Julia Korkmanin kolumni: Monta tapaa muistaa
Kulttuuri ja kiinnostus vaikuttavat siihen, mitä ja miten muistamme, kirjoittaa Julia Korkman.
Animekulttuuri on suosiossa erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa, ja ainakin allekirjoittanut keski-ikäinen tunnustautuu vankaksi Studio Ghiblin ja samankaltaisten japanilaisten animaatioelokuvien faniksi.
Näissä elokuvissa huomaa selkeän eron verrattuna amerikkalaisiin isojen animaatiostudioiden tuotoksiin: kun tyypillisesti Disneyn keskeinen hahmo on piirretty vahvasti taustastaan korostuvana, on tilanne usein päinvastainen japanilaisessa anime-elokuvassa.
Taustakuviot ja konteksti ovat animessa suuremmassa roolissa, eivätkä keskeiset hahmot erotu yhtä selkeästi näistä. Esimerkiksi Marnien (Ghibli-elokuvasta Marnie, tyttö ikkunassa) taustalla oleva maisema on moninainen ja täynnä varjoja, pieniä yksityiskohtia ja heijastuksia.
Jos vaikkapa etsii kuvia Elsasta Disneyn Frozen-elokuvasta ja vertaa niitä Marnie-elokuvan kuvitukseen, ero on selkeä. Elsa kuvataan usein melko vähäeleistä taustaa vasten, ääriviivat vahvasti piirrettyinä.
"On huomattu, että pohjoisamerikkalaiset kiinnittävät huomiota keskeiseen objektiin ja siihen liittyvään informaatioon, kun taas itäaasialaiset kiinnittävät huomiota kontekstiin ja taustoihin."
Myös tieteellinen kirjallisuus kulttuurin vaikutuksista muistiin tuntee tämän ilmiön.
Tutkimuksissa on verrattu esimerkiksi sitä, mihin pohjoisamerikkalaiset ja itäaasialaiset koehenkilöt kiinnittävät huomionsa. On huomattu, että pohjoisamerikkalaiset kiinnittävät huomiota keskeiseen objektiin ja siihen liittyvään informaatioon, kun taas itäaasialaiset kiinnittävät huomiota kontekstiin ja taustoihin.
Eräässä 2000-luvun alun tutkimuksessa selvitettiin, kuinka amerikkalaiset ja japanilaiset koehenkilöt painoivat mieleen heille näytetyn merimaiseman. Tutkimuksessa kävi ilmi, että amerikkalaiset painoivat mieleen keskeiset merenelävät tarkasti ja tunnistivat nämä hyvin myöhemmin. Japanilaiset taas tarkkailivat merenelävien yhteistoimintaa ja liikehdintää, merilevän ja muiden kasvien värejä ja muita vähemmän keskiössä olevia detaljeja.
Mieleen palauttamisen vaiheessa japanilaiset koehenkilöt olivat amerikkalaisia riippuvaisempia kontekstista, mikä ei tietenkään ole ihme. Se, mihin kiinnitämme tarkkailuhetkellä huomiomme, vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä osaamme palauttaa mieleen.
"Kiinnostus ohjaa tarkkailua. Tämän huomaa lapsia haastateltaessa. Jos vain malttaa kysyä avoimesti, saa pienen ikkunan siihen, mikä on lapsen maailmassa keskeistä ja kiinnostavaa."
Kulttuuri siis vaikuttaa siihen, mihin kiinnitämme huomiota ja mitä näin ollen myöhemmin voimme muistaa. Eikä tässä tietenkään puhuta vain maiden välisistä eroista. Toki havainnointiin ja muistamiseen vaikuttavat myös henkilöiden väliset erot ja jopa saman henkilön eri näkökulma riippuen siitä, minkä ikäinen tai missä mielentilassa hän on ollut havainnointi- ja muisteluhetkenä tai mistä hän on juuri sattunut puhumaan tai kuullut puhuttavan ennen tätä hetkeä.
Kun luennoin eräällä poliisilaitoksella silminnäkijätunnistuksista ja näihin vaikuttavista tekijöistä, eräs poliisi kertoi, että hänen mukaansa Helsingissä Kallion nuoret hipsterit kiinnittävät monia muita ryhmiä enemmän huomiota ihmisten vaatteisiin, niiden ulkonäköön ja merkkiin.
Kiinnostus ohjaa tarkkailua. Tämän huomaa myös hyvin konkreettisella tavalla lapsia haastateltaessa – jos vain malttaa kysyä avoimesti, saa pienen ikkunan siihen, mikä on lapsen maailmassa keskeistä ja kiinnostavaa.
Muistimme muuttuu jatkossakin. Kun internetin ja hakukoneiden käyttö alkoi yleistyä, moni huolestui muististamme. Jos kaikki tieto on löydettävissä googlesta, kannattaako asioita edes painaa mieleen? Aihetta on (tietysti) tutkittu ja on todettu, että näin todellakin on
Ihmisten muisti on huonontunut älypuhelinten tarjoaman jatkuvan tiedonhakumahdollisuuden tultua osaksi arkeamme. Tavallaan. Toisaalta näyttää, että muistamme edelleen yhtä hyvin (tai huonosti) sellaiset asiat, joita ei voi netistä hakea. Ja vaikkemme enää painaisi ystävien puhelinnumeroita lujasti mieleemme, muistamme kyllä, mistä ne tarvittaessa löydämme. Voidaan siis ajatella, että muisti on taloudellista. Se muovautuu sen mukaan, mikä näyttäisi olevan meille tarkoituksenmukaisinta.
Tänä päivänä lienee niin, että kulttuurien väliset erot ovat vähenemässä, kun nuoret sukupolvet ympäri maailmaa voivat seurata samaa populaarikulttuuria. Ehkä animea rakastava nuoriso oppiikin näkemään sekä Disney-elokuvien mukaisesti keskeisten toimijoiden ääriviivat hyvin että japanilaisen piirustustradition mukaan taustakuvioiden vivahteet ja varjot. Toivotaan.
Julia Korkman on oikeuspsykologi, joka pohtii työssään sitä, miten kulttuuri muokkaa meitä todistajina.
Lisäys 29.10. klo 13.57: Lisätty tietoa kirjoittajasta kolumnin loppuun.
