Ohjaaja Antti Jokisen parin vuoden mittainen suururakka on tullut päätökseen, kun Lapin sodan aikaiseen maailmaan sijoittuva ja Katja Ketun samannimiseen romaaniin perustuva Kätilö-elokuva saa tällä viikolla ensi-iltansa. Elokuvan tekeminen oli Antin mukaan hyvin vaativa ja raskas projekti, jonka aikana ohjaajan kotikin muuntui muistuttamaan taistelutannerta keskitysleirikuvineen ja sota-asiakirjoineen.
– Suhtaudun elokuviini aina hyvin kokonaisvaltaisesti ja uppoudun täysillä niiden maailmaan. Kätilöä varten luin muun muassa 50-60 sotaa käsittelevää kirjaa, vierailin keskitysleirillä ja tutkailin Berliinissä sota-arkistoja. Mielestäni se oli todella mielenkiintoista, kun taas poikani vihasi sitä, ja Kristankin mielestäkin se taisi olla aika ärsyttävää, Antti jutteli Kätilön lehdistötilaisuudessa.
Antin puoliso Krista Kosonen näyttelee elokuvan pääosassa, joka on hänen toistaiseksi suurin elokuvaroolinsa. Ohjaaja ei päästänyt kihlattuaan helpolla kuvauksissa, vaan vaati tältä jopa enemmän kuin muilta näyttelijöiltä.
– Saatoin olla Kristalle ankarampi kuin muille näyttelijöille, sillä eihän asetelma ihan normaali ollut. Koin myös tärkeäksi näyttää usein työryhmälle, kuinka arvokkaita ja hyviä he ovat, jottei kenellekään tulisi sellaista oloa, että pariskunta vain paiskii keskenään hommia. Varoin ehkä liikaakin suosimasta Kristaa.
Toisaalta elokuvan tekeminen oli Antin mukaan niin intensiivistä, ettei sen lomassa edes ehtinyt ajatella siviilielämän kuvioita. Kun työryhmä kuvasi elokuvaa Liettuassa, Antti ja Krista päätyivät asumaan käytännönsyistä eri osoitteissa.
– Krista muutti muualle, kun kämpilläni alkoi hajota kasakaupalla paistinpannuja. Saatan olla vähän kiukkuinen, jos tuotannossa ilmenee ongelmia, ja asiat eivät mene kuten haluan, Antti nauroi.
Lapsen syntymä jännittää
Vaikka Kätilöstä on kohistu mediassa jo pitkään, se ei ole luonut Antille ylimääräisiä paineita ohjaajana. Päinvastoin, hän on mielissään siitä, että on onnistunut valitsemaan aiheen, joka kiinnostaa ihmisiä.
– En tiedä, olenko niin idiootti, etten osaa ottaa asiasta paineita. Ihmisten innostus luo minulle ennemminkin positiivisen tunteen. Luulen myös, että suurin kriitikko asuu oman pääni sisällä, sillä olen hyvin tarkka työni suhteen. Elokuvan tekemisessä minua ajaa vahvasti eteenpäin suuri halu kertoa tarinoita.
Antin iloksi elokuva on ehtinyt jo niittää kehuja maailmaa myöten. Kesäkuun lopulla Krista palkittiin roolistaan parhaana naisnäyttelijänä Shanghain kansainvälisellä elokuvafestivaalilla. Kätilö oli myös ehdolla parhaan elokuvan sarjassa kolmentoista muun elokuvan kanssa.
– Kyllähän ihmisten arvostus merkitsee valtavasti, varsinkin, kun olemme tehneet elokuvan eteen niin paljon duunia. Valehtelisin, jos väittäisin jotain muuta. Minusta on myös tärkeää, että olemme voineet kertoa elokuvassa niitä tarinoita, joita sodan kokeneet ihmiset eivät ole pystyneet itse käsittelemään.
Paitsi suurelokuvan lanseeraus, ohjaajan elämässä on meneillään tällä hetkellä muitakin suuria mullistuksia. Krista ja Antti odottavat parhaillaan ensimmäistä yhteistä lastaan, jonka on määrä syntyä syksyllä. Antilla on ennestään 18-vuotias Paavo-poika, jonka äiti on malli-yrittäjä Niina Kurkinen.
– Totta kai lapsen syntymä jännittää minua. Mutta eiköhän se siitä hyvin nopeasti luonnistu, kun otan hänet syliini ja alan antaa hänelle rakkauttani, Antti pohti.
