Apu

Katri Makkosen kolumni: Kuka nauraa läskivitsille?

Katri Makkosen kolumni: Kuka nauraa läskivitsille?
Johtavista poliitikoista on väännetty kuvavitsejä eli meemejä kuin liukuhihnalta. Usein kohteena on ollut pääministeri, jonka mukaan milloin ei ole aika lähteä mökille, milloin ei ole aika laittaa korkkia kiinni, kirjoittaa Katri Makkonen kolumnissaan.
Julkaistu: 4.5.2021
Olin illallisella itselleni ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa. Keskustelu oli innostunutta ja innostavaa – kunnes ei enää ollutkaan. Vieressäni istunut mukavan oloinen nuorehko mies lohkaisi vitsin, jonka niin kutsuttu kohokohta vihjaisi ruotsalaisten olevan homoja.
Hämmennyin.
Tilanne meni ohi, keskustelu jatkui, mutta asia jäi vaivaamaan. Seuraavana päivänä mietin, lähettäisinkö vierus­toverille kohteliaan sähköpostin. Ajattelin viestinnän ammattilaisena vinkata, ettei vähemmistöille kannata naureskella, jos haluaa luoda itsestään hyvän mielikuvan, saati jos haluaa asiakkaita yritykselleen.
Muistin nuoruudesta toiset illalliset. Ne, joiden emäntä sanoi, ettei voi meitä kutsua, koska silloin istumajärjestys ei voisi olla mallia tyttö, poika, tyttö, poika. Muisto ei edelleenkään naurata, mutta lukemattomat korjaavat kokemukset ovat haalistaneet sen nostaman tunteen. Olen sittemmin tervetulleena istunut vaimoni kanssa vaikkapa valtiollisilla illallisilla vertaisena muiden kutsuttujen joukossa.
Se illallisista. Aloin muistella myös muita viime­aikaisia vitsejä.

Huumori kukkii korona-aikana

Korona-aikana huumorin kukka on loistanut kaikissa valloittavissa väreissään.
Johtavista poliitikoista on väännetty kuvavitsejä eli meemejä kuin liukuhihnalta. Monia osuvia juttuja on irronnut peruspalveluministeri Krista Kiurusta. Yhdessäkin kuvassa hän on kädet puuskassa, kaulin kainalossa, ja vieressä lukee Kuppilat kumoon.
"Jos vitsi ottaisi sen kohdetta aivoon, se on ok. Jos se surettaisi sydämessä, ei sitä ole syytä jakaa."
Usein kohteena on ollut pääministeri, jonka mukaan milloin ei ole aika lähteä mökille, milloin ei ole aika laittaa korkkia kiinni. Monet hyvät naurut irtosivat epäonnisista maskikaupoista ja niihin sekaantuneista erikoisista yrittäjistä.
Tänä keväänä on saanut hihitellä sutkautuksille korkean virkamiehen rahankäytöstä, ja vapun alla kokoomuksen päätökselle äänestää tyhjää EU-tukipaketin suhteen. ”Äänestin kokoomusta ennakkoon!” lukee kuvassa, jossa on kuntavaalien äänestyslipuke ja äänestysnumeron kohdalla pelkkä tyhjä tila.

Poliitikon kuuluu sietää kovaakin ryöpytystä

Olen politiikan penkkiurheilijana antaumuksella nauranut, jakanut ja vastaanottanut näitä vitsejä. Korona- ajan kurjuus on keventynyt, kun kaventuneessa arjessa on voinut nauraa valtaapitäville, heidän päätöksilleen ja tahattomille hölmöilyille.
Aina ei ole naurattanut. Ei naurattanut, kun sain meemin ministereistä, joiden kasvojen tilalle oli vaihdettu heidän lapsuuskuvansa ja saatesanoina oli ”tytöt leikkii hallitusta”. Eikä naurattanut, kun puhelimeen kilahti kuva, jossa toisen ministerin kohdalla luki ”kiihtymisvaiheessa” ja toisen ”leviämisvaiheessa”. Painoon viittaavia vitsejä on tullut muitakin.
Demokratiassa poliitikon kuuluu sietää kovaakin ryöpytystä. On otettava vastaan epäreilulta tuntuvat vitsit, ylilyönneiltä tuntuvat kirjoitukset ja kriittinen satiiri. Hyvän maun raja on silti pilkassakin tunnistettava. Ehkä se menee siinä, että jos vitsi ottaisi sen kohdetta aivoon, se on ok. Jos se surettaisi sydämessä, ei sitä ole syytä jakaa.
En koskaan lähettänyt illallisen vitsiniekalle sähköpostia. Pysyin hiljaa niin kuin olin pysytellyt illallisellakin. Ehkä en halunnut olla hankala, ehkä en halunnut leimautua tosikoksi. Sanon viestini nyt tässä: muistakaa, että vieressänne voi istua kuka vain. Ainakin siinä istuu ihminen.
Kommentoi »