Iiro huomasi heti päiväkodin ensimmäisenä päivänä, että myös Elmerin paidassa oli traktorin kuvia – ”Siitä se lähti”

Kun Iiro Mäyrä aloitti päiväkodin vajaan kolmen vuoden ikäisenä, ikätoveri Elmeri Niemelä kiinnitti heti ensimmäisenä päivänä hänen huomionsa. Heillä molemmilla oli yllään tismalleen samanlaiset puserot, joissa oli traktorin, nosturin ja kaivinkoneen kuvia. Iirolle tuli olo, että tässä voisi olla hengenheimolainen.

– Siitä se lähti, he sanovat.

Kalajoella asuvat pojat löysivät yhteisen sävelen heti.

Viisivuotiaina ystävyys vain syveni, kun Iiro sai houkuteltua Elmerin kokeilemaan jääkiekkoa. Iiro oli itse kiekkoillut jo parin vuoden ajan. Nyt he pelaavat samassa juniorijoukkueessa jo kolmatta kautta.

Jääkiekko on tiiviisti mukana kaverusten arjessa. Yhteinen harrastus vie heidät jäähallille useamman kerran viikossa treenien ja pelien muodossa.

Sellaisten kavereiden, jotka eivät itse pelaa jääkiekkoa, on hankalaa ymmärtää sitä maailmaa. Siksi oli mukava yllätys, kun Iiro ja Elmeri pääsivät syksyllä viimeinkin sa­malle luokalle. Ensimmäiset vuodet menivät eri luokissa, edellinen vuosi jopa eri kouluissa.

Sekin on uutta, että nyt voi koulun jälkeen pyöräillä toiselle kylään. Elmeri muutti viime kesänä sivukylältä vain parin kilometrin päähän Iiron kodista.

Sen jälkeen toista on voinut nähdä vaikka joka päivä.

Joskus sattuu pieniä kommelluksiakin, eikä vanhempien antamista säännöistä malteta pitää kiinni. Kerran ystävykset pulkkailivat Iiron kodin pihapiirissä. Naapurin pihan suuntaan ei olisi saanut laskea, mutta Iiro ja Elmeri keksivät rakentaa pulkkamäkeen hyppyrin, joka hyppäytti suoraan naapurin pihalle.

– Äiti sanoi, että älä vaan kerro iskälle, Iiro paljastaa.