Apu

Karkaako Suomen hiilitavoite? Kemin jättitehdas tuo työtä – mutta miten käy monimuotoisuuden?

Karkaako Suomen hiilitavoite? Kemin jättitehdas tuo työtä – mutta miten käy monimuotoisuuden?
Kemin uusi biotuotetehdas tuo Suomeen euroja ja työtä, mutta sen hintalappuna on maan hiilinielun pieneneminen. Siitäkin voi koitua Suomelle erillinen lasku.
Julkaistu: 11.3.2021

Helmikuun alussa metsä­teollisuuden jättiläinen Metsä Group kertoi rakentavansa Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan. Vuoden 2023 syksyllä valmistuvaksi arvioitu tehdas käyttää puuta 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Päivittäin jättitehtaalle ajaa peräti 180 puutavararekkaa sekä yhdeksän puutavarajunaa.

Yhteen rekkaan mahtuu lähes 60 kuutiota puuta. Sillä määrällä omakotiasukas lämmittäisi taloaan kaksi vuotta.

Nykyiseen tehtaaseen verrattuna puunkäyttö kasvaa 4,5 miljoonaa kuutiometriä, josta miljoona kuutiota tuodaan rekoilla rajan yli Ruotsista. Tehtaan puunhankinta-alue painottuu Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin. Osa Pohjois-Pohjanmaan puista tullaan kuljettamaan Äänekosken sijasta Kemiin. Puuta voidaan tuoda myös laivoilla Itämeren alueelta.

Grafiikka: Tanja Pellikka

Uuden tehtaan rakentamisvaiheessa tehdään noin 10 000 henkilötyövuotta, joista noin puolet Kemissä. Projektissa tulee työskentelemään noin 15 000 työntekijää. Tehtaan kotimaisuusaste on 70 prosenttia.

Kansantalouteen uusi Kemin tehdas vaikuttaa siten, että vienti kasvaa puolella miljardilla eurolla. Lisäksi tehtaan kuljetuksiin ja puunhankintaan tulee eri puolille Pohjois-­Suomea noin 1 500 työpaikkaa.

– Metsäteollisuuden historian suurin investointi säteilee koko Lapin alueelle. Se näkyy ilmapiirin muutoksena Kemissä. Ihmisillä on uskoa tulevaisuuteen. Yritykset uskaltavat investoida, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.

Tehdas kasvattaa Suomen kokonaishakkuita ja pienentää hiilinielua

Asialla on toinenkin puolensa: uusi tehdas kasvattaa Suomen kokonaishakkuita. Vuonna 2018 Suomen metsistä hakattiin puuta 78 miljoonaa kuutiota. Se oli kaikkien aikojen ennätys. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että metsien kasvun kiihtyessä runkopuun hakkuumahdollisuudet voivat nousta jopa 90 miljoonaa kuutiometriin vuodessa.

– Valitettavasti hakkuiden lisääminen pienentää Suomen hiilinielua, mistä voi seurata tarve vähentää päästöjä entistä enemmän muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tuomo Kalliokoski.

Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, grafiikka: Tanja Pellikka

Vielä kolme kuukautta sitten Kalliokoski työskenteli tutkijana Helsingin yliopiston ilmakehätieteen keskuksessa. Hän seurasi asiantuntijana EU:n komissiolle tehtyä Suomen metsämaan hiilinielun niin sanotun referenssitason ensimmäisen tarkastelukauden 2021–2025 laskentaa. Työtä tekivät Luken asiantuntijat. Tähän saakka Suomi on noudattanut Kioton ilmastosopimuksen väljempiä raameja.

Metsillä on merkittävä rooli hiilidioksidin sitojina, sillä ne ovat Suomen suurin hiilinielu. Jos Suomi ei pääse hiilinielutavoitteeseen, se joutuu ostamaan päästöoikeuksia, jotka maksavat noin 40 euroa per hiilitonni. Suuresta nieluvajeesta voi kertyä jopa satojen miljoonien erojen lasku.

"Metsäteollisuuden toiminta ei ole automaattisesti kestävää"

Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta noin 65,2 miljoonaa kuutiota, ilmenee tuoreesta Luken raportista. Määrä on 17 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2018. Yhtenä syynä on paperin kulutuksen romahtaminen.

– Hakkuutason pysyessä Suomessa 65 miljoonassa kuutiossa olisi EU:n asettamien maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttaminen helpompaa, Kalliokoski sanoo.

Jos EU:n tavoitearvo olisi ollut viime vuonna käytössä, Suomi olisi juuri ja juuri päässyt EU:n hiilinielutavoitteeseen, joka vastaa 29,3 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöjä.

– Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta hakkuiden suurin vuosittainen määrä voisi olla sitäkin alhaisempi, noin 50 miljoonaa kuutiometriä, hän muistuttaa.

Pienikin lisäys hakkuiden määrässä jättää Suomen hiilinielun herkästi alle EU:n tavoitetason. Mitä suurempi on hiilinielun miinusmerkkinen luku, siitä suurempi on hiilinielu.

"Suomessa on pakko tunnustaa se tosiasia, että metsien käytöllä on ilmasto- ja ympäristövaikutuksia."
ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tuomo Kalliokoski

Esimerkiksi vuonna 2019 hakkuiden kokonaismäärä oli 71,8 miljoonaa kuutiota. Tällä hakkuukertymällä metsämaan nielu vastaa 22,9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Sen päälle pitää vielä laskea metsästä hakattujen puutuotteiden osuus, jonka hiilinieluvaikutus vastaa 3,4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Laskemalla luvut yhteen saadaan metsähiilinielu, joka vastaa 26,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Suomi olisi toissa vuonna jäänyt kolme miljoonaa tonnia hiilinielutavoitteesta, jos EU-hiiliraja olisi ollut voimassa.

– Suomessa on pakko tunnustaa se tosiasia, että metsien käytöllä on ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Metsäteollisuus ei voi esittää sellaisia väittämiä, että automaattisesti kaikki heidän toimintansa on kestävää ja tuottaa ilmastohyötyä, Kalliokoski sanoo.

Metsäteollisuudella on oma ilmastotiekartta

Metsäteollisuus on laatinut oman ilmastotiekartan, kertoo metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Tiekartan mukaan metsien oikein ajoitettu ja pitkäjänteinen hoito mahdollistaa metsien puuvarannon ja myös hiilivaraston merkittävän kasvun.

Tiekarttaa varten Luke on mallintanut puuvarojen ja hiilivaraston kehitystä kahdella vaihtoehdolla. Perusskenaariossa metsäteollisuuden toimenpiteet säilyvät nykyisellä tasolla. Toisessa metsänhoitoskenaariossa metsiä hoidetaan nykyistä aktiivisemmin ja toimenpiteet toteutetaan oikeaan aikaan. Puuta hakataan kummassakin vaihtoehdossa yhtä paljon. Metsä­varat ja hiilivarastot kasvavat kummassakin vaihtoehdossa.

– Metsänhoitoskenaariossa lisääntyvä metsien hoito kuitenkin mahdollistaa puuvarannon merkittävän kasvun viime vuoden 2 500 miljoonasta kuutiosta yli 3 000 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä, arvioi Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Ilkka Hämälä. Hän on myös Metsä Groupin pääjohtaja.

Havainnekuva tulevasta biotuotetehtaasta.

Metsä Groupin emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta, johon kuuluu noin 100 000 suomalaista metsänomistajaa.

Kasvua ylläpitävä metsien hoito on Hämälän mielestä hyvää ilmastopolitiikkaa.

– Tavoitteena on lisätä 30 prosentilla pinta-alaa sellaisissa metsissä, joiden hoitoa tehostetaan vuoteen 2030 mennessä, sanoo yhtiön kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala kertoo.

– Arviomme mukaan metsien kasvu lisääntyy kymmenellä prosentilla vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa 29 miljoonan tonnin vuotuista hiilinielukertymää.

Suomen luonnonsuojeluliitto: Hakkuita lisätään monimuotoisuuden kustannuksella

Arvostelijat ovat huolissaan myös siitä, mitä Kemin uusi tehdas tekee luonnon monimuotoisuudelle. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin mielestä uuden tehtaan tarvitsema hakkuiden lisäys tehdään monimuotoisuuden kustannuksella.

– Metsähallituksen hallinnoimissa Lapin metsissä tulisi täysin siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, sanoo Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt.

Jatkuva kasvatus on metsänhoidon menetelmänä vaihtoehto avohakkuille. Siinä metsä pysyy peitteisenä koko ajan, ja hakkuut tehdään joko poimintahakkuina tai pienaukkohakkuina.

Puun lisätarve Metsä Groupin Kemin-tehtaalla ulottuu myös suometsiin, joiden kasvatuksella ja hakkuilla on hiilinieluun monitahoinen vaikutus.

1960-luvulla alkanut jouto-, kitu- ja suomaiden ojitus on tuonut laajoja alueita puuntuotannon piiriin erityisesti Pohjois-Suomessa.

– Se selittää osaltaan Suomen metsien rajun kasvun, kertoo Luken ryhmäpäällikkö Kari T. Korhonen.

Luken valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsissä oli vuonna 2019 runko­puuta yhteensä lähes 2 500 miljoonaa kuutiometriä. Uutta puuta kasvoi 108 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuonna 1960 luku oli 50 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien kasvu on siis yli kaksinkertaistunut.

Puun lisätarve Metsä Groupin Kemin-tehtaalla ulottuu myös suometsiin, joiden kasvatuksella ja hakkuilla on hiilinieluun monitahoinen vaikutus. Erityisen ongelmallisina pidetään turvemaiden avohakkuita.

– Suo- ja turvemailla kasvava metsä lisää haihduntaa. Jos näiltä metsää hakataan rajusti, alkaa lähinnä maanpintaa oleva, keskimäärin 30 sentin paksuinen turvekerros hajota, jolloin turpeesta vapautuu hiilidioksidia ilmakehään, ympäristöministeriön Tuomo Kalliokoski sanoo.

– Suo- ja turvemaiden hakkuiden osuus on noin 25 prosenttia kaikista hakkuista, Korhonen sanoo.

Kemin nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna puunkäyttö uudella tehtaalla kasvaa 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Tehtaan puunhankinta-alue painottuu Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin. Osa Pohjois-Pohjanmaan puista kuljetetaan Äänekosken sijasta Kemiin.

Metsä Group on mukana Luken tutkimuksessa, jossa turvemailla kokeillaan jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.

– Pitämällä suometsä peitteisenä vedenpinta pysyy vakaana ja kun se on noin 35–40 senttimetrin syvyydellä, puuston kasvu ei heikkene. Kun vedenpinta pysyy vakaana, kasvihuonekaasujen päästöt turpeesta eivät lisäänny, sanoo Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala.

Pienipiirteisten hakkuiden vaarana on Luken ryhmäpäällikkö Kari T. Korhosen mukaan mahdolliset juuristovauriot.

Metsä Group: Uusi tehdas vähentää hiilidioksidipäästöjä vanhaan verrattuna

Metsä Groupista kerrotaan, että uusi tehdas vähentää hiilidioksidipäästöjä vanhaan verrattuna: huomattava osa puusta tulee tehtaalle sähköveturin vetämissä junissa, tehtaalle tulee täysin sähköinen puunkäsittely ja sataman logistiset koneet ovat jatkossa sähkökäyttöisiä.

Yhtiön tavoitteena on vähentää fossiiliset päästöt nollaan. Lisäksi yhtiö panostaa pitkään hiiltä sitoviin tuotteisiin, kuten rakentamisessa käytettävään sahatavaraan ja puulevyihin.

– Metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata esimerkiksi muovimukeja jalostamalla niitä kartongista. Ei-uusiutuvien muovien maailmanmarkkinat ovat noin 400 miljoonaa tonnia, josta on toistaiseksi onnistuttu korvaamaan uusiutuvilla vaihtoehdoilla vasta muutama prosentti, kertoo metsä- ja biotalouden konsultti Jukka Kantola.

Hän on syksyisin järjestettävän biotalousfoorumi World BioEconomy Forumin perustaja. Sen tehtävänä on edistää bio­talouden mahdollisuuksia globaalisti ja paikallisesti. Viime syksyn tapahtuma järjestettiin koronasta johtuen virtuaalisesti, ja tapahtumaan osallistui puhujia 25 eri maasta sekä yli 400 vierasta 51 eri maasta.

Pohjois-Suomen hakkuita lisätään

Kuitupuun käyttöä voidaan Junnikkalan mukaan kestävästi lisätä erityisesti Pohjois-Suomessa, mikä puoltaa Kemin tehtaan laajentamista. Vanha tehdas oli tullut jo elinkaarensa päähän. Lapissa puuston kasvusta on viime vuosina käytetty keskimäärin 65 prosenttia.

Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hakattiin yhteensä keskimäärin 14,5 miljoonaa kuutiota puuta vuosina 2016–2018, kun puuta voitaisiin Luken mu­kaan hakata noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa.

– Lapissa on hakattu vuosittain puuta noin neljä miljoonaa kuutiota. Hakkuita voitaisiin lisätä korkeintaan kahdella miljoonalla kuutiolla, kertoo puunhankintaan erikoistuneen Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtajana pitkään toiminut eläkeläinen Jukka Aula Rovaniemeltä.

Yhtiö välitti viime vuonna metsänomistajien puuta noin seitsemän miljoonaa kuutiota.

Kuljetukset vaativat satsauksia tiestöön, raiteisiin ja satamaan

Uuden tehtaan myötä lisääntyvät hakkuut tuovat Pohjois-Suomen metsänomistajille arviolta 80 miljoonan euron puunmyyntitulot vuodessa.

Aula pitää hiilinielukeskustelua saivarteluna ja laskentamalleja epäselvinä.

– Jos Lapin puuta ei hyödynnetä, sitä hakataan ja jalostetaan Suomen rajojen ulkopuolella, esimerkiksi Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa. Oikea tapa vähentää päästöjä on kulutuksen globaali vähentäminen, kuten on tapahtunut paperin osalta. Paperi­nenäliinoista voitaisiin vielä siirtyä kangasnenäliinoihin ja kertakäyttövaipoista kangasvaippoihin, Jukka Aula sanoo.

Lapin puunhankinnan haasteena on Aulan mukaan tiestön huono kunto äärialueella, sillä parhaat ja lähes koskemattomat leimikot sijaitsevat kaukana tehtaalta. Hämälä on korostanut yhteiskunnan roolia tiestön kuntoon laittamisessa.

– Pohjois-Suomessa on aloitettu metsäteiden tiestön kuntokartoitus, kertoo tieasiantuntija Timo Pisto Metsäkeskuksen Kainuun-yksiköstä.

Valtio käyttää pohjoisen tiestöön ja rautateihin ja Kemin Ajoksen satamaan johtavan meriväylän syventämiseen yhteensä 156 miljoonaa euroa.

– Kemin kaupunki käyttää 60 miljoonaa euroa Ajoksen sataman laajentamiseen, vaikka Kemin kaupungin saamat suorat verotulot eivät juuri kasva. Uusi sellutehdas työllistää suunnilleen saman verran kuin vanha tehdas eli 250 työntekijää. Koko tehdasalueella työskentelee noin 500 työntekijää, kertoo Kemin kaupungin kansliajohtaja Jukka Vilen.

Metsä Fibre rakentaa satamaan noin 40 000 neliön satamavaraston.

Heti tehdaspäätöksen tultua julki vuokra-asuntojen vuokrat lähes kaksinkertaistuivat. Myös sijoittajat alkoivat ostaa tyhjiä asuntoja Kemistä.

– Pääjohtaja Hämälä kertoi meille, että biotuotetehdas on eräänlainen alusta, joka synnyttää uutta liiketoimintaa. Näin on käynyt Äänekoskella, Vilen kertoo.

Äänekosken tehtaan yhteydessä on uusi tekstiilikuitujen koetehdas, joka työllistää 30 työntekijää.

Tästä on kyse

  • Luken ennakkotietojen mukaan Suomen metsistä hakattiin vuonna 2020 yhteensä 65,2 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Määrä oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 17 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2018.

  • Kemin uusi tehdas kasvattaa kokonaishakkuita.

  • Luke arvioi, että Suomen metsien suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä kymmenvuotiskaudella 2016–2025 on 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

Juttu on julkaistu Avussa 8/2021.

1 kommentti