Apu

Palkittu ohjaaja Khadar Ahmed luuli, että kaikki länsimaiset kaupungit ovat kuin New York – sitten hän muutti Jakomäkeen

Palkittu ohjaaja Khadar Ahmed luuli, että kaikki länsimaiset kaupungit ovat kuin New York – sitten hän muutti Jakomäkeen
Khadar Ahmed päätti, ettei anna muiden määrittää kohtaloaan, ja alkoi tehdä itsekseen elokuvia. Yhden ihmisen uskosta häneen syntyi tie elokuvaan, joka nyt valloittaa Afrikkaa.
Julkaistu: 28.11.2021

Suomalais-somalialainen Khadar Ayderus Ahmed raivasi tiensä pakolaisesta kansainvälisesti palkituksi käsikirjoittajaksi ja elo­kuvaohjaajaksi. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Guled & Nasra voitti lokakuussa pääpalkinnon Afrikan suurimmilla elokuvajuhlilla ja on parhaillaan ehdolla 28. marraskuuta jaettavan AMAA-palkinnon eli Afrikan Oscarin voittajaksi.

Vietit lapsuutesi Somalian Mogadishussa, jossa elokuvia ei nähnyt missään ja televisiokin oli harvinaisuus. Tarinoiden kertomista opit sedältäsi, jonka kertomuksia perheesi iltaisin kuunteli. Miten nuo tarinat sinuun vaikuttivat?

Setäni kertoi jännittäviä satuja prinsseistä, prinsessoista ja kaukaisista valtakunnista.

Eniten minuun vaikutti hänen kykynsä eläytyä tarinoihin. Hän sai minut näkemään ne kuvina mielessäni. Hän lopetti aina tarinan jännittävään kohtaan ja koko seuraavan päivän mietin, miten se prinssi mahtaa nyt selviytyä.

"Setäni lopetti aina tarinan jännittävään kohtaan ja koko seuraavan päivän mietin, miten se prinssi mahtaa nyt selviytyä."

Kymmenvuotiaana muutit perheesi mukana Etiopiaan ja 16-vuotiaana ­Suomeen, jossa asetuitte Helsingin Jakomäkeen. Millainen oli ensi­vaikutelmasi Suomesta?

Olin nähnyt Etiopiassa amerikkalaisia elokuvia ja kuvittelin, että kaikki länsimaiset kaupungit ovat samanlaisia kuin New York.

Kun sitten saavuimme elokuisena ­päivänä Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja jatkoimme sieltä Jakomäkeen, näin ympärilläni pelkkää metsää ja kuulin ­hiljaisuutta. En voinut käsittää, mihin kumman paikkaan olimme tulleet.

Somaliassa ei ole varsinaista elokuvateollisuutta eikä Suomessa ollut ennen sinua yhtään somalitaustaista elokuvantekijää. Alun perin aloit opiskella sähköalaa. Miksi ja milloin päätit tähdätä elokuva-alan ammattiin?

Somaliyhteisössä minulle suositeltiin sähköalaa. ­Aloinkin opiskella sitä Käpylän ammattiopistossa, mutta olin tunneilla ihan omissa maailmoissani enkä ymmärtänyt opettajan puheista mitään. Sanoin sitten äidilleni, että kiitos, mutta tämä ei ole minua varten.

Kävin paljon elokuvissa ja pidin erityisesti pienistä leffoista, jotka on tehty suurella sydämellä. Kun näin Gus van Santin ohjaaman Sean Connery -elokuvan ­E­­lämän edessä, tiesin, mitä halusin elämässäni tehdä.

”Ymmärsin, etten tule koskaan olemaan yhtä etuoikeutettu kuin kantasuomalaiset kollegani. Kun olet erilainen, ei pyydetä edes haastatteluun.”

Sen tarina mustan pojan ja vanhan ­kirjailijan suhteesta oli niin vaikuttava, että halusin ryhtyä kirjoittamaan yhtä kauniita tarinoita.

Äitini kyllä varoitti minua. Hän sanoi, että minä olen musta, muslimi ja somalipakolainen. Näistä syistä minulle ei anneta tällä alalla mahdollisuuksia. Mutta minä en lannistu, jos joku sanoo, että en pysty. Haluan näyttää, että pystyn.

Raivasit tiesi elokuvaohjaajaksi, vaikka et saanut alalle mitään koulutusta. Miten onnistuit siinä?

Pyrin monta kertaa Taideteollisen korkeakoulun käsikirjoittajalinjalle, mutta en päässyt koskaan edes haastatteluun.

Ymmärsin, etten tule koskaan olemaan yhtä etuoikeutettu kuin kantasuomalaiset kollegani. Kun jo nimestä huomataan, että olet erilainen, sinua ei pyydetä edes haastatteluun.

Päätin, että en anna kenenkään toisen päättää tulevaisuudestani. Ostin kirja­kaupasta käsikirjoitusoppaita ja luin niitä. Vuokrasin videokameran Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta ja aloin kuvata omia elokuviani. Työskentelin laivasiivoojana ja lähetin käsikirjoituksiani suomalaisiin tuotanto­yhtiöihin saamatta mitään palautetta.

Viimein ohjaaja Auli Mantila soitti ja pyysi kahville. Hän sanoi, että minussa on ainesta. Siitä se lähti, yhden ihmisen uskosta.

Mistä olet perinyt ­sinnikkyytesi?

Luonteeni olen perinyt äidiltäni. Hän on uskomattoman vahva ja ­sinnikäs nainen.

Elokuvasi Guled & Nasra naispääosaa esittää kanadansomalialainen huippumalli Yasmin Warsame, joka on esiintynyt niin Ellen ja Voguen kansikuvissa kuin Kanadan Huippumalli haussa -ohjelman tuomarina. Miten sait hänet houkuteltua elokuvaasi?

Näin hänet ensi kertaa H&M-vaateketjun mainosjulisteessa ja päätin heti, että tuossa on elokuvani Nasra.

Tuottajani piti ajatusta pähkähulluna, mutta etsi kuitenkin Yasminin yhteys­tiedot ja lähetti hänelle käsikirjoituksen. Yasmin vastasi, että hän haluaa puhua kanssani. Soitin hänelle jännityksestä kankeana, mutta tulimme heti toimeen loistavasti.

Hän on hyvin maanläheinen ihminen eikä yhtään diiva. Puhuimme kolme ­tuntia ja lopuksi hän sanoi olevansa mukana 110-prosenttisesti.

"Kun olen Suomessa, kaipaan Pariisin hälinää ja vilskettä. Pariisissa taas kaipaan takaisin Suomen luontoon ja hiljaisuuteen."

Olet asunut Somaliassa, Etiopiassa, Suomessa ja viime vuosina myös ­Ranskassa. Mitä sana kotimaa sinulle merkitsee?

Maailma on kotimaani. Tunnen itseni enemmän maailman kuin minkään maan kansalaiseksi.

Nykyään vietän osan vuodesta Pariisissa ja osan Helsingissä. Kun olen Suomessa, kaipaan Pariisin hälinää ja vilskettä. Pariisissa taas kaipaan takaisin Suomen luontoon ja hiljaisuuteen.

Mitä teet mieluiten silloin, kun et tee työtä?

Kävelen tosi paljon. Välillä istun terassilla, katselen ihmisiä ja mietin, millaista elämää he viettävät. Käyn paljon myös kuntosalilla. Liikunta on iso osa elämääni.

Kerro itsestäsi jotain, mitä emme tiedä.

Pelkään kissoja. Kaksi kissaa on hyökännyt minua päin, kun olin pieni. Siitä saakka olen vähän pelännyt niitä.

Khadar Ayderus Ahmed

  • Syntyi: 10.1.1981 Somalian Mogadishussa.

  • Asuu: Helsingissä ja Pariisissa.

  • Perhe: ei ole.

  • Ajankohtaista: Guled & Nasra -elokuva. ­Nuortensarja Zone B ­alkaa Ylellä tammikuussa 2022.

Päivitys16.12.2021: Korjattu kysymyksen lause "Somaliassa ei ole elokuvatuotantoa" muotoon "Somaliassa ei ole varsinaista elokuvateollisuutta".

Kommentoi »