Apu

Keskustasta iäkkäiden puolue



Keskustasta iäkkäiden puolue

Profiloituminen iäkkäämpien äänestäjien puolueeksi näyttäisi fiksulta vedolta tilastojen valossa.
Teksti Teppo Kuittinen

Keskustasta on tulossa iäkkäiden puolue. Näin käy, jos Paavo Väyrynen tai Mauri Pekkarinen valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa ensi kesänä. Tämä ajatus näyttäisi hirvittävän monia. Miksi?

Nuoruudesta näyttäisi tulleen itseisarvo suomalaisessa politiikassa. Nykyinen poliittinen johto on 1960- ja 1970-luvulla syntyneitä. Heihin verrattuna Väyrynen ja Pekkarinen vaikuttavat kieltämättä iäkkäiltä. Mutta politiikassa iän ei pitäisi olla ongelma. Kansanedustajuudessa ja äänioikeudessa ei ole yläikärajaa.

Itse asiassa keskustan profiloituminen iäkkäiden puolueeksi voisi olla strateginen napakymppi. Tällainen ajatus syntyy, kun tutkii väestörekisterikeskuksen tilastoja. Keskuksen nettisivuilta löytyvät äänioikeutettujen määrät ikäluokittain. Viimeisin tilasto on vuoden 2007 eduskuntavaaleista, joten luvut ovat varmasti jonkin verran muuttuneet. Mutta yleiskuva on pysynyt samana.

Viisi vuotta sitten Suomessa oli 2,2 miljoonaa äänioikeutettua, jotka olivat syntyneet vuonna 1957 tai aikaisemmin. Toisin sanoen puolet äänioikeutetuista on nyt vähintään 55-vuotiaita. Tutkimusten mukaan äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan yli 55-vuotiaana. Suomen suurin ikäluokka on juuri tässä yhteiskunnallisesti aktiivisessa vaiheessa. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa oli viisi vuotta sitten yli 800000 kansalaista, jotka olivat syntyneet vuosina 1957-1948. Tämä ikäluokka on tällä hetkellä siis 55-64-vuotiaita.

Jos keskusta valitsee Väyrysen tai Pekkarisen puheenjohtajakseen, palaisi puolue maalaisliittolaisille juurilleen. Maaseudun asuttuna pitäminen ja harvaan asuttujen alueiden etujen puolustaminen olisivat takuuvarmasti entistä enemmän esillä Väyrysen tai Pekkarisen puolueessa.

Maaseudun puolustaminen ei väestörakenteen kannalta näyttäisi olevan strategisesti viisasta politiikassa. Mutta suomalaiset ovat asuneet kaupungeissa vasta vähän aikaa verrattuna muihin Euroopan maihin. Tämän vuoksi kansa on vielä hyvin maaseutuhenkistä, ja moni varmasti kannattaa maaseutuun satsaamista, vaikka itse asuisikin kaupungissa.

Julkaistu: 3.4.2012