Katastrofaalista kautta pelannut Liigan kriisiseura suli jälleen – syy paljastui: "Se on viesti pelaajille, että kusessa ollaan"
Aition Petteri Sihvonen analysoi ja kyselee Ilveksen ja Kärppien pelaamisen perään. Molempien h2-kurin puute puhuttaa.
Kävin Itselleni asettamin ennakkokysymyksin päin Ilveksen ja Kärppien ottelua.
Koska nämä joukkueet syystä tai toisesta prässäävät liikaa ja viis veisaavat prässääjien h2-kurista ja kriittisyydestä, ounastelin, kumpi antaa tällä saralla enemmän etua vastustajalleen?
Entä miten on 60 minuutin suorituksen kanssa, miten pelataan ennemmin tai myöhemmin syntyvät maalilukemien takaa-ajoasemat ja vastaavasti johtoasemien suojelemiset?
”Ilveksen ja Kärppien h2-hyökkääjät painaltavat kuin järjettömät ajokoirat saaliin perässä vailla huolen häivää.”
Todistettiin erittäin laadukasta ensimmäistä erää. Levänneet joukkueet kykenivät lyömään parastaan pöytään. Kuinka tasokasta SM-liigalätkä olisikaan, jos pelimäärät olisivat hieman alhaisemmat eikä viikkojen lopulla oltaisi peliputkissa.
Vaan tulihan sieltä niitä pelitapoihin liittyviä puolustuspelaamisen lapsuksiakin. Ensin Ilves höntyili neljällä pelaajalla liian syvälle kohti pohjoista, eli petti muukin kuin h2-kuri. Kärpät pääsi ylivoimahyökkäykseen, jonka päätteeksi Matyas Kantner iski 1–0 Patrik Virran ja Jiri Tichacekin syötöistä.
Vaikka ensimmäinen erä oli laadukasta pelaamista puolin ja toisin, roikkui ilmassa ylivoimahyökkäyssaumat mainitun h2-kurin puutteen takia tämän tästä.
Vastakkain olivat kaksi tähän asti heikkoa alivoimapeliä esittänyttä joukkuetta. Kärpät teki toisessa erässä 2–0 ylivoimalla. Markus Nutivaara syötti Marcus Björkille, joka tarjoili keskelle Aleksi Antti-Roikolle Lasse Kukkonen -ohjattavan.
”Kärppien veskari Niklas Rubin saa ottaa osin maalin kontolleen, Rubin suotta otti kontaktia Ilveksen maskipelaajaan ennen torjuntaliikettään.”
Kärppien tavoite pelata ehjä 60 minuuttia kesti noin 34 minuuttia, ja sitten se suli. Ei voi sanoa, että Kantnerin h1-kurin pettäminen eli turha pikkuprässi p-pistealoituksen jälkeen johti Ilveksen Teemu Enbergin 2–1-kavennusmaaliin, mutta luultavasti ilman sitä Ilves ei olisi maali tehnyt.
Lieneekö päävalmentaja Petri Karjalainen ollenkaan varoitellut pelaajiaan kauden mittaan prässikurin pitämisestä, että ei kannata ehdoin tahdoin myöhässä prässäillen antaa pelejä vastustajalle, tokko.
Tuon jälkeen Kärpät oli helisemässä, kauden vanhat aaveet johtoasemien menettämisestä astuvat esiin. Seurasi kolme jäähyä putkeen. Ensimmäisestä Lukas Jasek rankaisi Simon Johanssonin loistavasta syötöstä 2–2. Kärppien veskari Niklas Rubin saa ottaa osin maalin kontolleen, Rubin suotta otti kontaktia Ilveksen maskipelaajaan ennen torjuntaliikettään.
”Alkoi kilpajuoksu ottelun voitosta.”
Kolmannen erän Kärpät aloitti alivoimapelien merkeissä, ne oululaiset niukin naukin selvittivät.
Alkoi kilpajuoksu ottelun voitosta.
Jäin odottamaan, miten ratkaisut syntyvät, että noinkohan taas jommallakummalla pettää h2-kuri? Myös muuan Kärppien mentaalipuolen nyrjähdykseen liittyvä seikka saattaisi ratkaista pelin, tuumin.
Kärpät siirtyi pelaamaan trapia, johon Ilves vastasi viivelähdöin. Kun Kärpillä olisi ollut sauma pelata viiveellä, se jostain kumman syystä aivan käsittämättömällä tavalla hätäilikin muutaman kerran pystyyn. Aivan erän lopussa myös Kärpät hyökkäsi (ylemmin) viivelähdöin.
Viisi minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua Ilveksellä alkoi h2-kuri pettää, yhdestä sellaisesta Kantner oli läpiajossa, mutta Mantas Armalis torjui uittoyrityksen längistä.
Lopulta mentiin kuin mentiinkin jatkoajalle, jossa Kärpät saattoi olla hieman lähempänä voittoa, kunnes Radek Kucerik ratkaisi ottelun Ilvekselle läpi kaukalon soolollaan.
Ratkaisumaalissa Kärppien puolustaja Samuel Jonsson, joka muutoin pelasi hyvän matsin, seurasi vain vierestä katseellaan ollenkaan häiritsemättä Kucerikia.
”Tuossa asemassa trap tarkoittaa pelaajille valmentajien puolelta sitä, että kusessa ollaan, siirrytään siilipuolustukseen.”
Kolmannessa erässä Ilves oli ollut pitkään hallitseva osapuoli. Toisaalta Kärpät keskittyi lähinnä puolustamaan. Kärppien osalta tuo tuollainen puolustamiseen keskittyminen on se ”mentaalipuolen nyrjähdys”. Kerron siitä.
Jääkiekkoa pitäisi pelata – tämä koskee myös Kärppiä – niin, että kun peli pyytää prässäämään, prässätään, kun peli pyytää pelaamaan trapin, pelataan trap. Tuon tulisi olla voimassa 60 minuuttia. Vaan Karjalaisen Kärpät saattaa pakottaa 40 minuuttia peliä prässillä, ja siirtyy jossain kohtaa suojelemaan johtoaan tai pelaamaan tasaista peliä pakottamalla peliä vuorostaan trapilla.
Tuossa asemassa trap tarkoittaa pelaajille valmentajien puolelta sitä, että kusessa ollaan, siirrytään siilipuolustukseen. Ja tulokset tältä kaudelta tiedetään, miten siinä käy.
”Modernissa lätkässä kärkikarvaaja h1 ei päätä, prässätäänkö vai ei, päätöksen tekee h2. ”
No, yhtä kaikki, tänään Ilves ja Kärpät pelasivat verrattain laadukkaan ottelun. Voittoputkessa karkeloiva Ilves nappasi ansaitut kaksi pistettä, kolmannen ottelunsa pötköön hävinnyt Kärpät nappasi yhden. Lopputulema teki oikeutta pelin tapahtumille.
Jonkin verran läpi ottelun Ilves ja Kärpät tarjoilivat voittoa toisilleen kuin huutokaupassa. Kärpät onnistui tuossa paremmin, se kun johti peliä jo parilla maalilla eikä kyennyt siltä osin eheään suoritukseen vieläkään.
Kiinnittää huomiota, että Ilves laukoi ottelussa 63 kertaa, Kärpät 37. Maalivahtien torjunnat olivat Ilves 21, Kärpät 25. Kiekkokontrollin vei nimiinsä Ilves prosentein 63 – 37, mutta osin sitä selittää se, että Kärpät otti viisi kaksiminuuttista, Ilves vain yhden. Molemmat tekivät yhdet ylivoimapelimaalit.
Pärjätäkseen kohti kevättä ja lopuksi keväällä sekä Ilveksen ja että Kärppien tulee kiinnittää huomiota h2-kuriin prässissä. Modernissa lätkässä kärkikarvaaja h1 ei päätä, prässätäänkö vai ei, päätöksen tekee h2. Ilveksen ja Kärppien h2-hyökkääjät painaltavat kuin järjettömät ajokoirat saaliin perässä vailla huolen häivää.
