Kari Jokisen koko elämä on lukuina Excelissä – Kaikki alkoi, kun hän ryhtyi seuraamaan omakotitaloasumisen kuluja vuonna 1979

Naantalilainen Kari Jokinen, 77, on tarkkojen lukujen mies. Hän osaa lyödä pöytään numeeriset faktat, olivatpa kyseessä sitten kulut oma- kotitaloasumisesta, pörssisähkön hinta, aamulenkkien askeleet, auton polttoaineen kulutus tai hänen ja vaimonsa terveystiedot.

Miehen muistissa on myös runsaasti muita lukuja, kuten autojen rekisterinumeroita, piin lukuarvo 24 desimaalin tarkkuudella ja puhelinnumeroita 50-luvulta. Jokinen on pyöritellyt numeroita koko elämänsä, mutta eläkkeellä ollessa siitä on tullut intohimoinen harrastus, joka pitää mielen ja aivot virkeinä.

Päivittäin Jokinen poimii kahden jälkeen iltapäivällä Nord Poolista pörssisähkön hinnan ja syöttää sen taulukkolaskentaohjelma Exceliin. Lauantaiaamuisin hän menee Pirjo-vaimonsa kanssa suoraan sängystä vaa’alle punnitukseen. Painon lisäksi he mittaavat molemmilta rasvaprosentin ja sisäelinrasvat. Näin he ovat tehneet jo kahdentoista vuoden ajan.

Vaa’alle viedään myös perheen silmäterä, kuusivuotias Retu-koira, jonka pitää terveyssyistä pysyä mitoissaan. Siitä pidetään huolta tarkkaan punnitulla ruokavaliolla.

– Mikään luku ei ole jäänyt koskaan merkitsemättä, sillä tietokone kulkee mukanani mökillekin, ja esimerkiksi pörssikursseista ja pörssisähkön hinnoista on saatavilla menneiden päivien tietoja, Jokinen toteaa.

Kari Jokisen tiedostoissa on valtava määrä lukuja. Pelkästään maalämpöä koskevia lukemia on kirjattuna yli 4600. Osakesäästämistä kuvaavien käyrien taustalla on 5 300 syötettyä ja Excelin laskemaa lukua.

Aktiivisessa käytössä on noin viisitoista tiedostoa. Voisi luulla, että mies istuu lukujensa ääressä useita tunteja päivässä, mutta ei. Eri taulukoiden ja graafisten esitysten päivittäminen kestää viikkotasolla muutamia minuutteja. Sunnuntaisin Jokinen lukee mittareista kodin energian, sähkön ja veden kulutuksen, ja kirjaa lukemat tiedostoihin. Kuun viimeisenä päivänä hän taulukoi pörssikurssit, joista on kertynyt faktaa 55 vuodelta.

– Lukujen kerääminen ja taulukointi ei työllistä, kun on valmiit pohjat ja tietää, mistä tietoa hakee. Olen kehittänyt kaikki pohjat itse. Kun aikoinaan tein ensimmäisen taulukon, aika paljon piti ihmetellä, että sain luotua kaavat, jotka kertovat juuri sen, mitä haluan.

Jokinen kertoo pitäneensä aina numeroista ja nauttineensa hyvästä matikkapäästä. Numeroiden kanssa hän pelasi niin opiskeluaikana kuin työelämässä. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri, jolla on myös paljon talouspuolen osaamista.

Jokinen työskenteli johtavassa asemassa kansainvälisessä elintarviketeollisuuden pörssiyhtiössä. Alaistensa kanssa hän sopi aina mitattavat tavoitteet. Numerot ovat tarkkoja ja läpinäkyviä.

– Numerot ovat parempi mittari kuin se, että on se hyvä äijä. Jos numeroiden mukaan saavutti tietynlaisen myyntikatteen, silloin kaveri sai bonuksia.

Jokinen pitää numeroista, sillä ne kuvaavat sanoja merkittävästi paremmin asioita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia ja monenlaisia trendejä. Hänen mukaansa asioista on myös paljon helpompi puhua ja ottaa niihin kantaa, kun taustalla on laaja numeroaineisto.

– Ei tarvitse luulla ja arvata, kun tietää. Sanoilla on helppo manipuloida; numeroilla se on paljon vaikeampaa.

Jokinen sanoo myös havainnoivansa maailmaa lukujen kautta. Jos nimien sijaan ihmisiä kutsuttaisiin heidän sosiaaliturvatunnuksillaan, Jokinen muistaisi heidät paremmin. Sama pätee autojen rekisteritunnuksiin.

– Vastaantulevista autoista en etsi tuttuja kasvoja vaan rekkareita, joiden perusteella tunnistan tutut.

Arkielämän lukuseuranta sai alkunsa vuonna 1979, kun Jokiset muuttivat kerrostalosta vastavalmistuneeseen omakotitaloonsa Naantaliin. Nuorella parilla ei ollut käsitystä omakotiasumisen hoitokustannuksista, joten Kari Jokinen alkoi kerätä systemaattisesti tietoja muun muassa veden, sähkön ja öljyn kulutuksesta, ja kirjata niitä ylös.

Miehen kiinnostus excelöintiin räjähti vuonna 2014, kun Jokiset vaihtoivat öljylämmityksen maalämpöön.

– Kun kauppaa tehtiin, sanoin myyjälle, että älä puhele pehmoisia, sillä tulen seuraamaan lukuja niin tarkasti, että joudut sanoistasi vastuuseen. Olemme saaneet sen, mitä meille luvattiin. Maalämmön ansiosta olemme säästäneet 35 000 euroa. Kun kokonaissummasta vähennetään laitekustannukset 15 000 euroa, nettonakin säästöä on tullut yhdessätoista vuodessa 20 000 euroa.

Jokinen vertaa yhä maalämmön hyötyjä suhteessa vanhaan öljylämmitykseen täyttämällä virtuaalista 3000 litran öljysäiliötä, joka vastaa talon vanhaa säiliötä. Hän laskee viikoittain, millä määrällä öljyä saataisiin aikaan sama lämpömäärä kuin nyt maalämmöllä.

– Vaikka seuraan energiankulutusta tarkasti, sillä ei ole juuri merkitystä arkeemme. Pyykinpesukone pyörii silloin, kun pörssisähkö on halpaa. Ei sillä suurta merkitystä ole talouteemme, mutta jos kaikki tekisivät samoin, sillä olisi jo valtava merkitys.

Energian, veden ja sähkön tarkasta seurannasta on ollut Jokisille muutakin kuin taloudellista hyötyä. Se on paljastanut muun muassa vuotavan vesihanan.

– Taulukoista huomasin, että lämmitettyä käyttövettä oli mennyt tolkuttoman paljon. Juoksin koko talon läpi ja huomasin, että yhden vessan kuumavesihana oli jäänyt valuttamaan.

Rakkaudesta lukuihin Jokinen on koostanut haastattelua varten PowerPoint-esityksen. Siinä hän avaa Excel-merkintöjään. Ohjelma on hänen mielestään parhaimmillaan suurilla tiedostoilla tehtävissä entä jos -laskuissa. Sillä on helppo tutkia, miten herkkä yhden muuttujan vaikutus on lopputulokseen.

– Lukuja palastelemalla ja uudelleen yhdistelemällä löytyy monesti mielenkiintoisia tuloksia. Palastelemalla tarkoitan sitä, ettei käsitellä lukuja, esimerkiksi kustannuksia sellaisena kuin se on laskussa, vaan irrotetaan sieltä alvi pois ja pannaan se veroihin. Sitten tulee ihan eri näköisiä lukuja.

Yksi kuva vetää leppoisan ja hymyilevän miehen ilmeen vakavaksi. Jokisilla on käytössään pörssisähkö. Kari Jokinen on palastellut sähkölaskun osiin ja selvittänyt, mistä kaikesta se koostuu.

Pörssisähkön veroton hinta oli toukokuussa 2,07 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön kokonaishinta oli 11,42 senttiä kilowattitunnilta, kun pörssisähkön hintaan lisätään sähkön siirtomaksu (35,3% kokonaishinnasta), verot (40,0%) ja sähköyhtiön perimä maksu (6,6%). Arvonlisäverottoman pörssisähkön hinnan osuudeksi jää 18,1 % eli sähkön hinta siis 5,5-kertaistuu matkalla ydin- tai tuulivoimalasta Jokisille, vaikka tuote pysyy samana.

– En sano, että sähkön laskutus on huijausta, mutta siinä ei ole mitään järkeä. Ihmiset maksavat kiltisti laskunsa eivätkä edes tiedä, mistä he maksavat.

Esityksensä loppukevennyksenä Jokinen kertoo kävelytaulukostaan. Nuoresta asti aktiivisesti liikkuneella miehellä on totta kai taulukkotietoja myös liikkumisesta.

Aiemmin Jokinen lenkkeili säännöllisesti pääasiassa juosten. Noin kymmenen vuotta sitten akillesjännevaivat pakottivat hänet vaihtamaan juoksun kävelyyn. Vuoden ajan Jokinen merkitsi muistiin kävelemänsä kilometrit. Luvuista voi päätellä, että mies otti tosissaan paitsi kävelyn myös sen mittaamisen.

Jokisen laatimasta taulukosta käy ilmi, että vuoden 2019 maaliskuun alusta 2020 helmikuun loppuun hän käveli päivittäin keskimäärin 20,8 kilometriä reilun seitsemän kilometrin tuntivauhtia. Vuoden aikana kilometrejä kertyi kaikkiaan 7607 ja askeleita noin 8,5 miljoonaa. Aikaa kävelylenkkeihin kului noin 1100 tuntia eli noin 1,5 kuukautta.

– Tossupareja kului neljät, varpaankynsiä paljon enemmän, Jokinen muistelee.

Vuoden kävelyissä paloi energiaa. Tarkalleen 442 000 kilokaloria eli 514 kilowattituntia. Jokinen tietää myös, miten tuon energian olisi voinut hyödyntää.

– Tuolla energiamäärällä lämmittäisin omakotitaloamme kaksi ja puoli viikkoa.