Apu

Kai Mykkäsen nousukiito jatkuu: "Olen unelmaduunissani juuri nyt"

1


Kai Mykkäsen nousukiito jatkuu: "Olen unelmaduunissani juuri nyt"

Toisen polven kansanedustaja Kai Mykkänen on noussut nopeasti kokoomuksen eturiviin. Hänestä veikkaillaan jo puolueen puheenjohtajaa.
Teksti Eeva Lehtimäki
Kuvat Petri Mulari

Rakettimainen nousu suomalaisen politiikan huipulle. Näin voi liioittelematta sanoa 38-vuotiaasta Kai Mykkäsestä. Ensimmäisen kauden kokoomuksen kansanedustaja hoitaa jo toista ministeripostiaan. Helmikuussa ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävät vaihtuivat haastavaan sisäministerin salkkuun, kun Paula Risikko valittiin eduskunnan puhemieheksi.

Nyt Kai Mykkänen seisoo eduskunnassa ja kertoo meille, miten hänestä tuli hän.

Isä, aamuvirkku Jouni Mykkänen on tänäkin aamuna käynyt tuttuun tapaan viemässä nuorempaa lapsenlastaan päiväkotiin. Kai Mykkänen on kansanedustaja ja poliitikko jo toisessa polvessa.

– Jos en sulje ovea kahdessakymmenessä sekunnissa, kun vaihto tapahtuu, kyllä sieltä ehtii tulla kommentteja yhteiskunnasta, Kai Mykkänen arvioi isänsä aktiivisuutta.

Jouni Mykkänen oli kokoomuksen kansanedustajana yhden kauden Lapin vaalipiiristä vuosina 1970–74. Jouni Mykkänen kuului niin sanottuun remonttimiesliikkeeseen, joka pyrki uudistamaan puoluetta modernimmaksi ja liberaalimmaksi, mutta samalla ryhmä halusi kokoomuksesta salonkikelpoisen. Se tarkoitti Paasikiven–Kekkosen linjan omaksumista, suhteiden lämmittämistä Neuvostoliittoon sekä yhteistyötä keskustapuolueen kanssa.

Kai Mykkäsen mukaan merkittävää isäkapinaa ei ole tarvittu, koska kokoomuslaisuutta ei koskaan tuputettu kotona.

– Hänestä on hehkunut minuun kannustusta kyseenalaistukseen, uudistamiseen ja reformeihin.

Poliittisen broilerin reitti

Ensin luontojärjestöihin ja sitten ehdolle Tapiolan lukion oppilaskunnan hallitukseen vuonna 1996.

– Muistan vieläkin, miten hankalaa oli uskaltaa laittaa persoonansa likoon muiden edessä. Nehän saattavat sanoa, että olet ihan tyhmä, Kai Mykkänen muistelee poliittisen uransa alkua.

Sen jälkeen espoolainen lähti kulkemaan tyypillistä poliittisen broilerin reittiä.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajuus, Suomen Lukiolaisten Liiton ja Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajuus löytyvät monen muunkin nykyisen ja entisen kokoomusvaikuttajan cv:stä. Mykkänen ehti olla myös kaksi vuotta europarlamentissa Alexander Stubbin avustajana. Perusvaihe sekin. Armeijan jälkeen Mykkänen päätti kuitenkin paeta kohtaloaan ja tehdä jotakin muuta, kun valmistuu yliopistosta.

Jotain muuta tarkoitti muun muassa kolmea vuotta Pietarissa Sampo Pankin palveluksessa, konsultointia BearingPointFinlandissa sekä Venäjä-asiantuntijana East­Officessa, jonka hallituksen puheenjohtaja on entinen pääministeri Esko Aho.

Vuonna 2011 oli aika palata takaisin. Nyt vuorossa oli kiirettä ja hullua menoa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen avusta­jana.

– Luonteessani on joku niksahdus tai vääristymä, että minua innostaa päästä enemmän parantamaan maailmaa kuin pelata yksittäisen yrityksen tulostavoitteiden tasolla.

Ennen eduskuntaa Mykkänen kävi vielä kaksi vuotta Elinkeinoelämän keskusliitossa toimitusjohtajaksi hypänneen Häkämiehen houkuttelemana. Vastuisiin kuuluivat jälleen Venäjä, EK:n uudistaminen sekä järjestön keskeiset vaikuttamishankkeet.

EK:n silloisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen ja Mykkäsen viherliberaali maailmankuva eivät ainakaan kohdanneet. Laatusen mukaan Mykkäsen suurin saavutus oli kieltää pahvimukit ympäristölle vaarallisina. Ehdotus aurinkopaneeleista ja EK:n asiantuntijoiden pyöristä olivat myös tupokonkarille liikaa.

– Oletettavasti talo olisi tarjonnut pyykkipojat housujen lahkeisiin, etteivät ne olisi menneet ketjujen väliin. Laatusesta aurinkopaneelit Palacen katolla olisivat olleet lähes yhtä synkkä näky kuin sirppi ja vasara eduskuntatalon katolla, täräytetään Laatusen ja toimittaja Arto Niemisen kirjoittamassa Kolmikannan kulisseissa -kirjassa.

Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin turvallisuusuhka

Ulkomaankauppaministerinä saa olla melko lailla rauhassa julkisuuden paineilta. Nyt tilanne on täysin toinen, kun sisäministerinä käden alla ovat ulkomaalaispolitiikka, turvapaikanhakijat, valtaansa kasvattava Suojelupoliisi ja poliisien resurssit.

Mykkäsen mielestä Suomen suurin turvallisuusuhka on nuorten syrjäytyminen, nimenomaan kantasuomalaisten syrjäytyminen.

– Määrällisesti suurin osa väkivaltarikoksista ja muista vakavista rikoksista syntyy tällä alueella.

Sisäministeri haluaa yhdessä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) kanssa helpottaa tietojen vaihtoa poliisin, koulujen, sosiaalityöntekijöiden ja terveysviranomaisten välillä, jotta riskit voitaisiin tunnistaa aiemmin.

– Tämä on niitä harvoja asioita, jotka eivät ole rahasta kiinni. Meillä on muutenkin se haaste, että myös sisäministeriön hallinnon alan voimavarat menevät liikaa rikosten selvittämiseen suhteessa ennaltaehkäisyyn, ja tiedon vaihto liittyy myös siihen. Kun jotain pahaa on tapahtunut, katsotaan valvontakamerakuvat ja saadaan raportit terveysviranomaisilta, mutta jos ne olisi saatu kaksi viikkoa aiemmin, voi olla, että olisi säästetty jopa henkiä, Mykkänen selvittää.

Espoolaisen ikiliikkujan kaikki tiet ovat johtaneet loogisesti eduskuntaan ja ministeriauton takapenkille.

Murheita turvapaikkapäätöksistä

Mykkänen joutuu myös miettimään, mitä tapahtuu 10 000:lle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle hakijalle, varsinkin jos heistä merkittävä osa painuu maan alle. Ilmiö on Suomessa uusi.

– Murehdin sitä kovasti. Silloin jää oikeastaan vain kä­­teen kortti työskennellä laittomasti harmaalla vyöhykkeellä ja riski ajautua rikollisten pariin on aika suuri.

Mykkäselle on selvää, että samalla kun huolehditaan turvapaikanhakijoiden oikeuksista, Suomeen ei saa syntyä pysyvästi laittomasti maassa olevaa vähemmistöä.

– Sen takia meidän täytyy pystyä panemaan voimaan lainvoimaiset kielteiset päätökset, ja palauttaminen on pystyttävä hoitamaan tehokkaammin.

Oikeuksien toteutumista syynätään

Viime aikoina Maahanmuuttoviraston työn laatua on arvosteltu, samoin Ruotsin vanavedessä syntynyttä päätöstä, että Etelä- ja Keski-Irakiin ei enää myönnetä toissijaista suojelua, jos kyseessä ei ole henkilökohtainen uhka. Myös Maahanmuuttoviraston käsitys Afganistanin ja Somalian parantuneesta turvallisuustilanteesta on jakanut mielipiteitä. Poikkeuksellista oli myös se, että korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori arvosteli ulkomaalaislain muutoksen horjuttaneen turvapaikan hakijoiden oikeusturvaa.

Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto tekevät parhaillaan Mykkäsen pyynnöstä analyysiä turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisesta haun eri vaiheissa.

– Onko meillä jotain, missä meillä systemaattisesti syntyy puutteellista aineistoa ja johtopäätöksiä, kun tällaisia väitteitä esitetään? Toisaalta vertailemme, miten hyväksyntäprosentit menevät Ruotsiin verrattuna.

Työn tulokset ja johtopäätökset käydään läpi kesäkuussa seminaarissa, johon osallistuvat myös useat kansalaisjärjestöt, kuten pakolaisjärjestö UNHCR, Amnesty ja yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Orpon luottoministeri

Poliitikkojen huoli Suomen romahtaneesta syntyvyydestä ja työvoiman riittävyydestä koskettaa myös sisäministerin toimenkuvaa. Hallituksen tammikuussa hyväksymän asiakirjan mukaan Suomen pitäisi kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto. Ulkomaalaisissa onkin kahden kerroksen väkeä. Suomen pitäisi olla samaan aikaan maailman turvallisin maa, mutta myös kansainvälinen, avoin ja houkutteleva.

– Huhtikuussa tuli voimaan asiantuntijoiden oleskelulupien pidentäminen heti kahteen vuoteen ja startup-yrittäjien erillinen oleskelulupa riippumatta yritysten tunnusluvuista. Eduskunta käsittelee myös tutkijoiden, opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden oleskelulupien helpottamista.

Mykkäsen mukaan Maahanmuuttoviraston kanssa käydään viikoittain läpi sitä, että elinkeinoharjoittajan pahimmillaan kahdeksan kuukautta kestävä työlupaprosessi saataisiin parhaimmillaan muutamaan päivään ja päätös tehtäisiin digitaalisesti.

Vuoden 2016 puheenjohtajataistossa Kai Mykkänen oli valtiovarainministeri Alexander Stubbin kampanjan vetäjä. Kisan voittanut Petteri Orpo nosti Mykkäsen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.

Mykkänen ja oikeusministeri Antti Häkkänen ovat Petteri Orpon luottoministerit. Kokoomuksen johtamistapaa ankarasti roimineen kansanedustaja Elina Lepomäen mukaan valtaa puolueessa käyttääkin tilataksiin mahtuva miesporukka. Mykkänen kuuluu jengiin, jota Orpo kuuntelee.

Sisäministerin pestin lisäksi Mykkäsen vastuulla ovat neuvottelut energia- ja päästöasioista sekä työlainsäädännöstä hallituksessa. Erityisesti aktiivimalli, irtisanomisten helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä ja alle kolmekymppisten, kolme kuukautta työttöminä olleiden määräaikaisten työsuhteiden mahdollistaminen ovat saaneet ay-liikkeen ja opposition raivostumaan. Mykkäsestä onkin tullut politiikan ihmiskilpi, joka puolustaa hallituksen linjauksia, kun vastuuministereitä tai ykkösketjua ei saada paikalle.

– Alkaisin menettää itsekunnioitukseni, jos välttelisin vaikeampia livetilanteita. Kyllä omaa kantaansa pitää olla valmis puolustamaan ja olla siitä ylpeä, vaikka kaikilta osapuolilta ei saa ymmärrystä.

Ei erityistä hinkua puheenjohtajaksi

Politiikan spekulantit pohtivat jo Orpon jälkeistä aikaa, ja pörssissä vahvimmat nimet ovat Häkkänen ja Mykkänen. Mykkäsen mukaan hänellä ei ole erityistä hinkua haaveilla kokoomuksen puheenjohtajuudesta. Tarkoitus on olla ehdolla eduskuntavaaleissa ja päästä hallitusneuvotteluihin, koska kokemusta ja tietoa on karttunut.

– Puolueen puheenjohtajalla on valtavan suuri merkitys ja ratkaisijan rooli. Se on tuulinen ja kuluttava paikka. Minun maailmankuvassani ei ole sellaista haaveilua, että voi kun tuollaiseen pääsisi. Pikemminkin pelottaa koko kysymys. Olen unelmaduunissani juuri nyt.

Julkaistu: 16.5.2018