Apu

Katri Helena Euroviisuissa Israelissa 1979: Katson sineen taivaan konepistoolien keskellä


Katri Helena Kalaoja koki elämänsä Euroviisut Israelissa pommien keskellä. Asemiehet vartioivat, kun viaton suomityttö lauloi parhaan kilpailubiisinsä ikinä.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Pariisissa, huhtikuisena lauantai-iltana 1978 Eurooppa ymmärsi yhtäkkiä hepreaa: Izhar Cohen ryhmineen lauloi nurin sekä kielimuurin että maanosien väliset rajat ja vei viisut Euroopan ulkopuolelle Lähi-itään. Voitonhuumassa israelilaisilta melkein unohtui, että maassa ei ole edes väritelevisiota!

Israelin television johtaja Yizhak Livini totesi, että heillä on nyt pari ongelmaa: ei ole väritelevisiokalustoa eikä rahaa. Mutta se kolmas, jota kaikki muut ajattelevat, eli turvallisuus, olisi mitätön asia noiden kahden puutteen rinnalla. Livini lupasi lainata, vuokrata ja vedota niin, että maailma näkee viisut väreissä keväällä 1979, vaikka israelilaiset eivät näe.

Suomen Jerusalemin vuoden 1979 euroviisuissa edusti Katri Helena Matti Fredi Siitosen säveltämällä kappaleella Katson sineen taivaan.

Katri Helena on vielä ylpeä

Katri Helenan silmät säihkyvät, ja hän puhkuu intoa ja ylpeyttä 40 vuotta myöhemminkin. Muistoissa on kaksi keskeistä teemaa.

– Siitä ei pääse mihinkään, että ensimmäisenä minulle tulevat siitä reissusta mieleen Jerusalem ja kaikki ne raamatunhistorian paikat. Tuntui, kuin olisin ollut siellä ennenkin, koulun kuvaraamatun maisemissa. Tämä oli toisella tavalla vaikuttava kuin mikään muu historiallinen paikka, jossa olen käynyt, se kytkeytyi uskonnon historiaan niin kuin meille luterilaisille on opetettu. Se oli jotenkin kuin omaa, Katri sanoo.

Toinen tärkeä oli Katson sineen taivaan -laulu.

– Se on ehdottomasti kilpailubiisi parhaimmillaan kaikista, joita olen koskaan esittänyt! Muistan miten ylpeeltä minusta tuntui. Ylpeeltä niin hienoa laulua laulaa! Uskoin siihen. Meillä oli kaikki palikat paikallaan: biisi, laulaja, kapellimestari. Mehän oltiin just täsmähyviä!  Se on vahva laulu ja kantanut kaikki nämä vuosikymmenet, Katri myhäilee.

Fredillä oli Katri Helena heti mielessä sävellyksensä esittäjäksi.

Katri ja Timo Kalaoja tulivat yhdessä meille, Katri piti laulusta heti. Hän ehdotti yhtä osaa sävelmästä jätettäväksi pois. Me Timon kanssa olimme sitä mieltä, että sehän on juuri se paras osa! Katrin toivomusta noudatettiin ja välikeosa tuli kertosäkeeksi. Ratkaisu oli aivan oikea! Vexi Salmi teki tapansa mukaan juuri oikean tekstin melodiaan, Matti Siitonen kertoilee.

Kotimaan karsintojen jälkitunnelmien haastattelussa Fredi sanoi jännittäneensä enemmän kuin yhtäkään aiempaa sävellystään tai edes omaa esitystään – hän oli silloin jo viisujen konkariesiintyjä loppukilpailuista Wienissä 1967 ja Haagin lavalta 1976.

Kun Katrin voitto selvisi, Fredi kaappasi laulajan syliinsä Kulttuuritalon lavalla. Katri muistaa, että joojoo, kuvissa näkyy, miten neulemekko meni pitkin pyllyä.

Kotimaan karsintojen jälkeen säveltäjä Fredi kaappasi solisti Katrin syliinsä Kulttuuritalon lavalla. Katri muistaa, että neulemekko meni pyllyä pitkin.

Siihen aikaan Suomi osallistui sekä euroviisuihin että Puolassa järjestettyihin itäblokin interviisuihin. Karsinnat pidettiin samanaikaisesti. Itään matkasi sillä kertaa Ritva Oksanen ja Tuli mies -kappale, Lähi-itään Katri.

Maarit oli yksi interviisujen ehdokkaista, ja hän sanoi, että euroviisuihin pyrkiminen olisi sillä kertaa tuntunut henkilökohtaisesti mahdottomalta, koska hän ei halua ”mennä maahan, jossa sota pauhaa, viattomia ihmisiä kuolee, ja sitten viihdeväki saapuu sinne lurexit kimallellen.”

Hotellissa oli 100 aseistautunutta vartiaa

Olin Avun toimittajana mukana reissussa. Hotellin aulassa laskin yhtenä aamuna 48 aseistautunutta vartijaa, ja jokaisessa kerroksessa 25.

Joku asetteli Katria samaan kuvaan uljaan sotilaan kanssa. Mies heltyi lempeään hymyyn ja tunki kivääriään Katrin syliin. Katri kieltäytyi kohteliaasti.

Björn Borg oli juuri ottanut kuvaukseen rekvisiitaksi Israelin armeijan aseen ja puvun, ja hän joutui terroristien uhkailtavaksi.

Katrin kilpakumppani, Ruotsin Ted Gärdestad, Abba-Stikkan Andersonin suojatti, sai palestiinalaisryhmältä monessa lehdessä siteeratun kirjeen, jossa vaadittiin Tediä boikotoimaan puolueettoman maan kansalaisena Israelin propagandatilaisuutta. Hermostunut Ted lauloi loppukisassa aivan pieleen ja jäi hännille.

Katri sanoo, että hän ei kyllä muista noista yhtään mitään, koska hän keskittyi omaan suoritukseensa.

Israelin kisaa boikotoi Turkki, silloisista EBU-maista muslimivoittoisin

Boikoteilta putosi pohja vuonna 1993, kun Neuvostoliiton ympärille ryhmittynyt radioyhtiöiden OIRT-unioni liittyi EBU:un. Nykyään EBU:un kuuluu 55 maata, kaikki viisukelpoisia. Mukaan tuli kilpailemaan ja myös isännöimään moni ihmisoikeuksiltaan ja demokratialtaan kiistanalainen, rauhaton maa.

Kun euroviisuperheen jäsenmäärä moninkertaistui, piti kehittää tapoja loppukisan pysyttämiseksi edes jotenkin järjellisissä aikarajoissa. Välillä osallistujia pudotettiin joukosta edellisvuoden kehnon menetyksen vuoksi – se kirves osui Suomeen viisi kertaa, esimerkiksi vuonna 1999. Israel isännöi Danan voitettua Diva-kappaleella, Ruotsi voitti, ja Suomi oli katsomossa.

Vuodesta 2004 viisuviikolla on järjestetty semifinaalit tiistaisin ja torstaisin, loppukisa lauantaina, ja siitä Suomi on karsiutunut peräti seitsemän kertaa.

Israelin ryhmä oli eritettynä omassa hotellissa

Euroviisut alkoivat muuttua juuri Israelin takia, kun maa liittyi Länsi-Euroopan maiden radioyhtiöiden unioniin, EBU:un, vuonna 1972 heti palestiinalaisen Musta syyskuu -ryhmän Münchenin olympialaisissa tekemän terroristihyökkäyksen jälkeen. Münchenin iskussa kuoli 11 israelilaista urheilijaa, viisi terroristia ja yksi saksalainen poliisi.

Vuoden 1973 viisuissa Luxembourgissa kaikki oli jo toisin: massiiviset turvajärjestelyt, Israelin ryhmä eristettynä omassa hotellissaan, katuja katkaistuina, tilaisuuksia rajoitettuina.

Kun Israel isännöi Eurovision laulukilpailuja ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten, pommit räjähtelivät, ihmisiä kuoli ja loukkaantui, konepistoolimiehet ja -naiset partioivat, turvatarkistukset sumputtivat elämän.

Kun Israel ryhtyy viisuisännäksi kolmatta kertaa vuonna 2019, mikään ei tunnu muuttuneen: raketti-iskut tekevät tuhoaan, ihmisiä kuolee, aseistetut vahdit seisovat risteyksissä, turvatarkistukset ovat arke

Kansa kadulla spontaanisti laulamassa Israelin voittobiisiä.

Euroviisut sen sijaan ovat mullistuneet. Jäljellä on oikeastaan vain viihdespektaakkelin nimi.

Sekä Katri että Fredi muistelevat, että Israelin turvallisuustilanteesta keskusteltiin ennen kisaa 1979, ja Yle kysyi, haluavatko he lähteä kaikesta huolimatta.

Katri Helenan mies Timo jäi kotiin turvallisuussyistä

– Aika viime hetkellä päätettiin, että Timo ei lähde mukaan Jerusalemiin, että ei olla molemmat siellä, jos jotakin sattuu. Lapset olivat pieniä, Maija alle kahden vanha, Juha kolmevuotias, Hanna viisivuotias.  Kaksi pienintä saivat pahan vatsataudin, pääsivät sairaalassa tiputuksesta hetkeä ennen kuin nousin koneeseen. Muistan, että olin lapsista enemmän huolissani kuin mistään muusta, Katri sanoo.

Suurlähettiläs Matti Kahiluoto järjesti suomalaisille Jerusalemissa vastaanoton, jolle osallistui myös YK-joukkoja lapsineen. Pari pikkunaperoa pyrki Katrin syliin, jolloin iski ikävä omia pellavapäitä. Katri muistaa, että silloin hulahti täysillä.

Israelissa oli puhelin- ja telex-lakko, mikä tarkoitti, että viestien välitys oli onnetonta. Ei tullut tietoa kotoa, ja alkuun media ei saanut raporttejaan lähetetyksi. Aika pian Katri sai silti viestiä kotoa, että vatsat kunnossa, tuotanto normaalia.

– Ei jäänyt Israelin kriisitilanne epäselväksi. Joka paikassa oli konepistoolimiehet, hississä, hotellin käytävillä, ovien vieressä. Se oli aika jännää. Sotilaat eivät olleet sotaisia, vaan hymyilivät koko ajan. En ole koskaan oikein osannut pelätä mitään, Katri miettii.

Matti Siitosen matkakumppanina oli Eva-Riitta Siitonen, tuleva kokoomuksen kansanedustaja, Helsingin pormestari ja Uudenmaan läänin maaherra.

Eva-Riitta ja Matti Siitonen vapaa-aika viettämässä, Ossi Runne on ryhtynyt kuvaajaksi, Katri ihmettelee maisemia.

Siitoset muistavat tarkkaan, miten historiallisiin päiviin euroviisuviikko osui. Egyptin presidentti Anwar Sadat ja Israelin pääministeri Menachem Begin olivat vuonna 1978 solmineet Camp Davidissa Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin kätilöimän rauhansopimuksen ja voittaneet Nobelin rauhanpalkinnon. Rauhansopimus vahvistettiin Washingtonissa viisuviikolla, Begin saapui kotiin toisten mielestä sankarina, toisten mielestä petturina ja laskeutui helikopterilla parlamenttitalon, Knessetin, pihaan loppukisapäivänä.

Sen viikon pahin pommi-isku surmasi torilla yhden ihmisen, 20 vammautui. Hotelliravintolan iskussa loukkaantui joukko turisteja ja arabeja. Lasinsirut viiltelivät ruotsalaisen Expressen-lehden toimittajan kasvoja, kun arabialaisravintolan edessä räjäytettiin autopommi. Paikalliset ihmettelivät, miksi mennä arabiravintolaan ja vielä ikkunapöytään – kuuluu mennä perälle.

Syksyllä 1981 Eva-Riitta Siitonen oli mukana silloin kymmenvuotiaan tyttärensä Hanna-Riikan kuoromatkalla Belgradissa. Matti Kahiluoto oli siirtynyt sinne suurlähettilääksi, hän kutsui kuorolaiset kylään – ja televisiossa alkoi erityislähetys: Anwar Sadat on murhattu. Hän maksoi kalleimman hinnan rauhanpyrkimyksistään.

Katri Helena oli pelon ja ilon mielentilassa

Katri kuuntelee noita tarinoita kuin uutisia, vaikka hän onkin aina seurannut maailman tapahtumia.

– Varmaan olin niin upoksissa omassa pelon ja ilon sekasotkussa, ison asian ja itseni kanssa! Olen aina ajatellut, että jos olen läsnä ja esitän vilpittömästi sen, mihin olen valmistautunut hyvin ja osaan hommani, en voi muuta tehdä kuin parhaani. Läsnäoloa vaadin itseltäni. Silloin ei voi miettiä muuta, ei edes kilpakumppaneita, eikä ainakaan vertailla. Niin on terveellisintä, Katri huudahtaa.

Katri ei muista, että yksi osallistujista ja ennakkosuosikeista oli Saksan Dschinghis Khan. Kappaletta syytettiin aggressiiviseksi ja militaristiseksi. Laulusolisti väitti kaunan johtuvan siitä, että he ovat Israelissa ja keskitysleireistä kertova tv-sarja Polttouhrit oli sen kevään maailmanlaajuinen puheenaihe.

Sen sijaan monet koko Suomi-porukan voimin tehdyt retket Katri muistaa. Jerikon, Itkumuurilla käynnin.

– Kun kävelin porukoiden kanssa Via Dolorosaa pitkin, ajattelin, että ei voi olla totta: tässä me 2000 vuoden jälkeen näillä samoilla kivillä kuljetaan!

Suomen ryhmä retkeili Israelissa. Jerikon muurit ovat sortuneet, mutta pari tuhatta vuotta vanhasta Hishamin palatsista on rauniot tallella.

Piknikkiä ja kelluntaa Kuolleessameressä

Kuolleessameressä kelluttiin ja syötiin piknikkiä oliivipuiden alla. Fredi huhuili rannalta korkin tapaan vedessä lilluville, että onks makeeta? Kun oli niin suolaista.

Loppukilpailusta Katri muistaa suuren ilon ja nautinnon tunteen.

– Näin salin ja väen ja ajattelin, että kun laulan ihmisille niin hyvin kuin osaan, kaikki sujuu! Ja sitten se loppuääni, perillä! Tuo Avun kansikuvan hetki. Riemu ja helpotus. Uskoin siihen kappaleeseen.

Heti kisan jälkeen Katri tunnusti pettyneensä Suomen sijoitukseen. Se oli neljästoista. Katri oli ajatellut, että ehkä päästään kymmenen parhaan joukkoon. Monelle tunnetulle suomalaisartistille kehno menestys viisuissa on johtanut uran päin seinää – kuten vuoden 1978 viisuilijalle Seija Simolalle.

Ossi Runteen mielestä Suomi olisi ansainnut paremman sijoituksen kuin neljännentoista.

– Ei mulle tullut mitään pudotusta. Päinvastoin, tein sen reissun huumalla töitä monta vuotta! Ei kukaan tullut mitään pahaa sanomaan. Koko elämä oli onnellista silloin. Olin ihanaa, kun olin saanut perheen ja Timpan, ja sitten sain tehdä tätä unelmahommaa! Näiden asioiden takia minulla on aina ollut kiittimet ristissä.

Ulkomaisista viisujoukoista moni kävi sanomassa Katrille, että teillä olisi varmaan annettavaa ihmisille, ja esiintymisehdotuksia sateli.

Äkkiä kotiin pyykille!

– Kansainvälinen urako? Ei tullut mielen viereenkään! Mulla oli kolme pientä lasta ja Timppa kotona. Homma hoidettu, ja äkkiä kotiin Alvajärven rannalle ruoanlaittoon ja pyykille!

Vuoden 1979 euroviisut voitti mahtavalla piste-erolla Israelin maailmoja syleilevä Hallelujah-laulu. Aivan oikea voittaja sekä Katrin että Fredin mielestä. Niin myös kymmenien tuhansien israelilaisten mielestä: Fredi muistaa ikuisesti aamuöisen näkymän hotellin parvekkeelta alas Jerusalemin kaduilla vaeltaviin, Hallelujahia hoilaaviin ihmisiin, osalla kiväärit kädessä. Israelin rahkeet eivät tosin enää riittäneet toisen perättäisen voiton isännöintiin, järjestelykapulan otti seuraavana vuonna Hollannin Haag.

Israelin Milk & Honey -yhtye voitti. Hallelujah tarkoittaa, että Luojan kiitos. Siitäkin, että pommi-iskut jäivät aika voimattomiksi.

Lähtöaamuna Israelin kisasta Katria odotti hotellissa pääministeripari Kalevi ja Irenen Sorsan onnittelusähke:"Upea esitys. Olemme teistä ylpeitä."

Julkaistu: 3.5.2019