Apu

Kari Vepsä ja Maija-vaimo selvisivät surujen talvesta – kaiken päälle Karin syöpä uusi: ”Ihan kuin vaihdevuodet olisivat päällä”

Kari Vepsä ja Maija-vaimo selvisivät surujen talvesta – kaiken päälle Karin syöpä uusi: ”Ihan kuin vaihdevuodet olisivat päällä”
Laulava hevosmies Kari Vepsä ja vaimonsa Maija ovat kokeneet monet elon mutkat. Yhdessä selvittiin myös viime talvesta, kun Karin eturauhassyöpä uusi. – Joka neljäs eturauhassyöpään sairastuneista sairastuu uudelleen. Minä kuulun nyt niihin.
Julkaistu: 21.7.2021

Kari! Laita vieraalle kahvia. Otatko pullaa? Kari, laita pullaa kanssa.

Iskelmälaulaja, hevostenkouluttaja Kari Vepsä naureskelee hyväntahtoisesti Maija-vaimonsa komentelulle. Jaloissa pyörii jackrusselinterrieri Waltsu. Seinillä roikkuu lukuisia palkintoja ratsastuksesta.

Valtavan vaaleansinisen puutalon ovesta sisään pyyhkäisee Karin Siri-tytär, jonka kanssa käydään läpi hevosten hyvinvointiin liittyviä asioita.

Hevosia tilalla on viisitoista, osa omia, osa muiden. Vepsien salissa on aikamoinen kokoelma suomalaisen lännenratsastuksen kermaa. Siri, Maija ja Kari ovat niittäneet tahoillaan mainetta western-ratsastuksen alalajeissa, jopa kansainvälisesti.

Kari Vepsä oli mukana western-ratsastuksen rantautu­essa Suomeen ensimmäisessä aallossa.

– Ei silloin ollut ketään, keltä kysyä neuvoa, että miten tätä tehdään. Kaikki piti hoksata itse. Ei meitä kovin montaa ollut silloin alkuun, jotka harrastimme lännenratsastusta.

Olemme Suomen kuuluisimpiin kuuluvan hevoskouluttajan talossa.

"Se oli ihan hirviö! Se puri minua olkapäästä ja yritti runtata minut seinää vasten. Kahden viikon kuluttua tallin omistaja sanoi, että jos et saa tuota kuriin, se saa lähteä."
Kari Vepsä ensimmäisestä hevosestaan

Kari ei ole ollut hevosten kouluttaja pikkupojasta asti. Kaikki alkoi 1980-luvun lopulla, kun Kari osti ensimmäisen hevosensa, Lenton.

– Se oli ihan hirviö! Se puri minua olkapäästä ja yritti runtata minut seinää vasten. Kahden viikon kuluttua tallin omistaja sanoi, että jos et saa tuota kuriin, se saa lähteä.

Kari otti yhteyttä hevoskouluttaja Risto Vuoripaloon.

– Riston kanssa jumpattiin sitä hevosta aikamme, ja hitto se hevonen muuttui! Lopulta sen kanssa pystyi tekemään ihan mitä vain. Kun sitten muutimme tallista pois, omistaja sanoi, että nyt veit tallista parhaan hevosen.

Kari Vepsä on kysytty ongelmahevosten kouluttaja ja artisti. Hevosten kanssa touhuaminen pitää ajatukset poissa eturauhassyövästä, joka Karilla uusi viime talvena.

Tästä voidaan katsoa Kari Vepsän hevoskouluttajan uran alkaneen. Tänä päivänä hänen hevosmiestaitonsa ovat erittäin kysyttyjä.

– Ihmiset ovat aika pihalla hevostensa kanssa. Usein se menee nykyään niin, että koulutetaan ihminen, joka sitten kouluttaa hevosensa.

Hevosten kautta se elämänkumppanikin sitten löytyi.

Syöpäuutinen tuli lavakeikan tauolla

Ulkona käristyskupoli panee parastaan, mutta Vepsän kartanossa on mukavan viileää. Kaikille on saatu kupposet kahvia eteen, ja lautasella on sekä pullaa että yksi pala raparperipiirasta.

Hevostilan kesä on valoisa ja kaunis, mutta takana on monin tavoin tumma talvi. Ikävän tuttu vieras, syöpä, tuli taloon takaisin. Ensimmäinen pysähdys Karille tuli eturauhassyövän muodossa tammikuussa vuonna 2011.

"Jos lääkäri sanoo, että et sinä tähän kuole, sitä mielellään uskoo."
Kari Vepsä

Puhelu lääkäriltä tuli kesken laivakeikan tauon. Uutinen oli shokki ja johti leikkaukseen, jossa poistettiin eturauhanen.

Lääkäri lohdutti Karia sanomalla, että ei kannata masentua, tällaiset saadaan kyllä hoidettua tieltä pois. Se antoi hevosmiehelle toivoa.

– Jos lääkäri sanoo, että et sinä tähän kuole, sitä mielellään uskoo, Kari muistelee.

Sairaudentunnetta ei ollut, mutta oli tieto, että eturauhassyöpä leviää helposti luustoon. Se olisi liikaa, siitä ei selviäisi.

Leikkauksen ja sädehoidon jälkeen mies saatiin kuitenkin kuntoon. Karille tarjottiin terapiaa, jotta syöpäkokemus tulisi kunnolla käsiteltyä, mutta siitä hän kieltäytyi.

– Mä halusin keikoille, se on mun terapiaa! Se on paikka, missä en ajattele syöpääni koko ajan.

Läheisille Karin syöpä oli kovempi pala. Hevosten kanssa touhuilu oli terapiaa koko perheelle.

Viime talvi toi isoja, traagisia käänteitä

Maija pudistelee päätään muistellessaan viime talvea. Se oli Maijalle poikkeuksellisen monella tavalla ankara.

"Äitini kuoli, koiramme kuoli, veljen kanssa välit tulehtuivat ja Karin syöpä uusiutui."
Maija Vepsäläinen

Pimeyden, lumen ja kylmän lisäksi murhetta toivat isot, traagiset käänteet elämässä.

– Se oli niin kauheaa. En kestä enää yhtään sellaista.

– Äitini kuoli, rakas Kidi-koiramme kuoli, veljen kanssa välit tulehtuivat ja pisteenä i:n päälle vielä maaliskuussa Karin syöpä uusiutui. Olin varma, että en selviä.

Waltsu-koira, 9, tuli keväällä perheeseen ja asettui taloksi.

Syöpä on siitä kinkkinen sairaus, että se ei kerro, milloin se iskee. Se hiipii vaivihkaa ja asettuu taloksi. Yhden kerran syövän sairastanut osaa jo vahtia itseään sen varalta.

Näin kävi Karillekin.

– Ihmettelin, miksi HUSilta ei ollut tullut pariin vuoteen kutsua tarkistuksiin, joten menin omin nokkineni. Onneksi menin. Tietokonekuvassa ei näkynyt mitään, mutta PET-kuvauksessa vihollinen löytyi pallean molemmin puolin imusolmukkeista.

Usein 20 000 askelta päivässä liikkuva Kari oli ymmällään. Olo oli kaikin puolin vahva ja terve.

– Eikö se yksi lääkäri sanonut sulle, että sähän olet kuin huippu-urheilija! Maija muistelee.

Maija nauraa itkun läpi. Kyyneleet valuvat molemmilta, kun talvi muistuu mieleen.

Kari katselee puolisoaan lempeästi yli pöydän. Hän kannatteli vaimoaan läpi vaikean talven hokemalla, että me kyllä selvitään kaikesta.

– Välillä huusin Karille, että ole hiljaa, anna mun kärsiä!

Waltsu-koira ja aurinko auttoivat

Maija nauraa itkun läpi. Kyyneleet valuvat molemmilta, kun talvi muistuu mieleen.

Pöydän ääressä on hetken hiljaista. Sitten aletaan muistella, miten kevät tuli, ja aurinko alkoi paistaa. Taloon saatiin uusi koira, Waltsu.

– Mä sanon sitä aurinkopojaksi! Se tuli auringon kanssa samaan aikaan, Maija iloitsee.

Elämä jatkui.

Karkkilalaiselle hevosmiehelle riittää puuhaa koko päiväksi. Maija-vaimo näkee hänet arkipäivisin yleensä vain ruoka-aikoina.

Tällä kertaa lääkäri ei määrännyt leikkausta, vaan asialle laitettiin hormonipiikki, joka ajaa testosteronin alas.

– Hyvällä tuurilla se riittää, sanoi lääkäri, Kari kertoo.

Niin kuin hormonihoito aina, tämäkin on tuonut tullessaan sivuoireita.

– Juu, hikiaaltoja on tullut, ihan kuin vaihdevuodet olisi! Kari nauraa, mutta vakavoituu pian.

Lääkäri on komentanut jatkamaan elämää normaalisti.

– Noin 25% eturauhassyöpään sairastuneista sairastuu uudelleen. Minä kuulun nyt niihin. Kymmenen vuotta siihen meni.

Kolme piikkiä on jo tehnyt työnsä, ja hikikarpaloista huolimatta mies voi hyvin. Kohta pääsee keikoillekin.

"Ihmettelin, että mikä tollo tuolla tavalla kulkee lierihatussa"

Kari Vepsä oli tahkonnut keikkoja jo 1980-luvulta pitkin Suomen lavoja, mutta vuonna 1996 iskelmätaivaan tähdet olivat Karille vihdoin kohdillaan.

Syksyn sävelen voitto tuli kotiin ja Kari hymyili jokaisen varteenotettavan lehden sivuilla.

Onnenmaa-levy julkaistiin ja se menestyi. Levy-yhtiössä mietittiin oheistuotteita keikoille myytäväksi, ja hitiksi muodostuivat Onnenmaa-pikkuhousut.

Maija muistaa lukeneensa Karista iltapäivälehdistä. Noihin aikoihin Maija harrasti perinteistä eurooppalaistyylistä kouluratsastusta kotonaan Kajaanissa.

– Ihmettelin, että mikä tollo tuolla tavalla kulkee lierihatussa.

Kari oli tuolloin jo kovin innostunut western-ratsastuksesta, eikä pelännyt näyttää sitä. Lehdessä Kari kerran poseerasi hevosen ja reen kanssa. Siitä Maija sai idean, että voisihan sitä rekeä vetää hänenkin hevosensa, kun mokoman lännenmiehenkin hevonen niin tekee.

– Ennen kun me tavattiin, siinä oli kaikenlaista jännää ilmassa. Karin nimi putkahti yhtenään esiin. Ensimmäisen kerran tavattiin sitten Jyväskylän raveissa, kun Kari oli esittelemässä lännenratsastusta.

Maijan äiti varoitteli yhteenmuutosta

Maija lähestyi Karia ihan asian kanssa, mutta Kari kiinnittikin huomiota itse Maijaan. Maija taas kiinnitti huomionsa Karin keltaiseen tukkaan ja minivogueen.

– Taisi mulla sellainen silloin olla, Kari nauraa.

Oli tukka mikä oli, mutta tulosta syntyi. Kari soitti Maijan antamaan puhelinnumeroon jo heti kotimatkalta.

– Se soitteli koko ajan, minä en soitellut, Maija sanoo.

Kun Maija muutti Kajaanista Karin luokse etelään, Maijan äiti meinasi saada hepulin.

– Eihän muusikoihin voi luottaa! Et sinä sellaisen matkaan voi lähteä! Niillä on nainen joka kaupungissa!

Mutta Maija, jonka ei koskaan pitänyt mennä naimisiin, lähti, ja meni naimisiinkin.

– Kun tapasin Maijan, erosta lasten äidin kanssa oli kulunut 10 vuotta, ja olin varma, etten koskaan löydä sellaista naista, joka ymmärtää sekä musiikki- että hevoshommien päälle, Kari sanoo.

Ero oli ollut kova paikka Karille. Kun Maija sitten löytyi, asia oli sitä myöten selvä.

– Maija oli omilla jaloillaan seisova nainen.

Ottajia Karilla olisi ollut vielä silloinkin, kun Maija oli jo kuvioissa. Vihtiläistilan pihaan saattoi ajaa nainen, joka toi Karille korvapuusteja.

Pihasta saattoi myös löytyä yllättävä naisfani, joka siivoili pensaita kuntoon.

''On siinä ollut kestämistä, kun naiset lähettelee Karille kuvia itsestään, ja toiset kurvaa jopa pihaan asti. Mutta jos niistä olisi ottanut nokkiinsa, niin tämä olisi loppunut jo alkuunsa.''

Maija Vepsäläinen

Kari nyökkäilee:

– On meillä alusta asti ollut semmoinen meininki, että toiseen pitää voida luottaa.

Maija komppaa miestään.

– Kyllä Kari on mun vuori. Yhtä mieltä ollaan lopulta melkein kaikesta. Esimerkiksi siitä, että Suomen talvi alkaa olla jo nähty.

– Ollaan mietitty, että asuttaisiin tulevaisuudessa pahin talviaika Espanjassa, Kari maalailee.

On yksi niistä harvoista hetkistä päivässä, kun pariskunta on saman pöydän ääressä.

– Me herätään aika myöhään, koska puuhataan kaikkea myöhään illalla. Aamiaisen jälkeen Kari häviää ulos, ja seuraavaksi sitä näkeekin vasta syömässä. Se ei pysähdy ikinä, manailee Maija, joka pyrkii ruokkimaan ja nesteyttämään miehensä tasaisin väliajoin.

Jaksaminen on tärkeää, sillä Kari on hyvin kysytty ongelmahevosten kouluttaja. Ja kun lavat sallivat, myös artisti.

– Minä vastailen päivät puhelimeen ja sovin hevosille koulutuksia. Käytännössä kuuntelen ihmisten huolia ja murheita. Olen aika poikki aina sen jäljiltä, Maija huokaa.

Poikki saattaa olla siippakin, joka korjailee hevostarhojen aitoja, ajelee Avantilla pitkin hevostilaa ja kouluttaa asiakkaiden hevosia, kunnes hänet haetaan ruoka­pöytään.

– Minä kokkaan, Karilla ei ole keittiön kanssa mitään tekemistä.

Ruoan jälkeen otetaan lepoa, ja taas Kari ampaisee ovesta ulos. Sisään hän palaa monesti vasta kymmenen jälkeen.

– Saatan istua aurinkotuolissa pihalla ja katsella sen menoa. Että saas nähdä, koska tuo pysähtyy, Maija nauraa.

Kari Vepsä (Vepsäläinen)

  • Syntyi: 31.3.1952 Suonenjoella

  • Asuu: Karkkilassa

  • Perhe: vaimo Maija ja jack­russelinterrieri Waltsu, 9

  • Mistä tunnetaan: Aloitti muusikon uran 1960-luvulla, levyttänyt vuodesta 1981. Voitti Syksyn sävelen 1996 kappaleella Onnenmaa. Julkaissut yhdeksän studioalbumia. Hevostenkouluttaja.

  • Ajankohtaista: Kantrahtavaa iskelmälevyä tekeillä, single Matka jatkuu vielä jo julkaistu. Seuraava keikka Korian Kallioniemessä sunnuntaina 29.8.

Maija Vepsäläinen (os. Hyyryläinen)

  • Syntyi: tammikuussa 1966 Kajaanissa

  • Asuu: Karkkilassa

  • Perhe: mies Kari ja jack­russelinterrieri Waltsu, 9

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »