Kesän poikaset lähikuvissa – luontokuvaajan vinkit eläinpienokaisten kuvaamiseen
Suomen kesä on lyhyt, mutta sen aikana alkaa tuhansien ja taas tuhansien eläinpoikasten elämä. Luontokuvaaja Juho Rahkonen kuvasi muutaman elämän alun.
Juho Rahkonen on mielipidetutkija. Hän kommentoi julkisesti yhteiskunnallisia tapahtumia. Rahkosen X-tilillä eli entisessä Twitterissä kuitenkin vilahtelee luontokuvia oravista ajankohtaisia puheenaiheita käsittelevien postausten lomassa.
Vapaa-ajallaan Rahkonen nimittäin uppoutuu ihailemaan luontoa ja eläimiä kameran linssin läpi.
Juho Rahkosen innostus luontokuvaamiseen alkoi linnuista. Hän kulki isänsä mukana linturetkillä jo teini- ikäisenä, ja nyt hän on kuvannut eläimiä ja luontoa jo yli 30 vuotta. Linnut ovat Rahkoselle edelleen yksi mieluisimmista kuvauskohteista.
Viime aikoina Rahkonen on kuvannut erityisen paljon oravia.
– Olen kuvannut oravan hyppyä, kun oravat hyppivät tuossa meidän pihassamme puusta toiseen. Se on tosi veikeää, Rahkonen kertoo.
Rahkosen mielestä luontokuvaaminen perustuu paljon paikallistuntemukseen ja siihen, että tietää oikeat kuvauspaikat. Eläimillä on usein vakiopaikkoja, joiden löytäminen on tärkeää. Rahkonen retkeilee paljon ja törmää hyviin kuvauspaikkoihin, joihin sitten palaa myöhemminkin.
Luonnossa kulkeminen on hänen mielestään elämää, johon ihminen on tarkoitettu.
– Luonto merkitsee minulle kaikkea. Se on maailman tärkein asia, sillä olemmehan itse osa luontoa.
Myös löytämisen ilo on tärkeä osa luontokuvaamista. Kun Rahkonen lähtee kuvausretkelle, hän ei koskaan tiedä, mitä tulee vastaan.
Kesäkuun alkupuolella hän vaelsi isänsä kanssa Salamajärven kansallispuistossa. He törmäsivät metsäpeuroihin, jotka laidunsivat suoniityllä. Rahkosen mielestä tunnelma oli kuin Afrikan savannilta.
Hän lähestyi peuroja tuulen alta ja sai siten tarkkailla niitä pitkään, ennen kuin peurat huomasivat hänet ja lähtivät kävelemään pois. Rahkoselle tämä oli merkittävä ja kaunis elämys, jota harvoin pääsee kokemaan Suomessa.
Rahkonen on kuvannut paljon eläinten poikasia. Se vaatii aina varovaisuutta. Kuvaajan läsnäolo voi paljastaa petoeläimille avuttomien poikasten olinpaikan, ja siten aiheuttaa niille vaaraa. On tärkeää myös olla häiritsemättä tai säikäyttelemättä poikasia.
Poikasia kuvatessa voi myös saada emon vihat niskaansa. Muutaman kerran hirven vasoja kuvatessaan Rahkonen on kuullut vihaista puuskahtelua, joka on luultavasti ollut lähtöisin huolestuneesta hirviemosta.
Monet linnut, kuten tiira ja viirupöllö, voivat myös puolustaa pesiään hyvin ärhäkästi. Yleensä eläimet väistävät ihmistä.
– Ongelma onkin yleensä se, että eläimiä on vaikea löytää, ja ne lähtevät karkuun.
Kettuemo hoivasi poikasta Helsingin Pasilassa. Kettujen pesänä oli purkukuntoinen talo.
Valkohäntäpeuran täplikkäät vasat eli bambit kisailevat niityllä Kirkkonummen Porkkalanniemellä.
Oravanpoikanen tekee hyppyharjoituksia kuvaajan pihapuussa Nurmijärvellä.
Juuri pesästä lähtenyt kirjosiepon poikanen ulkoruokinnassa.
Metsälampi kuhisee rupikonnan nuijapäitä.
Emon maito on nisäkkäiden poikasten kehitykselle tärkeää, sillä se sisältää runsaasti energiaa ja kasvun kannalta välttämättömiä aineksia. Kuva on otettu Kirkkonummen Porkkalanniemellä auton ikkunasta.
Harmaalokin poikanen seisoskeli kivellä Päijänteen kansallispuistossa keskikesän hellepäivänä. Poikanen ei huomannut kuvaajaa, joka nousi sukelluksista aivan linnun viereen.
Näin kuvaat poikasia
1. Lähde aikaisin
Useimmat nisäkkäät ovat hämäräaktiivisia, ja sen takia aamuyö on paras aika niiden kuvaamiseen. Jos kesällä aamuyöllä menee esimerkiksi Porkkalanniemelle, siellä näkee melkein varmasti hirviä tai peuroja.
2. Ota aikaa
Kuvien määrä ja laatu on suoraan verrattavissa siihen, miten paljon viettää aikaa luonnossa. Luonto näyttää itsensä pikkuhiljaa. Kun vähän aikaa katselee rauhassa ympärilleen tietyssä paikassa, alkaa huomata kaikenlaista. Sen vuoksi luontokuvaaminen sopiikin hyvin sellaiselle ihmiselle, joka tykkää muutenkin viettää aikaa luonnossa.
3. Lähesty varovasti
Eläintä lähestyessä on tärkeää liikkua hiljaa ja varovaisilla liikkeillä. Hyvä keino on yrittää maastoutua ja ikään kuin sulautua osaksi luontoa. Joskus myös katsekontaktin ottaminen eläimeen voi toimia.
4. Ole valppaana
Tilanteita voi tulla yllättäen, ja ne voivat myös mennä nopeasti ohi. Siksi kameran käytön kannattaa olla hyvin harjoiteltua ja rutiininomaista, jotta kuvan saa napattua nopeasti.
5. Harkitse haaskaa
Jos haluaa kuvata vaikkapa karhunpentuja luonnossa, ei oikeastaan ole paljon muita vaihtoehtoja kuin mennä maksulliselle piilokojulle. Paikallisten yrittäjien palvelut ovat varmin keino päästä kuvaamaan eläinten poikasia.
