Kanadanhanhi on maailmalla tylyn linnun maineessa, mutta Suomessa selkkauksia ihmisen kanssa tulee vähän – Sekoitatko valkoposkihanheen?

Kanadanhanhi on suurin Suomessa elävistä hanhista, mutta silti melko tuntematon – siitä huolimatta, että se on ­runsastunut viime vuosikymmeninä nopeasti. Sitä metsästetäänkin vuosittain tuhansittain.

Kiistanalaiseksi julkkishanheksi on noussut paljon pienempi valkoposkihanhi, johon kanadanhanhi joskus sekoitetaan. Juuri kanadanhanhi on vieraslaji, valkoposkihanhi taas luokitellaan tulokaslajiksi.

Luontaisesti kanadanhanhi pesii ­Kanadassa ja Pohjois-Yhdysvalloissa ja talvehtii Yhdysvaltojen eteläisemmissä osissa ja Meksikossa. Se on Pohjois-­Amerikan yleisin hanhi. Niitä voi elää siellä jopa kymmenen miljoonaa.

Alettiin istuttaa 1960-luvulla

Kanadanhanhia tuotiin riista­linnuiksi Britanniaan jo 1600-luvun loppupuolella. Kanta kasvoi siellä varsin hitaasti. Kanadanhanhien määrä ylitti 10 000 yksilön rajan vasta 1960-luvulla. Nykyään pesivä kanadanhanhikanta on yli kymmenessä Euroopan maassa.

Suomeen ensimmäisiä kanadanhanhi-­istutuksia alettiin tehdä 1960-luvulla.

– Hanhia istutettiin muutamaan paikkaan eri puolille Etelä- ja Keski-Suomea, rannikon lisäksi esimerkiksi Imatralle ja Rautalammille, kertoo vesilintuihin perehtynyt yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta.

Istuttaminen onnistuikin monesti niin hyvin, että syntyi paikallinen lisääntyvä kanta, joka jäi sijoilleen talvehtimaan.

– Esimerkiksi Rautalammin Tyyrin­virrassa talvehti yli 50 hanhea ja Imatralla Vuoksessakin kymmeniä.

Suomessa oli 1980-luvun loppuun ­mennessä jo liki kolmetuhatta kanadanhanhea. Ne alkoivat levitä pitkin merenrannikkoa ja myös sisämaan ­järville. Kun kanadanhanhien metsästys vapautui 1990-luvun puolivälissä, esimerkiksi ­Rautalammin paikalliset hanhet hävisivät nopeasti, Väänänen kertoo.

Hanhikanta kokonaisuudessaan on kestänyt metsästämisen ja kasvanut. ­Tuorein kanta-arvio on vuosituhannen ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Sen mukaan Suomessa elää noin 7 000–8 000 kanadanhanhiparia.

– Kanta on tuosta kasvanut, varmasti nykyään hanhia on yli 8 000 paria, Väänänen sanoo.

Kanadanhanhelle kelpaa monenlainen ravinto

Kanadanhanhien pesinnät onnistuvat meillä yleensä hyvin, ja poikueet ovat suuria.

Miksi kanadanhanhi pärjää Suomessa?

Ainakin tarjolla olevassa elinympäristössä on riittävästi samaa kuin alku­kodissa ­Pohjois-Amerikassa.

– Meillä on ollut tyhjä ekologinen lokero, johon kanadanhanhi mahtuu, ­Väänänen ­kertoo.

Kanadanhanhi haluaa pesiä saaressa. Saaren ei tarvitse olla kaukana rannasta eikä juuri tietyntyyppinen.

Lisäksi melko lähellä sopivaa pesä­paikkaa pitäisi olla ravintoa saatavilla. Siinä kanadanhanhi muistuttaa valko­poskihanhea: sekin pesii saarissa ja vaatii pesän lähelle nurmea, jota ­laiduntaa.

Kanadanhanhen levinneisyys

Kanadanhanhi ei ole yhtä tarkka ­pesäpaikasta, ja sille maistuu myös ­monipuolisempi ravinto. Väänänen ­kertoo, että järvillä kanadanhanhi voi syödä jopa järviruo’on versoja. Ne eivät oikeastaan käy millekään muulle linnulle.

Toisaalta hanhipoikueet laiduntavat mielellään myös mökkiläisten nurmilla, jos sellaiset järven rantaan saakka yltävät.

– Mökkiläiset eivät tietenkään ole innoissaan, kun hanhet ulostavat melko lailla.

Kanadanhanhi ei ole ulosteen tai ­muiden harmien vuoksi joutunut samalla tavalla silmätikuksi kuin valkoposkihanhi. Ei, vaikka myös kanadanhanhista osa ­kasvattaa poikasensa Suomen rannikkokaupunkien puistoissa.

Väänänen kertoo, että kanadanhanhipoikueita on ruokailupuuhissa kesäisin monin paikoin vaikkapa Helsingissä ja Espoossa, mutta kanadanhanhet hukkuvat valkoposkihanhien massaan.

– Helsingin edustalla en pesinyt ­parhaimmillaan noin 1 300 paria valkoposkihanhia, mutta vain muutamia ­kymmeniä kanadanhanhipareja.

Mainettaan rauhallisempi lintu

Vuonna 2022 syyslaskennassa valkoposkihanhia havaittiin Suomessa noin 27 000. Kanadanhanhia ei lasketa yhtä ­tarkasti, mutta jos pareja on lähes ­kymmenentuhatta, ei kannan koko ­ainakaan paljon valkoposkihanhien ­kannan koosta jää.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kanadanhanhia on puistoissa paljon vähemmän muun muassa siksi, etteivät ne pesi samalla tavalla tiiviisti kuin valkoposkihanhet. Kanadanhanhet pitävät pesiessään välimatkaa toisiinsa.

– Ei sentään yhtä paljon kuin laulu­joutsen, se tarvitsee jopa kymmeniä ­hehtaareja omaa tilaa pesintään. Kanadanhanhia mahtuu pari pariskuntaa pesimään pienelle järvelle, Väänänen kertoo.

Esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa kanadanhanhet pesivät lammella alle sadan metrin päässä toisistaan.

Suomessa ihmisten ja hanhien välisissä yhteenotoissa on yleensä valkoposkihanhia. Pohjois-Amerikassa taas juuri kanadanhanhi on ärhäkän linnun maineessa. Se johtunee myös siitä, että hanhia on siellä hyvin paljon. Kaupunkipesiminen on siellä yleisempää kuin Suomessa.

Veli-Matti Väänänen pitää kanadanhanhea melko rauhallisena lintuna.

– Kesäisin Seurasaaressa voi kävellä kanadanhanhipoikueen läpi. Emot ehkä sähisevät, mutteivat ne käy päälle.

Väänäsen mielestä valkoposkihanhi puolustaakin reviiriään tai poikasiaan hyökkäävämmin, se ei väistä ihmistä yhtä helposti kuin kanadanhanhi.

Kanadanhanhi voi elintapojensa ansiosta väistää ihmistä helpommin myös kaupungissa. Yleensä kanadanhanhi­perheet ruokailevat aina lähellä rantaa, joskus myös vedessä. Ihmistä on helppo väistää uimalla hieman kauemmas rantaviivasta.

Väänäsen mukaan kanadanhanhi ei hyökkää hanakasti muiden lintujen ­kimppuun. Kun Suomessa selvitettiin, haittaako kanadanhanhi muiden lintujen pesintää, mitään haittaa ei havaittu. Toisaalta haittaa ei näyttänyt aiheuttavan laulujoutsenkaan, vaikka se kyllä muuten rökittää muita lintulajeja, jos ne erehtyvät liian lähelle sen pesää.

– Tutkimuksessa otos jäi kanadanhanhen osalta melko pieneksi, mutta näyttää, että huoli muiden lintujen häirinnästä on liioiteltu, myös joutsenen kohdalla.

Itse asiassa on viitteitä siitä, että jotkin pienemmät vesilintulajit pesivät mielellään kanadanhanhen naapurina. Riski hanhi ajelee vaivatta ainakin minkin ja sitä pienemmät pedot muualle.

Kanadanhanhi ei näytä ­kilpailevan ­elintilasta kotoperäisen, niin ikään ­runsastuvan merihanhen kanssa.

Ilmastonmuutos ja rehevöityminen vain auttavat

Kanadanhanhella menee Suomessa hyvin, suuria uhkia ei häämötä taivaanrannassa. Lajin luontaiset viholliset ovat täällä vähissä. Ilmaston lämpenemisestä ja ­vesistöjen rehevöity­misestä taas on kanadanhanhelle todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa.

Kanadanhanhia ei ole rengastettu niin järjestelmällisesti, että suomalaishanhien talvehtimispaikat tunnettaisiin tarkasti.

Väänänen arvioi, että ne ­viettävät talven mahdollisimman lähellä ­pesimisseutuja, toisin sanoen Etelä-­Ruotsissa.

Kanadanhanhet lähtevät Suomesta ­varsin lyhyeksi ajaksi. Monesti syysmuutto menee joulukuulle ja muuttajat alkavat palailla jo helmikuussa.

– Jos ilmastonmuutos jatkuu tällaisena, kanadanhanhet voivat alkaa talvehtia vaikka Lounais-Suomen saaristossa.

Rehevöityminen taas tuo hanhille lähinnä enemmän ruokaa.

Suomessa ammutaan nykyään vuosittain noin 3 000 – 5 000 kanadanhanhea. Merihanhia metsästetään saman verran. Kanadanhanhi onkin aika tärkeä riistalintu. Metsästäminen ei ole ­tehnyt ­kaupungissa eläviä hanhia aremmiksi.

– Metsästän ­itsekin, ja luulen, että kaupungeissa ­elävät hanhet ovat varovaisempia kaupungin ulkopuolella. Hanhi on kuitenkin sen verran fiksu, että se oppii kaupungissa nopeasti, etteivät ihmiset ole siellä vaaraksi.