”Minä lähden vaikka kolmosvahdiksi, jos vain otetaan. En ole aiemmin nähnyt näitä pelejä kuin televisiosta.”

Kevin Lankisen kommentti Avulle Leijonien viimeistelyleirin harjoitusottelun jälkeen kertoi paljon, mutta ensikertalaisuus ja repaleinen kausi Chicagon farmijoukkueissa (enimmäkseen kolmostason ECHL:n Indy Fuelissa) eivät ole näkyneet maalivahdin otteissa Slovakian MM-kaukaloissa.

Eikä Leijonissa ole sorruttu säätämään peluutuksen kanssa tavoilla, jotka ovat turhan usein aiemmin sotkeneet maalivahtien virettä ja kuvioita turnaustahdissa. Myös Veini Vehviläinen ja Jussi Olkinuora ovat päässeet torjuntatöihin, mutta Lankinen otti Suomen ykkösvahdin paikan heti ensimmäisistä otteluista.

”Keke” Lankisen vahvuuksia ovat puhdas torjuntatekniikka, hyvä liikkuvuus ja rauhallisuus, joka on kehittynyt viime vuosien aikana. Aiemmin heikkoutena oli tietty epätasaisuus. Kun junioritähti siirtyi aikuisten pääsarjaan, kävi kuten joskus käy: otteet saattoivat heilahdella paraatitorjunnoista maskittomien perusvetojen imaisuun saman eränkin aikana.

Eivät enää. Lankinen on kehittynyt siinäkin, että takaiskut eivät vaikuta hänen pelaamiseensa juuri sitä tai tätä – sitten vain jatketaan.

Kevin Lankinen on Kiekko-Vantaan kasvatti, joka siirtyi C-ikäisenä Jokereihin. Hänet palkittiin kaudella 2013–14 A-nuorten SM-liigan parhaana vahtina ja valittiin tähdistökentälliseen. Kolmivuotisen sopimuksen HIFK:n kanssa hän solmi samana keväänä.

HIFK:n 2000-luvun historiaan kuuluu osin myyttinen, mutta todellisuuttakin ollut maine etenkin nuorten veskarien vähintään tilapäisenä tuhoajana.

– En kokenut aikaa IFK:ssa noin, mutta en liioin joutunut ottamaan vastuuta liian aikaisin, Lankinen kuittaa.

Nuorukaista haudutettiin maalivahtivalmentaja Jan Lundellin opissa useamman vuoden ajan. Ennen kuin Lankinen teki toukokuussa 2018 kaksivuotisen tulokassopimuksen Chicago Blackhawksin kanssa, hän ehti nousta kriittisten IFK-fanien suosikiksi ja tietynlaisen kulttipelaajan asemaan Jokeri-taustastaan huolimatta – tai osin juuri sen takia.

– Lundell on yksi Suomen parhaita maalivahtikoutseja. Keskityimme IFK-aikanani etenkin torjuntatyöskentelyn rauhoittamiseen ja siihen, että taso pysyisi illasta toiseen. Jannen kanssa pystyi myös puhumaan kaikesta mieltä painavasta, ja muustakin kuin lätkästä. Henkinen puoli on näissä hommissa tosi tärkeä, Lankinen muistuttaa.

Stereotypiat sikseen, mutta hyvin kasvatettua, rauhallista ja pohdiskelevaa Lankista epäiltiin vain puoliksi vitsillä joskus liiankin fiksuksi ja ”kiltiksi”, jotta hän voisi ottaa paikkansa todellisena huippumaalivahtina. Röyhkeä pasinurminen-malli ei koskaan ole ollut ainoa tie siihen, mutta Lankisen suosikkiharrastus ei yhäkään ole kiekkojoukkueissa kaikkein tavallisin: hän on innokas lukija.

– Joo, meillä on pleikkaringin vastapainoksi joukkueessa sellainen vähän pienempi kirjallisuuspiiri. Tykkään lukemisesta, ja kisoissa on tullut etenkin iltaisin luettua aika paljon. Hyvään kirjaan uppoutuminen saa ajatukset muualle eikä tule kelattua liikoja kiekkoa, Lankinen naurahtaa.

MM-reissulla Lankisen mukana on Hanya Yanagiharan Pieni elämä -romaani, jonka 945 sivussa riittää tavaraa useammalle illalle. Kirja nousi ilmestyttyään Yhdysvalloissa sensaatioksi. Suomessa se löytyy legendaarisen Keltaisen kirjaston valikoimista ja palkittiin vuoden 2017 parhaana käännösromaanina.

Leijonien huominen välierävastus Venäjä on ehkä suurin mestarisuosikki, jonka riveistä löytyy käsittämätön määrä maailmanluokan taitoa, peliälyä ja tulivoimaa – sekä muun muassa yksi NHL:n pelätyimmistä maalipyssyistä, Aleksandr Ovetshkin.

Joukkue on esiintynyt vakuuttavasti läpi turnauksen, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun nimenomaan Suomen kaltainen ryhmä pystyy tylsyttämään venäläistähtien peli-ilon ja pakottamaan nämä pelaamaan itselleen epämiellyttävää ja vierasta kiekkoa.

Ja sen jälkeen voikin tapahtua mitä vain, kun kyse on yhdestä ottelusta.

Kevin Lankinen on yhä nuori maalivahti, etenkin kansainvälisellä huipputasolla. Onko välierä hänen uransa tähän asti tärkein peli?

– Kyllä eilinen voitto toistaiseksi menee ihan kärkeen, mutta toivotaan, että olisi vielä pari isompaa juttua tulossa. Vastus on kova, mutta olemme kuitenkin kerran aiemmin voittaneet tämän Venäjän. Me tiedetään, että voimme voittaa kenet vain tässä turnauksessa. Ihan sama, mitä kokoonpanoissa tai taululla kesken pelin lukee.

MM-kisojen välierät Bratislavassa la 25.5.: Suomi-Venäjä klo 16.15 ja Kanada-Tsekki klo 20.15.