Apu

Kasper Strömman: Kärsitkö huijarisyndroomasta? Jos yhä useampi ilmoittautuisi kevytosaajaksi, turha stressi karisisi

Kasper Strömman: Kärsitkö huijarisyndroomasta? Jos yhä useampi ilmoittautuisi kevytosaajaksi, turha stressi karisisi
Oma suosikkini kaikista kevytammateista olisi tietenkin kevytkolumnisti. Kirjoittaja, jolla olisi toki sanottavaa, mutta jonka faktakivijalka saattaisi välillä huojua, kirjoittaa Kasper Strömman kolumnissaan.
Julkaistu: 28.10.2020

Kävin vähän aikaa sitten kuuntelemassa aurinkopaneeliasiantuntijaa, joka oli erikoistunut kouluttamaan ihmisiä päiväntasaajan tienoilla. Tämä siksi, että Afrikan manner on ilmeisesti täynnä rikkinäisiä paneeleita, mutta ihmiset, jotka osaisivat korjata niitä, puuttuvat. Mutta ei siis enää.

Koska koulutus oli nopea, ihan kaikkea ei voitu opettaa, ja siksi uudet korjaajat saivat tittelin ”kevytasiantuntija”. Sana, joka on muodostettu samalla tavalla kuin kevytmoottoripyörä – useimmille täysin riittävä, mutta entusiastit tietävät, että on olemassa seuraavakin taso.

Tämä asiantuntijuuden muoto teki minut kuitenkin kohtuuttoman iloiseksi. Olen nimittäin odottanut sitä koko elämäni. Termiä meille, jotka tiedämme kohtalaisen paljon kaikesta muttemme syvällisesti niin paljosta. Meille kevytasiantuntijuuden nimike tulee kuin taivaanlahjana.

Ei sitä tarvitse ottaa niin vakavasti

Voisimmeko itse asiassa ottaa tämän uuden kevytkonseptin käyttöön laajemminkin? Uutta taksilakia on esimerkiksi moitittu siitä, että se on tehyt taksilla kulkemisesta sekä kalliimpaa että epäluotettavampaa. Lain mahdollistamilla uusilla kuljettajilla ei aina ole paikallistuntemustakaan, ja hintakin voi olla mitä sattuu.

Mutta mitä, jos näitä uusi kuskeja kutsuttaisiinkin vain ”kevyttaksinkuljettaksi”? Silloin puutteet eivät tuntuisi niin vakavalta – kuuleehan sen nimestäkin.

Uuden taksilain taas ajoi läpi liberaalisti ajatteleva liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, joka alun alkaenkin ilmoitti vain käväisevänsä yhden kauden kevyesti vähän kokeilemassa politiikkaa. Niinpä – entäpä jos Berner olisikin vain ilmoittanut olevansa ”kevytpoliitikko”? Silloin koko taksisotkulle olisi nyt vain naureskeltu hyväntahtoisesti.

Listaa voi jatkaa. Monet ovat paheksuneet sitä, että huumepoliisin pomo myi samalla tynnyrikaupalla dullaa. Mutta entäs, jos Jari Aarnio olisi vedonnut siihen, ettei itseasiassa ollut poliisi vaan kevytpoliisi? Silloin oikeus olisi varmasti katsonut asiaa läpi sormiensa ja kuitannut koko homman olankohautuksella.

Kukapa ei rakastaisi kevytpuhelinmyyjää, joka suosiolla lopettaisi puhelun pienimmästäkin vihjeestä? Tai kevytpalkkamurhaajaa, joka korkeintaan aihettaisi mustelmia uhreilleen. Entä kevytulosottomies? Liiallisen raskasmielisyyden karistaminen tekisi varmaan hyvää monelle ammattikunnalle.

Huijarisyndroomasta kärsiville vapautuksen sanoma

Moni kertoo tänä päivänä kärsivänsä niin sanotusta huijarisyndroomasta, jossa ihminen ei usko olevansa oikeasti hyvä siinä, mitä tekee. Siihen on ilmeinen ratkaisu: jos yhä useampi ilmoittautuisi kevytosaajaksi, turha stressi karisisi ja asiat tulisi tehtyä hymyssä suin.

Oma suosikkini kaikista kevytammateista olisi tietenkin kevytkolumnisti. Kirjoittaja, jolla olisi toki sanottavaa, mutta jonka faktakivijalka saattaisi välillä huojua. Mutta kevytkolumnistin kirjoitelmia julkaistaisiin silti, koska niistä olisi riisuttu turha tärkeily.

Kulunut vuosi on monelle meistä ollut monin tavoin raskas, joten sovittaisiinko vaikka, että ensi vuonna voisi olla uuden, rennomman tekemisen vuoro? Sen me kaikki olemme vuoden 2020 jälkeen ansainneet. 

Kasper Strömman on graafikko, blogisti ja sarjakuvapiirtäjä.

Kommentoi »