Kärpissä farssi muhimassa, Oulu on menettänyt itseluottamuksensa jääkiekkokaupunkina – päävalmentajaa kyseenalaistetaan: ”Epäselvää”
Petteri Sihvonen ottaa Sihvosen terävät -sivalluksessaan kiinni ottelusta Kärpät-KooKoo.
Kärpät-KooKoo 3–6
KooKoo venytti voittoputkensa kolmeen otteluun tekemällä onnistuneen ryöstöretken Raksilaan. Vuorostaan Kärppien tappioputki virui kolmeen matsiin.
KooKoo on parhaimmillaan juuri sitä, miten se esiintyi Kärppien vieraana. Se pitää kiinni peli-identiteetistään, joka poikkeaa liki kaikista muista joukkueista SM-liigassa.
KooKoo teki kaksi ylivoimamaalia ja kaksi maalia yli-/tasavoimaisista nopeista hyökkäyksistä. Jälkimmäiset maalit kismittänevät Kärppiä, sillä Kärpät oli selvästi valmistautunut huolella pitämään huolta puolustusvalmiudestaan KooKoon tavaramerkkiä kääntöpeliä vastaan. Paikoin oululaiset siinä onnistuivat, liian usein eivät.
Lisäksi on huomautettava, että Jouko Myrrän KooKoo kykeni pelaamaan hyvän määrän liikkumiseen perustuneita hyökkäysalueen hyökkäyspelejä, joissa Kärpät oli helisemässä.
Sanalla sanoen KooKoo pelasi upeasti ja härskisti kaikkineen omaa pelitapaansa vieraalla reviirillä Kärppien kotiluolassa.
”Kärpät pelaa tavallaan liian energisesti, hätäillen ja hosuen sitä peliä, jossa kuuluisi ensin pelata hitaammin ja tupakki suussa, että pelinopeus hyökätessä kasvaisi syöttö syötöltä.”
KooKoon voiton arvoa nostaa se, ettei Kärpätkään ollut huono, jopa päinvastoin.
Kärpät pyrki kuten aiemmissakin peleissään pelaamaan rytmikästä kiekkokontrollia, mutta sen pelirentous ja sitä mukaa pelaajien liikehdintä ja syöttöjen laatu ei riitä tällä hetkellä voittavalle tasolle.
Kärpät pelaa tavallaan liian energisesti, hätäillen ja hosuen sitä peliä, jossa kuuluisi ensin pelata hitaammin ja tupakki suussa, että pelinopeus hyökätessä kasvaisi syöttö syötöltä.
On valmentamisen ja pelaamisen korkein luokka pystyä pelaamaan sitä lätkää, johon Kärpät nyt pyrkii. On vielä kovin epäselvää, pystyykö Petri Karjalainen esikuntineen – apuvalmentajina: Toni Sihvonen ja Jussi Silander – valmentamaan vaaditulla tasolla.
Asetelmakin entisessä suuseurassa on jännittävä. Oulu jääkiekkokaupunkina on menettänyt itseluottamuksensa. Yleisöä ei käy peleissä, ja miksi kävisikään, sillä Raksilan jäähallista on aivan kuin hävinnyt se jokin sellainen taika, joka suorastaan siivitti kotijoukkueen voittoihin hyvällä ja huonolla pelillä.
