pulkkinen alisti Jokereita jäällä ja katsomossa – "Tomek Valtonen jäi taas niukasti mutta ilkeästi hopealle"
Kiekko-Vantaan päävalmentaja Jani Mannisen pelikirja löi laudalta Jokereiden päävalmentaja Tomek Valtosen pelikirjan.
Kiekko-Vantaa teki Mestiksessä onnistuneen ryöstöretken Jokereiden vieraana Nordiksella. Vantaalaiset voittivat ottelun jatkoajan jälkeen maalein 3–2.
Mestiksen ylivoimaisesti paras pelaaja, Kiekko-Vantaan tähti Teemu Pulkkinen teki ottelussa hattutempun.
Jokereiden päävalmentaja Tomek Valtonen peluuttaa pelikirjaa, joka on parempi kuin noin puolilla SM-liigan päävalmentajilla. Valtosen pelikirja peittoaa muun muassa HIFK:n Olli Jokisen pelikirjan mennen tullen.
”Eilen perjantaina vuorostaan Kiekko-Vantaan päävalmentaja Jani Manninen peittosi Valtosen pelikirjojen vertailussa.”
Vaan Valtosen ja Jokereiden ongelma – tai ehkä on parempi puhua haasteesta – on se, että Mestiksestä löytyy koutseja, jotka peluuttavat vielä Valtostakin parempaa lätkää. Kerään listaa valmentajista, jotka ovat pelin suhteen edellä Valtosta. Noustakseen SM-liigaan Jokereiden pitäisi pelata taktisesti koko Suomen parasta jääkiekkoa.
Ensin Tuton päävalmentaja Samuli Marjeta antoi suorastaan köröjussia 6–0 Valtoselle pariin otteeseen pelitapojen välisessä vertailussa.
Eilen perjantaina vuorostaan Kiekko-Vantaan päävalmentaja Jani Manninen peittosi Valtosen pelikirjojen vertailussa noin lukemin 4–2, sanoisin. Joka tapauksessa Valtonen jäi hopealle valmentajien välisissä.
Jokerit oli pelitapahtumissa parempi Kiekko-Vantaata ainoastaan toisessa erässä ja jatkoajalla – eli silloin, jolloin peli on eniten pelaajien hallussa. Toisessa erässä ja jatkoajalla Jokereiden hieman Kiekko-Vantaata paremmat pelaajat ottivat pelin haltuunsa. Toinen periodi on jääkiekkoilussa pelaajien peliä.
”Jokereiden syöttöketjuille käy liian usein toisen tai kolmannen syötön jälkeen niin, ettei peli enää voi jatkua siitä riittävän dynaamisesti.”
Manninen tuntuu olevan osaava pelin valmentaja. Heitänkin hänelle haasteen, jota edes monikaan suomalainen huippuvalmentaja ei ole klaarannut: mitä jos toiseen erään Kiekko-Vantaa pelaisi liki samaa lätkää kuin ensimmäisessä ja kolmannessa erässä? Ainakin hieman enemmän sinnepäin.
Valtosen ja Mannisen pelikirjat ovat melko samanlaisia, niiden pohja on Meidän pelin rytmeissä. Ero syntyy siinä Mannisen hyväksi, että Kiekko-Vantaan pelaajat pelaavat toisteisemmin pelitavan mukaan. Eikä siinä kaikki.
Jokereiden urheilujohtaja Olli-Pekka Yrjänheikki saa kiinni, kun sanon seuraavaa. Jokereiden syöttöketjuille käy liian usein toisen tai kolmannen syötön jälkeen niin, ettei peli enää voi jatkua siitä riittävän dynaamisesti.
Kiekko-Vantaalla peli jatkuu useammin vielä siellä toisen, kolmannen ja vielä neljännenkin syötön jälkeen.
Valtosen lätkässä liian moni hyökkäys lähtee liikkeelle vailla tarkoitusta, mieltä ja ikään kuin suunnitelmaa – kunhan lähdetään soitellen etenemään.
Mannisen lätkässä on enemmän juonta, ensin palautellaan ja kiekotellaan, kerätään viisikkoa kasaan ja sitten on ideaa, miten ja mihin annetaan ensimmäinen syöttö, joka ohittaa vastustajalta yhden pelaajan, jonka jälkeen syötön saaneella pelaajilla on taas syöttösuuntia auki.
”Se on: coachable moment – jota tulee käyttää hyväksi riittävän paljon”
Koska Mannisella on tuntuu olevan kykyä, annan hänelle neuvon. Seuraava valmentamisen taidon askel on pitää pelin kuluessa yllä vaatimustasoa ja rohkaisua pelaajille, että pidetään vain kiinni joka vaihdossa omasta pelaamisesta.
Jos ja kun Manninen katsoo uudestaan perjantain pelin, kannattaa kiinnittää huomio siihen, että ottelun alussa hänen puolustajansa tekevät peliä sentterin kautta, mutta sitten se melko pian häviää kuvasta. Sivumennen sanoen Valtosen Jokereille kävi samoin.
Jääkiekko poikkeaa jalkapallosta ja koripallosta siinä, että valmentajalla on jatkuva kontakti siinä pelaajapenkillä pelaajiin, jotka menevät seuraavaksi viisikkona jäälle. Se on: coachable moment – jota tulee käyttää hyväksi riittävän paljon. ”Pojat, muistakaa, hei, pakit ja sentterit, peliä sentterin kautta!”
”Ei Jokereiden nimissä luulisi kenelläkään katsojalla saati kannattajayhdistyksen jäsenellä olevan mitään entistä KHL-pelaaja Pulkkista vastaan.”
On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, miten ihmeessä katsomosta buuataan Jokereiden nimissä entiselle Jokereiden pelaajalle, puheena olevassa ottelussa Kiekko-Vantaan Teemu Pulkkiselle.
Ei Jokereiden nimissä luulisi kenelläkään katsojalla saati kannattajayhdistyksen jäsenellä olevan mitään entistä KHL-pelaaja Pulkkista vastaan. Siis Jokereiden! Jokereiden, joka niin ikään oli KHL-joukkue.
Toki se on hyväksyttävä, että monin kohdin erikoisissa tunnetiloissaan oleva jääkiekkojoukkueen kannattaja on koko lajiyhteisön heikoin lenkki – toki sillä huojennuksella ja mandaatilla, että hän maksaa viulut.
Pulkkinen siis teki Jokereita vastaan hattutempun ja ratkaisin pelin vantaalaisille. Joka maalinsa jälkeen hän loi katseita ja viljeli pieniä eleitä helsinkiläisten kannattajien suuntaan. Potut pottuina, peli on peliä.
On Kiekko-Vantaan ja Mestiksen kannalta vain hyvä asia, jos yksikään SM-liigaseura ei ota Pulkkista riveihinsä. Tosin ihmetelen, miksi ei ottaisi. Pitäisi ottaa. Hänhän olisi vahvistus joka joukkueelle.
Toinenkin mielenkiintoinen pelaaja pisti Kiekko-Vantaassa silmääni, nimittäin puolustaja Aleksi Pakaslahti. Pelatkoon nuori mies vielä tämän kauden Mestistä, treenatkoon sitten ensin kesän fysiikkaansa kovaan lyöntiin, ja sesongiksi 2026–2027 hänen on aika kokeilla siipiään SM-liigassa.
