Apu

Kaihileikkaus kirkastaa silmät



Kaihileikkaus kirkastaa silmät

Kaihileikkauksessa harmaantunut mykiö vaihdetaan keinolinssiin, jolloin iän myötä samentunut näkö kirkastuu. Samalla voidaan tarvittaessa korjata taittovirheitä.
Teksti Leeni Peltonen
Kuvat Petri Mulari, All Over Press

Kun hiukset harmaantuvat, harmaantuu usein myös näkö. Kaihi on iän myötä ilmaantuva yleinen silmäsairaus, ja kaihileikkausten tarve kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä. Leikkauksia tehdään Suomessa vuosittain jo 65 000. Noin kolmasosalla yli 65-vuotiaista voidaan todeta kaihimuutoksia toisessa tai molemmissa silmissä.

Kaihi on yleisin sokeutta aiheuttava sairaus maailmassa. Sairautta kutsutaan myös harmaakaihiksi, koska silmän mykiö harmaantuu eikä päästä enää normaaliin tapaan valoa verkkokalvolle. Nuorella ihmisellä mykiö on yleensä joustava ja kirkas, mutta vanhalla jäykkä ja samea. Siksi näkö heikkenee, eikä sitä pystytä korjaamaan silmälaseilla.

Sairauteen ei tunneta ehkäisykeinoa eikä lääkehoitoa. Ainoa hoito on leikkaus, josta on tullut yleisin kirurginen toimenpide kaikkialla. Leikkauksia tehdään sekä julkisen terveydenhuollon puolella että yksityisillä lääkäriasemilla. Usein operaatioon liitetään myös taittovikojen korjausta, julkisella puolella rajoitetummin kuin yksityisellä.

Silmäkirurgi Esko Järvisen työpaikalla Silmäsairaalassa tehdään päivittäin jopa 30 kaihi­leikkausta.

Geenit määräävät, missä iässä kaihi alkaa vaivata

Kaihin huomaa yleensä näön asteittaisesta huononemisesta. Myös häikäisy saattaa alkaa vaivata entistä enemmän sekä auringossa että pimeällä auton ratissa. Hämärässä näkeminen vaikeutuu, sillä kontrastinäkö heikkenee kaihin seurauksena. Kaksoiskuviakin voi esiintyä.

– Silmään syntyy koko ajan uusia soluja. Iän myötä solut pakkautuvat yhä tiiviimmäksi paketiksi, jolloin mykiö kovettuu ja samentuu. Tavallaan sen koko rakenne muuttuu, silmäkirurgi Esko Järvinen Silmäasemalta kertoo.

Geenit määräävät pitkälti, missä iässä kaihi alkaa vaivata. Sen esiintyvyys lisääntyy jyrkästi, kun ikää alkaa olla 65 vuotta, mutta kaihia voi olla myös lapsilla ja nuorilla. Jotkin sairaudet, kuten diabetes, altistavat kaihin kehittymiselle varhemmin. Kortisonilääkitys saattaa aiheuttaa haittavaikutuksena kaihin kehittymistä.

– Erilaisten säteilyjen vaikutusta kaihin syntyyn on tutkittu paljon. Ultraviolettisäteilylle eli auringonvalolle altistuminen näyttää vanhentavan paitsi ihoa myös silmiä, Esko Järvinen sanoo.

Kaihi voi syntyä myös silmävammojen seurauksena. Terävän esineen tai esimerkiksi jääkiekon osuma silmään voi siis johtaa kaihin kehittymiseen.

Silmä on kuin kamera: uloimpana objektiivin etulinssiä vastaa sarveiskalvo. Sininen iiris eli värikalvo toimii ”himmentimenä” kuten kameran aukko. Sen takana kamerassa linssi ja silmässä mykiö tarkentavat kuvan lohenpunaiselle verkkokalvolle.

Leikkaussalissa menee puoli tuntia silmää kohti

Hyllyssä on kymmenittäin tavallisimpia tekomykiöitä ja vieressä lisää erikoisempia räätälöityjä vahvuuksia. Silmäaseman Silmäsairaalassa Helsingin Citycenterissä tehdään päivittäin jopa 30 kaihileikkausta.

Normaali aika leikkaussalissa on puoli tuntia silmää kohden. Potilaan saavuttua Silmäsairaalaan tehdään tarvittavat linssimittaukset, ellei niitä ole tehty jo aiemmin. Leikattavaan silmään laitetaan mustuaista laajentavia silmätippoja, ja potilas saa tarvittaessa rauhoittavan esilääkityksen.

Sitten mennään jo leikkaussaliin, omissa vaatteissa ja kengät jalassa suoraan leikkauspöydälle. Lääkäri on vielä varmistanut mikroskoopilla, että silmien tilanne on sama kuin lähetteessä lukee ja potilaan vointi hyvä. Sitten aloitetaan.

– Silmäripset teipataan tiukasti kiinni ihoon, ettei niistä pääse bakteereita leikkaushaavaan, Esko Järvinen selittää.

Vain yksi silmä kerrallaan jää näkyviin, kun potilas makaa steriilin liinan alla. Leikkaus tehdään kokonaan mikroskoopin avulla, sillä operoitava alue on pieni.

Potilas saa ”telttaansa” raitista ilmaa happimaskin avulla. Verenpaine mitataan ja sormeen kiinnitetään happisaturaatiota mittaava laite. Ja sitten aloitetaan.

– Laitetaanpa vähän lisää rauhoittavaa lääkettä, sairaanhoitaja Noora Nordling sanoo.

– Ja nyt tulee puudutusainetta, joka voi ihan hetken kirvellä, mutta se on ohi muutamassa sekunnissa, lääkäri kertoo.

Kirurgi Esko Järvinen työskentelee potilaan pääpuolessa, sairaanhoitaja Noora Nordling hänen vierellään. Toinen hoitaja, optikko-sairaanhoitaja Johanna Savikuja tekee leikkausvalmistelut ja valvoo potilaan vointia toimenpiteen aikana.

Salissa on hiljaista, ainoastaan leikkaava lääkäri puhuu. Turhia häiriöitä vältetään, jotta potilas pysyisi mahdollisimman paikallaan. Säpsähdykset ja muut äkkinäiset liikkeet voisivat aiheuttaa kudosvaurioita.

– Nyt ole puhumatta ja pidä silmä ihan paikallaan. Jos sinulle tulee tarvetta vaikkapa yskäistä tai huono olo, sano vain reippaalla äänellä, kirurgi kehottaa potilasta.

Ultraäänilaitteen kärki hajottaa ja imee pois kaihin sameuttaman mykiömassan sen kapselipussista.

Mykiö vaihdetaan uuteen

Sarveiskalvon reunaan tehdään 2,4 millimetrin mittainen viilto. Etukapseliin tehdään pinsetillä aukko, josta päästään työstämään itse mykiötä.

– Nyt silmän pinnalla tuntuu kosteutta, hoitaja sanoo ja huuhtelee silmää.

Sitten työkaluksi otetaan ultraäänikärki. Sen avulla mykiö paloitellaan ja pehmennetään imettävään muotoon, minkä jälkeen mykiö poistetaan imuhuuhtelulla.

Jäljelle jäänyt kirkas kapselipussi täytetään viskoelastisella paksulla suoja-aineella, joka säilyttää silmän rakenteet ryhdissä. Uusi ja kirkas keinolinssi on rullattu sikarinmuotoiseksi kartioksi. Se ujutetaan asettimen avulla poistetun mykiön tilalle. Linssi asettuu nätisti paikalleen.

– Miten siellä liinan alla sujuu? kirurgi kysäisee.

– Hyvin, potilas vastaa.

– Hyvä, niin täälläkin, Esko Järvinen kuittaa.

Paksu, leikkauksen ajaksi silmän pintaan laitettu puudutusgeeli huuhdellaan pois. Sen jälkeen tarkistetaan, että haavat ovat vedenpitävät.

– Ei falskaa mistään, kirurgi toteaa. Leikkauksen lopussa silmään laitetaan vielä antibioottia. Sitten tämä silmä on valmis.

Kapselipussiin asennetaan kirkas tekomykiö, jonka voimakkuus on valittu potilaalle yksilöllisesti.

Näkö kirkastuu kertaheitolla

Potilaalta leikataan molemmat silmät, mutta ne tehdään kumpikin omana operaationaan. Välissä vaihdetaan kaikki leikkaussalivarusteet sekä potilaan että hoitohenkilökunnan yltä.

Joka vaiheessa pyritään kaikin keinoin välttämään infektioita, jotka ovat pelätyin riski muuten hyvin turvallisessa kaihileikkauksessa. Infektiot ovat kuitenkin hyvin harvinaisia: niitä syntyy vain noin yksi 3 000:ta kaihileikkausta kohden. Joskus komplikaatioita aiheutuu silmän muista sairauksista tai rakenteellisista heikkouksista, mutta niihin voidaan varautua etukäteen.

Periaatteessa leikkauksessa mennään aina kerralla maaliin: jatkoleikkauksia ei tarvita, sillä näkö kirkastuu kertahoidolla. Tosin joskus silmään voi kehittyä jälkikaihi, jota hoidetaan laserpuhdistuksella vastaanottokäynnin yhteydessä. Näin käy muita herkemmin nuorena leikatuille potilaille.

Kaihileikkauksen jälkeen potilas potilas pääsee kotiin tunnin jälkeen

Etenkin yksityispuolella kaihileikkaukseen yhdistetään hyvin usein silmän taittovirheen korjaus. Kun linssi kerran vaihdetaan, valitaan samalla sellainen, joka korjaa liki- tai kaukonäön heikkoutta tai molempia. Moni potilas pystyy siis leikkauksen jälkeen jättämään silmälasit kokonaan pois tai pärjää pelkillä lukulaseilla. Jopa hajataitteisuutta pystytään nykyisin korjaamaan linssin valinnalla.

– Tosin jotkut potilaat käyttävät leikkauksen jälkeenkin pelkkiä sankoja, koska ovat niin piintyneitä silmälasien käyttäjiä – ne ovat osa persoonaa, Järvinen naurahtaa.

Kaihileikkauksen jälkeen potilas pääsee tunnin lepäiltyään lähtemään kotiin. Jos rauhoittavaa lääkitystä ei ole käytetty, hän voi jopa kävellä tai ajaa bussilla. Silmä on aluksi hiukan sumea ja herkkä häikäisylle, mutta näkö kirkastuu jo muutamassa päivässä.

Roskan tunne ja kaiherrus silmässä ovat normaaleja tuntemuksia leikkauksen jälkeen. Tämä johtuu silmän pinnan kuivuudesta.

Leikattuun silmään tiputetaan antibiootti- ja kortisonitippoja useita kertoja päivässä. Heti leikkauksen jälkeen on sallittua käydä suihkussa ja pestä kasvot, mutta silmien kastelua tulee välttää ensimmäisten vuorokausien aikana. Ulkoilu, kumartuminen ja kantaminen ovat sallittuja, samoin lukeminen ja television katselu.

Viikon verran on vältettävä silmien hankaamista ja hieromista, saunomista ja uimista, silmämeikin käyttöä, raskasta fyysistä rasitusta sekä pölyisiä paikkoja. Saman ajan leikatun silmän päällä käytetään öisin muovista suojakilpeä, jotta silmää ei hieraisisi vahingossa unissaan.

– Kosteutusta tarvitaan paljon, joten kosteuttavia tippoja voi laittaa niin monta kertaa päivässä kuin haluaa, sairaanhoitaja Catarina Strömberg opastaa kotiin lähtijää.

Lopullinen näöntarkkuus ja mahdollinen silmälasien tarve pystytään arvioimaan kuukauden kuluttua, jolloin potilas tulee lääkärin tekemään jälkitarkastukseen.

Julkaistu: 2.5.2018