Kärppien entinen urheilujohtaja Harri Aho teki pilkkaa Kärpistä: "SaiPalla on vähintäänkin yhtä hyvät pelaajat kuin Kärpillä"

SaiPa otti Kärpistä puolin ja tosin taktisesti varsin laadukkaan väännön jälkeen voiton maalein 7–4. Kärpät pani taiten hanttiin, mutta SaiPa lopulta löysi konstin hoitaa itselleen kotivoiton.

Kärpät lähti lähes oikealla pelisuunnitelmalla kaatamaan SaiPaa Kisapuistoon. Kuten Colosseumilla osoitin, SaiPan pakkeja pitää paineistaa keskialueella 1-2-2-muodolla eikä niin kuin suurin osa joukkueista on puolitoista kautta tehnyt 2-1-2-ryhmityksellä. Kärpät pelasi 1-2-2.

Tosin jätin Colosseumilla kertomatta – eihän se oli minun tehtäväni kaikkea paljastaa lappeenrantalaisten vastustajille –, ettei SaiPaa vastaan pidä pakin juurikaan pintsata eikä pelata edes tiiviisti lähellä laitahyökkääjää, sillä ennemmin tai myöhemmin SaiPan lasin tai laidan kautta purkuna/kirikiekkona lähettämä peliväline kimmahtaa pintsaavan pakin väärälle puolelle.

Etenkin Atte Ohtamaa oli tämän tästä pintsaamassa, kompuroimassa ja vaaraksi Kärpille itselleen.

Ensimmäinen erä oli tasainen. Samoin toinen. Kakkoserän loppua kohti SaiPa otti väkisin peliotetta itselleen, mutta oululaisten puolustuspelinopeus koko viisikon voimin oli riittävää ja kesti melkein koko periodin ajan.

Kärpät oli lähestulkoon ensimmäinen joukkue, joka ymmärsi pysäyttää Raimo Helmisen SaiPan hurjan hurrikaanilätkän luovuttamalla jopa kiekkokontrollin lappeenrantalaisille ja asettamalla 1-2-2-vartion aina erittäin pelinopeasti SaiPan viisikon silmien eteen.

Kyse ei ollut kuitenkaan perinteisestä trapin pelaamisesta Kärppien puolelta. Trap on hieman eri asia kuin aina häthätää vastustajan kahden avaavan pakin puolustaminen vain yhdellä pelaajalla eri pelitilanteissa samalla, kun neljä muuta pelaajaa rientää pelin alle. Siinä estettiin SaiPaa pommittamasta syötöin ja roiskaisuin hyökkäyssiniviivaa.

Aivan kakkoserän lopulla Kärpät sai neljällä-kolmea-vastaan-ylivoimahyökkäyksen. Kiekko päätyi Sportissa loistavasti pelanneelle, mutta Kärpissä käsijarru päällä puurtavalle Sebastian Stålbergille, joka hukkasi suorastaan käsittämättömällä tavalla kiekon Saku Salmiselle, joka vuorostaan tökkäsi sen läpiajoon Patrik Siikaselle, joka ei erehtynyt.

Kärpät oli ennen tuota SaiPan 3–2-johtomaalia tullut kovalla työllä kaksi kertaa tasoihin, mutta tuosssa Siikasen toisen erän lopun maalissa alkoi olla ottelun ratkaisun siementä.

Kärppien osin oikea pelisuunnitelma oli yksi asia, vaan toinen asia oli se, että SaiPan kaksi ensimmäistä maalia oli enemmän tai vähemmän antamassa puolustaja Arttu Paaso ja kolmannen lahjoitti Stålberg. Milloin Kärpillä sakkaa taktiikka, milloin yksilöt, nyt oli yksilöiden vuoro tupeksia pahan kerran.

Mitä Kärppien pakkeihin tulee, tilanne on jälleen kerran lohduton. Palaan siihen tässä tekstissä jäljempänä.

SaiPan suuruutta ensimmäisen 40 minuutin aikana oli se, että vaikka se ei saanut kunnolla käyntiin hurrikaanilätkäänsä, sen jänne kesti pelata ja saada hiljalleen enemmän ja enemmän peliotetta itselleen.

Kolmannessa erässä Kärppien omat koirat purivat. Antti Kalapudas ja Miikka Salomäki lähettivät terveisiä Ouluun. Voi toki sanoa, että noiden terveisten takana oli myös Kärppien entinen ja SaiPan nykyinen urheilujohtaja Harri Aho.

Miksi ihmeessä Kalapudas, Salomäki ja myös Teemu Kivihalme pelaavat SaiPassa eivätkä Kärpissä? Sitä sietää Oulussa miettiä.

Kun katselin ottelun mittaan SaiPan ja Kärppien pelaajia, SaiPalla on vähintäänkin yhtä hyvät pelaajat kuin Kärpillä. Mitä se tarkoittaa? Koska SM-liigassa ei ole palkkakattoa, kyse on siitä, että Harri Aho on ottanut Kärppien urheilujohdosta 6–0 niskalenkin.

Mainitsin jo Kärppien puolustaja Paason. Hän on kyllä liigatason puolustaja, mutta hänen pitäisi pelata Sportissa tai Jukureissa, ei Kärpissä. Ei voi kuvitellakaan, että joku Tappara olisi katsonut Paasoa riveissään paria kuukautta pidempään. Paaso on vain yksi symboli sille, miksi Kärppien dynastia on sortunut.

Eikä Paaso ole ollut viime vuosina tai tälläkään kaudella edes Kärppien huonoin puolustaja.

Ensi kaudella Kärpissä ei voi pelata enää puolustajista Paaso, Marcus Björk, Ohtamaa, Samuel Jonsson, Tuomas Salmela, Viljami Juusola ja Markus Nutivaara. Kärpissä pitää kysyä, mahtuisiko joku noista seitsemästä Tapparaan. Ei mahtuisi, joten ei myöskään Kärppien pidä heitä pitää.

Jani Hakanpää oli tilanteeseensa nähden Kiekko-Espoota ja SaiPaa vastaan todella mies paikallaan. Tosin hänen olisi äkkiä päästävä liki huippukuntoaan, koska muut puolustajat Jiri Tihaceckia lukuun ottamatta ovat lähes luokattomia.

Hyökkääjien osalta Kärppien on tehtävä liki yhtä iso remontti ensi kaudeksi. Tosin minulta loppuu tässä nyt jo muste kynästäni, jos sen listan tähän laittaisin.

SaiPan suoritus oli läpi lauantain ottelun nousujohteinen ja sillä tavalla arvokas, että Kärpät antoi taktisesti kovan haasteen lappeenrantalaisille. Kärpät ei päästänyt helpolla hurrikaanilätkää nousemaan ilmoille.

Kärpät näytti alle keskitason pelaajamateriaalillaan pelitavallisen mallin, jota SaiPa saanee tuta jatkossa enemmän ja enemmän.

Kuka tietää Helmisen valmennustiimissä havaittiin se, että SaiPan on alettava enemmän jatkossa lähtemään hyökkäyksiin oman maalinsa takaa pysähdyksistä. Siis jos vastustajat äkkäävät kääntää kaiken paineistamisen ja ohjaamisen kolmion kärjen muotoon 1-2(-2). Yhden maalin perusta lappeenrantalaisten puolelta Kärppiä vastaan oli sellaisessa lähdössä.