Apu

Kauneutta ja kumppanuutta



Kauneutta ja kumppanuutta

Presidentti Sauli Niinistön Japanin-vierailun aikana juotiin teetä, juteltiin keisarin kanssa sekä puhuttiin kauppasuhteista ja kansainvälisistä kriiseistä. Apu seurasi ainoana suomalaismediana presidenttiparin matkaa.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Petri Artturi Asikainen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa rouva Jenni Haukio saapuvat reittilennolla Helsingistä Osakaan, josta siirrytään autolla Kiotoon.

Virallinen ohjelma alkaa teeseremonialla maineikkaassa Urasenken-teehuoneessa. Genshitsu Sen, 92-vuotias suurmestari jo viidennessätoista polvessa, odottaa presidenttiparia kapealla kujalla sijaitsevan teehuoneen edessä, samuraikypärän mallisen portin lähellä.

Suurmestari ei ole kuka tahansa, vaan kautta maailman tunnettu teetaiteen taitaja ja nykyisin Unescon hyvän tahdon lähettiläs. Mutta ei ole presidentti Sauli Niinistökään kuka tahansa valtion päämies.

Virallisella Japanin-vierailulla käy selväksi, että pienen Suomen presidentin merkitys on kansainvälisessä politiikassa korostunut entisestään.

Aseman ja vaikutusvallan ymmärsi jo presidentti Urho Kekkonen aikoinaan ja osasi käyttää sitä Suomen hyväksi. Niin myös Kekkosta seuranneet presidentit – nyt Sauli Niinistö omalla tavallaan. Se on käynyt selväksi viime vuosien kiristyneessä kansainvälisessä ilmapiirissä.

Maailmalla arvostetaan Niinistön puheyhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, samoin hänen kannanottojaan. Suomessa Niinistön suosio on kasvanut entisestään pakolaiskriisin koetellessa koko Eurooppaa.

Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion virallinen vierailu Japanissa alkoi lempeästi, rauhassa. Teeseremonian aikana Kiotossa presidentti kertoi puolisonsa olevan teeihmisiä.

Presidentti on yölennosta ja aikaerosta huolimatta valmis ja valpas, vahvasti läsnäoleva. Suurmestari ottaa presidenttiparin vastaan Mika Mäkelän kanssa.

Mäkelä on näitä näkymättömiä, vallan kulissien takana vaikuttavia suomalaisia, jotka ovat läsnä Japanissa. Hän on opettanut kuusi vuotta Kiotossa ammattikoulussa vaihto-opiskelijoille teetradition salaisuuksia.

Teehuoneelle saapuvat vieraat riisuvat kenkänsä ja asettuvat istumaan matalille jakkaroille.

Niinistö riemastuu, kun Mika Mäkelä kertoo seremoniasta ja vuosistaan teekouluttajana.

– Tästä nuoresta miehestä voi tulla ensimmäinen suomalainen teemestari, Niinistö toteaa ja kertoo puolisonsa olevan teeihmisiä.

Presidentti kyselee japanilaisten identiteettiin kuuluvasta teestä.

– Japanissa taito ja taide ovat lähellä toisiaan.

Kun Niinistö ja Jenni Haukio saavat käsiinsä kauniit teekupit, Mäkelä kysyy, mitä mieltä presidentti on teen mausta. Niinistöllä ei ole kiire.

– Olen vasta tuoksussa, hän vastaa ja jatkaa ensimmäisen siemauksen jälkeen, että tee on erinomaista, ainutlaatuista.

Presidentti ja rouva kohottavat toisilleen teemaljat, jonka jälkeen he saavat vispata pienillä bambuvispilöillä kuumaan veteen vihreää teetä matcha-jauheesta.

Tunnelma on pysähtynyt, levollinen, vaikka edessä on kolme tiivistä vierailupäivää. Teehuoneen takaseinän japaninkielisen lauseen neljä totuutta käyvät toteen: Harmonia, kunnioitus, puhtaus, mielenrauha.

Ensimmäisenä päivänä ehditään tutustua kahteen Kioton kuuluisaan nähtävyyteen. Nähtävyyksiä historiallisessa Kiotossa riittää – entisessä Japanin pääkaupungissa on 17 Unescon maailmanperintökohdettta.

Presidentin seurue siirtyy Kultaisen temppelin, Kinkaku-Jin, puistoon. Vuonna 1397 valmistunut temppeli edustaa Buddhan puhtauden filosofiaa. Alun perin se rakennettiin shogunin, samuraiarmeijan ylipäällikkö Ashikaga Yoshimitsun eläkehuvilaksi.

Lumoavan kauniilla rantapoluilla tungeksii tuhat turistia. Temppelin edustan lammen pinta ei värähdä, harmaahaikara lentää levollisin siiveniskuin väentungoksesta piittaamatta rannan puuhun.

Temppelin jälkeen on vuorossa Kioton historiallinen keisarin palatsi, Kyoto Gosh, jonne turisteja päästetään vain pienissä ryhmissä. Tänään alue on rauhoitettu arvovaltaisia vieraita varten.

Presidentti Sauli Niinistö seisoo hiljaa taiteellisesti upean keisarin kruunajaistuolin edessä. Hän ei ole keisari, mutta paljon vartija silti.

Kulttuuri ja nähtävyydet ovat vain osa presidentin virallisen vierailun ohjelmaa. Japanin-vierailun keskeinen päämäärä on vahvistaa Suomen ja Japanin välisiä kaupallisia suhteita ja strategista kumppanuutta sekä keskustella monista kansainvälisistä ongelmista.

Jenni Haukiolla on omaa ohjelmaa, hän tapaa muun muassa keisarilliseen sukuun kuuluvan prinsessa Takamadon. Ohjelmassa on myös Aasian vaikutusvaltaisimpiin liikenaisiin kuuluvan rouva Noriko Nakamuran tapaaminen. Nakamura  on perustanut lastenhoito- ja vanhustepalveluja tarjoavan Poppins-yrityksensä vuonna 1987. Sillä on yli 130 päiväkotia Japanissa sekä muualla Itä-Aasiassa.

Niinistön mukana on liikemiesvaltuuskunta, jota johtaa Metsä Groupin Kari Jordan.  Seurueeseen kuuluvat muun muassa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.), työ- ja elinkeinoministe-

riön uusi kansliapäällikkö Jari Gustafsson, Fortumin Pekka Lundmark, Nokian Risto Siilasmaa, Arctian Tero Vauraste, SRV:n Ilpo Kokkila ja muita Suomen ja Japanin välisen kaupan kannalta tärkeitä johtajia.

Kun Niinistö avaa Suomen ja Japanin strategista kumppanuutta käsittelevän seminaarin Tokiossa, johon ollaan aamulla tultu Kiotosta, hän esittää aluksi osanottonsa Japania viisi vuotta sitten kohdanneen katastrofin johdosta, maanjäristyksestä, sitä seuranneesta tsunamista ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta.  

– Japani, sen viranomaiset ja kaikki vapaaehtoistyöntekijät ovat tehneet paljon työtä maan jälleenrakentamisessa, hän sanoo.

Suomen vienti Japaniin laski viime vuonna kuusi prosenttia, mutta ilmassa on toivoa viennin elpymisestä. Suomi on ollut Japanille merkittävä kauppakumppani jo vuosikymmeniä, ja olimme ensimmäinen Euroopan maa, johon alettiin tuoda japanilaisia autoja. Vuosi oli 1962.

– Kaupalliset ja poliittiset suhteemme ovat olleet jo pitkään hyvät, ja ne perustuvat yhteisiin arvoihin, keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Kun Suomi oli pahoissa taloudellisessa vaikeuksissa 1990-luvulla ja olin valtiovarainministerinä, japanilaiset pankkiirit luottivat Suomeen. Suomi osoitti olevansa luottamuksen arvoinen ja maksoi takaisin jokaisen jenin, Niinistö sanoo.

Niinistö mainitsee puheessaan myös suomalaisen neuvolatoiminnan, jonka arkkiatri Arvo Ylppö käynnisti 1920-luvulla. Suomen Japanin-suurlähetystö on parin viime vuoden aikana jakanut äitiyshuoltomme kokemuksia Japanissa, ja neuvolasysteemi on käynnistymässä 30 kaupungissa. Laskevan syntyvyyden maassa nuoria houkutellaan vanhemmiksi äitiyspakkauksella; maailmankuulu, suomalainen innovaatio sekin.

Ennen lähtöään seuraavaan tilaisuuteen Niinistö viittaa Japanissa äärettömän suosittuihin muumeihin.

– Maahanne on nyt suunnitteilla ensimmäinen Muumipuisto Suomen ulkopuolella. Ehkä tämä kertoo kansojemme halusta elää  harmoniassa luonnon kanssa.

Japanin pääministeri Shinzo Abe ja presidentti Sauli Niinistö tarkastivat kunniakomppanian. Sen jälkeen oli vuorossa kokous, jonka julkilausumaan sisältyi muun muassa maittemme välinen strateginen kumppanuus.

Japanin media on valmistautunut huolellisesti Niinistön tapaamiseen Japan National Press Clubilla.

Tunnin mittaisessa lehdistötilaisuudessa keskitytään Eurooppaa koettelevaan pakolaiskriisiin, Suomen ja Venäjän sekä Venäjän ja Japanin suhteisiin sekä Iso-Britannian kesäkuiseen EU-kansanäänestykseen, jonka Niinistö toivoo päättyvän hyvin.

– Britannian lähtö EU:sta olisi hyvin vahingollinen myös Suomen kannalta, hän sanoo.

Niinistö toistaa jo kotimaassa kuullun, ylitulkintojakin aiheuttaneen kantansa pakolaiskriisistä.

– Yli miljoona pakolaista tuli viime vuonna Eurooppaan, Suomeen yli 30 000, mikä on EU-maiden asukasmäärään nähden neljänneksi suurin määrä. Euroopan on kyettävä huolehtimaan ulkorajoistaan tarkemmin ja tarjottava suojaa eniten sitä tarvitseville pakolaisille.

Hän sanoo, että EU:n on kyettävä yhteisiin ratkaisuihin ja kyettävä lopettamaan rikollinen ihmissalakuljetusbisnes Välimerellä.

– Kaikkien EU-maiden on otettava tästä vastuu, aivan kuten EU on osoittanut solidaarisuutta tukiessaan taloudellisesti uusia jäsenmaita.

Presidentiltä kysytään suoraan myös itärajamme yli tulevista pakolaisista, ja yhtä suoraan hän vastaa.

– Suomen ja Venäjän välisen rajan yli on tullut viime marraskuusta lähtien noin 2 000 pakolaista, joista suurin Afganistanista, mutta myös Intiasta, Pakistanista ja Bangladeshista sekä useista Afrikan maista, kaikkiaan yli 30 kansallisuutta. Kaikki eivät pakene sotaa, vaan etsivät aivan ymmärrettävästi parempia oloja. Niitä Suomi ei voi heille tarjota, joten ongelma on maahan pyrkivien lukumäärää suurempi. Toivon sopimusta Venäjän kanssa trafiikin lopettamisesta, Venäjähän ollut tähän asti hyvin tarkka rajan yli tulijoista.

Viimeiseksi Niinistölle heitetään yllättäen kysymys Karjalan palauttamisesta ja viitataan Japanin ja Venäjän välisiin aluekiistoihin. Maathan eivät ole solmineet rauhansopimusta toisen maailmansodan jälkeen Kuriilien eteläisten saarten kiistan takia.

– Suomessa asia ei ole kovinkaan voimakkaasti esillä, ei edes minkään poliittisen puolueen ohjelmassa. Asutimme sotien jälkeen yli 400 000 siirtokarjalaista, mikä onnistui hyvin. He olivat ja ovat suomalaisia. Japanin ja Venäjän välisten suhteiden kannalta toivon, että pääministerinne Abe ja Venäjän presidentti Putin tapaisivat.

Niinistö toteaa, ettei hän ole siinä asemassa, että neuvoisi Japania.

Illalla Suomen Japanin-suurlähetystön vastaanotolla Fortumin Pekka Lundmark kertoo Avulle, että Fortum on mukana Fukushiman radioaktiivisten vesien puhdistamisessa.

– Fortumilla on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus radioaktiivisia epäpuhtauksia sisältävien jätteiden käsittelyssä. Nyt toimitamme kehittämiämme ioninvaihtomateriaaleja Fukushiman vahingoittuneelle Dai-ichi-voimalaitokselle.

Lundmarkin seurassa oleva SRV:n Ilpo Kokkila toteaa, ettei Japaninkaan kaltainen kehittynyt maa osannut varustautua vuoden 2011 luonnonkatastrofiin.

Lähetystön kokki on friteerannut muikkuja, savustanut lohta, tehnyt tillikurkkuja ja muita suomalaisherkkuja. Tarjolla on leipäjuustoa, lakkahilloa, korvapuusteja, hedelmiä. Näyttävät maistuvan japanilaisillekin.

Vuodesta 2013 lähetystöä johtanut suurlähettiläs Manu Virtamo on tehnyt tärkeää pr:ää Suomelle, ja koko lähetystön väki on paiskinut täyttä työpäivää järjestäessään presidentti Niinistön virallista vierailua. Tunnelmasta aistii, että kaikki on sujunut hyvin.

Vierailun herkin, runollisin hetki koetaan keisari Akihiton ja keisarinna Michikon palatsissa Tokiossa.

Keisari- ja presidenttiparin kohtaamista on Avun lisäksi todistamassa kymmenkunta japanilaista journalistia. Kaikille määritellään tarkat askelmerkit.

Turvatarkastus on suljetulle palatsialueelle tultaessa tiukempi kuin lentokentillä, pommikoira haistelee auton, ja ruumiintarkastus on kaikkea muuta kuin ylimalkainen.

Kun palatsin puhtauttaan kiiltävä limusiini tuo presidenttiparin keisarin vastaanottoresidenssin ovelle, heitä on vastassa  vanhuuttaan hieman hauras, tyylikäs, aitoa lämpöä huokuva keisaripari Akihito ja Michiko.

Nekin japanilaiset, jotka kritisoivat keisari-instituutiota, kunnioittavat Akihitoa ja sitä, miten hän keisariksi tultuaan osasi karistaa instituution yltä turhaa salaperäisyyttä. Hän on ihminen, ei jumalasta seuraava, Japanin keisareista järjestyksessä  jo 125.

Tapaamiseen ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Palatsin tiedotteen mukaan puolen tunnin kohtaamisessa puhuttiin keisariparin vierailusta Suomeen vuonna 2000, ikimuistoinen heidän, Suomen ystävien muistoissa, ja ilmastomuutoksesta, joka on näkynyt Japanin ja Suomen oikullisissa talvisäissä.

Puolen tunnin tapaaminen päättyy Jenni Haukion ja keisarinna Michikon poskisuudelmiin, presidentin ja keisarin kättelyyn. Keisaripari jää vilkuttamaan puutarhasta poistuville vieraille ja toteaa ovensuussa keskenään, miten kylmä maaliskuinen aamu onkaan.

Aamun tapaaminen oli kuin tankaruno, iltapäivällä ollaan asian ytimessä, ikävänkin. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea on tehnyt kevyen kantomatkan ilmaiskun Japaninmereen. Sen tuomitsevat Japanin ja Suomen ohella moni muu maa.

Niinistö tapaa Japanin puolustusministeri Gen Nakatanin, tämän jälkeen on vuorossa vierailun poliittisesti merkittävin kohtaaminen, kun presidentti ja Japanin pääministeri Shinzo Abe kunniakomppanian tarkastettuaan istuvat yhteiseen neuvottelupöytään.

Kokouksen jälkeen annettu julkilausuma sisältää monia tärkeitä kohtia. Siinä mainitaan kaupallisen yhteistyön lisäksi strateginen kumppanuus, turvallisuuspoliittinen yhteistyö, arktisen alueen ja pohjoisen merireitin merkitys molemmille maille.

Molemmat  osapuolet korostavat dialogin tärkeyttä Venäjän kanssa ja toivovat, että Ukrainassa noudatetaan Minskin rauhansopimusta.

Keskustelussa on esillä myös kansainvälinen tilanne ja alueelliset kysymykset, kuten Pohjois-Korea ja Etelä- ja Itä-Kiinan merien kiistat sekä Euroopan turvapaikanhakijatilanne.

Abe ja Niinistö ovat henkilökohtaisesti sitoutuneet YK:n He For She -kampanjaan, jolla miehiä ja poikia kannustetaan naisten tasa-arvon lisäämiseen. Kampanjan kasvoina ovat muun muassa näyttelijät Emma Watson ja Kiefer Sutherland.

Jos Suomessa on edelleen tasa-arvo-ongelmia naisten ja miesten välillä, Japani rämpii meistä kaukana: tilastojen mukaan se on sijalla 104, mikä on jopa huonompi kuin muutamassa kehitysmaassa.

Virallinen vierailu on ohitse, ja presidentti Niinistö palaa seurueineen reittilennolla Tokiosta Helsinkiin. Matka on ollut onnistunut, se on näkynyt presidentin ilmeissä ja kehonkielessä kolmen päivän ajan.

Lähtöportilla on kaksi suomalaista ammattimiestä, ABB:n työntekijät Hietala Oulusta ja Parkkinen Lohjalta.

– Olemme olleet viisi viikkoa korjaamassa ABB:n tuulimyllyä, tuulivoimaa, johon Japani Fukushiman katastrofin jälkeen yhä enemmän panostaa.

Hietala ja Parkkinen ovat työskennelleet pitkiä päiviä 85 metrin korkeudessa, tuulenpuuskissa, jotka ylsivät yli kahdeksaantoista metriin sekunnissa. Siinä ei suomalaisten päätä pakota – he eivät taistele tuulimyllyjä vastaan Don Quijoten tavoin, vaan osoittavat ammattitaitonsa.

Presidentti Niinistö on kolme päivää korostanut Japanin ja Suomen yhteistyötä. Hietalan ja Parkkisen työkomennuksessa se konkretisoituu hyvin.

Työ tehdään taiten, kun se osataan; apua annetaan naapurille, kun sitä pyydetään eikä turhista nurista.

"Voisimme oppia toistemme kunnioittamista”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Avulle haastattelun lentokoneessa paluumatkalla Japanista. Hän iloitsi vierailun onnistumisesta ja korosti, että maillamme on toisistaan opittavaa.

Kolmipäiväiseen viralliseen Japanin-vierailuunsa tyytyväinen presidentti Sauli Niinistö sanoi, että vierailu sisälsi paljon konkretiaa. Hän iloitsi myös bisnesdelegaation vierailun onnistumisesta.

– Japani on selvästi ulospäinsuuntautunut politiikassaan, ja meillä on paljon yhteistyömahdollisuuksia turvallisuus- ja kauppapolitiikassa, saati yksityissektorilla. Kaupantekomahdollisuudet ovat huomattavat, presidentti Niinistö sanoi.

Niinistön ja Japanin pääministeri Shinzo Aben tapaamisessa tuli esille, miten Suomi ja Japani rakentavat uutta strategista kumppanuutta. Siihen sisältyy yhteistyön tiivistäminen poliittisissa suhteissa, talouden, tieteen ja teknologian, koulutuksen ja tasa-arvon aloilla sekä arktisissa kysymyksissä.

– Strateginen kumppanuus avaa polkuja uudenlaiselle yhteistyölle, ja japanilaiset ovat kiinnostuneita kriisinhallinnasta, josta suomalaisilla on paljon kokemuksia. Kaikki yhteydenpito lähentää ja lisää luottamusta, toivon mukaan myös tämä vierailu.

Suomelle on tärkeää ylläpitää valtioiden kahdenvälisiä suhteita, ja presidentin mukaan Suomen ja Japanin suhteet ovat erinomaiset. Ne perustuvat yhteisiin arvoihin, luottamukseen ja kunnioitukseen.

– Kaikilla EU-mailla on kahdenvälisiä suhteita, se on aivan luonnollista. Kahdenvälisissä suhteissa on kaikkea mahdollista voitettavaa.

Suomella ja Japanilla on samantyyppinen haaste ikääntyvän väestönsä takia. Presidentti Niinistö muistutti, että Suomi ikääntyy Euroopan unionin vertailussa juuri nyt nopeimmin.

– Mitään käänteentekeviä ratkaisuja emme toisiltamme opi, mutta voimme vaihtaa Japanin kanssa kokemuksia. Japanilaisten käytöstavoissa näkyy hyvin toisen kunnioittaminen, ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen on perinteisessä aasialaisessa kulttuurissa itsestäänselvyys.

Ikääntyvän väestön ongelmista oli puhuttu myös presidentin puolison, rouva Jenni Haukion tapaamisessa Tokiossa.

– Hän tapasi naisjohtajille tarkoitetun Japan Association of Female Executives -yhdistyksen perustajan rouva Noriko Nakamuran. Yhdeksi Aasian vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi luokiteltu Nakamura johtaa yritystä, joka perustaa lastenhoitopalveluja ja palvelutaloja ikääntyville ihmisille. Nakamura on ottanut mallia Suomesta lastenhoitopalveluista, presidentti kertoi.

Japanin-vierailun henkisistä matkamuistoista päällimmäisinä presidentin mielessä olivat juuri pääministeri Aben sekä keisari Akihiton ja ja keisarinna Michikon tapaamiset, erilaiset luonteeltaan, mutta tärkeät omalla tavallaan.

– Vierailun ilmapiiri oli hyvin ystävällinen. Kuvailin isännille, miten japanilaisten silmä kauneudelle on hyvin samankaltainen kuin suomalaisilla, ja ihmisten ajattelua yhdistää tietynlainen vaatimattomuus. Kansanluonteeseen kuuluu, ettei korosteta itseä.

Niinistö sanoi, että yksinkertainen tyylikkyys näkyy esimerkiksi pääministerin uudessa virkatalossa ja puutarhoissa, kuten Kiotossa Kultaisen temppelin alueella.

– Pikkutarkka puutarha-asettelu ja hienosti leikatut, pienimuotoiset kukka-asetelmat ovat mainitsemaani silmää kauneudelle.

Kriisien koettelemassa maailmassa presidentti Niinistöllä riittää optimismia, johon hän kannustaa myös nykyhetkestä ja tulevaisuudesta huolestuneita suomalaisia.

– Jos palaamme ajassa taaksepäin kymmenen, kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta, voimme miettiä, ovatko

asiat menneet huonompaan suuntaan – monet asiat ovat kuitenkin menneet ratkaisevasti parempaan suuntaan. Uuden tutkimuksen mukaan Suomi on ykkönen lukutaidossa, ja olemme toiseksi paras maa äideille. Meillä on kaikki onnistumisen eväät käsissämme, Niinistö painottaa.

Niitä eväitä presidentti kehottaa meitä käyttämään taiten.

– Meidän täytyy osata ottaa täysi teho irti, myös omasta itsestämme.

Teksti Liisa Talvitie

Julkaistu: 1.4.2016