Tämä hyönteinen osaa lentää ja uida – Keltalaitasukeltaja on pienten lampien iso peto
Hyönteisiä on myös vedessä. Liki nelisenttinen keltalaitasukeltaja elää koko elämänsä vedessä, mutta se osaa vaihtaa elinlampeaan lentämällä.
Lammen tyyneen pintaan piirtyy hopeaseppien kaarevia uintivanoja. Siellä täällä veden pintakalvolla luistelee vesimittareita, jotka pysyvät veden pinnalla jalkojensa vettä hylkivien karvojen avulla.
Pintakalvon alapuolella ui suuri, lähes nelisenttinen kovakuoriainen. Se potkaisee takajaloillaan verkkaisesti vauhtia ja puikkelehtii vesikasvien seassa. Virtaviivaisen kuoriaisen tumma selkä välkehtii vihreän sävyissä. Peitinsiipien ja etuselkien reunaa kiertää keltainen vyö.
Keltalaitasukeltaja on virtaviivainen kovakuoriainen. Se on sopeutunut erinomaisesti vesielämään: se elää vedessä munana, toukkana ja aikuisena. Se on yleinen matalien rantavesien hyönteinen, mutta osaa myös lentää. Lammen olosuhteiden huonontuessa tai uutta asuinlampea etsiessään sukeltaja nousee vedenpinnan yläpuolelle, kuivattelee hetken ja nousee siivilleen.
Lentoteitse uuden elinalueen etsiminen on nopeampaa ja helpompaa kuin maata pitkin kulkemalla. Sopivan lammen tullessa näkyviin sukeltaja laskeutuu ja polskahtaa pintakalvon läpi veteen. Usein sukeltajia kopsahtelee myös auton katolle ja konepellille, kun ne luulevat kiiltävänä peilaavaa pintaa lammikon pinnaksi.
Silloin tällöin sukeltaja nousee pintaan ja työntää takaruumiinsa kärjen pintakalvon läpi. Sen pitkät sukellukset mahdollistava ilmavarasto on peitinsiipien alla, ja se pitää aika ajoin uusia, sillä sukeltajalla ei ole kiduksia. Leveiden ja airomaisten takajalkojen pinta-alaa lisää tiheä karvareunus, ja voimakkailla jaloillaan se saa tarvittaessa hyvän vauhdin.
Keltalaitasukeltaja on peto, joka saalistaa sammakontoukkia, muita vesihyönteisiä ja jopa kalanpoikasia. Sen kuusisenttiseksi kasvava ahnas toukka saalistaa samoja eläimiä kuin aikuinenkin. Toukalla on päässään suuret, sirppimäiset leuat, jotka se iskee lähes mihin tahansa liikkuvaan.
Toukalla on erikoiset ruokailutavat. Sen suu on kasvanut umpeen, joten toukalla on toinen tapa syödä. Saatuaan saaliin onttoihin leukoihinsa, se ruiskuttaa niitä myöten ruoansulautusnesteitä uhriinsa. Saalis sulaa omassa kuoressaan nestemäiseksi ja toukka imaisee leuoillaan sulaneet sisäosat ravinnokseen. Jäljelle jää tyhjä kuori.
Keltalaitasukeltajan toukka on keijuva eli se ui usein vapaassa vedessä karvareunaisilla jaloillaan soutaen. Välillä toukan on uitava pintaan. Se ripustautuu takapäästään pintakalvoon uusiessaan ilmavarastoaan. Toukka nousee koteloitumaan maalle kivien tai lahokantojen alle tai muihin sopiviin koloihin.
Suuret sukeltajat saattavat elää aikuisina jopa viisi vuotta. Meiltä tunnetaan yli 130 sukeltajalajia, joista suursukeltajia on viisi lajia. Suurin on yli neljäsenttinen jättisukeltaja, pienimmät ovat vain millin-parin pituisia.
