Julia Korkmanin kolumni: Küssen kann man nicht online
Rakkaimman ihon tuoksu ja lapsen poskinukka jäävät etäyhteyden kautta kokematta, kirjoittaa Julia Korkman.
Soitin koronaeristyksen alkutaipaleella 92-vuotiaalle Kokkolassa asuvalle isotädilleni Gretalle ja kysyin, miten hän jakselee eristyksessä. Hän harmitteli hiukan, että jumppasessiot ovat tauolla ja että ompelukerhoon ei nyt voi mennä, mutta sanoi muuten jaksavansa hyvin. Sitä paitsi, sanoi hän, jos on sellainen olo, että kaipaan muiden ihmisten seuraa, pelaan netissä pidroa.
Pidro, online! Kyseessä on vanha, Wikipedian mukaan bridgeä muistuttava korttipeli, jota pelataan lähinnä Etelä-Amerikassa, Italiassa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Isotätini mukaan netissä sitä pelaavat pohjanmaalaisten lisäksi ennen kaikkea meksikolaiset. Hänellä on jo pelaajien joukossa paljon uusia tuttavuuksia.
Tämän lisäksi isotätini kertoi, että yrittäessään kutoa tyttärelleen tämän toivomaa myssyä hän ei saanut ohjeista selvää. Googlaamalla kuitenkin löytyi nopeasti mainio video, jossa opastettiin, miten myssy saadaan aikaiseksi. Ruokaostokset onnistuvat niin ikään helposti nettikaupan kautta, kassi toimitetaan oven ulkopuolelle.
Gretaa ilmeisesti hieman yllätti innostukseni hänen netinkäytöstään. Huomaan, että ilahduit, nauroi hän. Minusta onkin mahtavaa, että yksin asuva 92-vuotias Greta pystyy uutta teknologiaa hyödyntäen jatkamaan sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa ja oppimaan uusia asioita. Sen lisäksi, että netissä kommunikointi tietysti palvelee sosiaalisia tarpeita, pitää tämä asenne hänet vireänä – aikana, jolloin moni yksin asuva iäkkäämpi ihminen on riskissä eristäytyä.
Ei voi kävellä ystävän vieressä hiljaa, kun tätä ahdistaa eikä ole tarjota mitään järjellisiä lohdutuksen sanoja.
Suurin osa meistä onkin saanut tottua etäkanssakäymiseen nyt eristyksen aikana. Työpalaverit, työnohjaukset, luennot, seminaarit ja suunnittelutapaamiset pidetään etänä. Jopa kuorolaulua harrastetaan (kaiketi vaihtelevalla menestyksellä) ja kuorokaljoja juodaan (lähteitteni mukaan ihan hyvällä menestyksellä).
Koululaiset tapaavat opettajia ja koulukavereita virtuaaliluokissa, ja lastenlasten tekemiä lauluja, piirustuksia ja tansseja lähetetään videoiden ja kuvien muodossa taikka suorana lähetyksenä isovanhemmille, joita ei saa tavata nyt pitkään aikaan.
Kaikkea ei kuitenkaan etäyhteyden kautta voi tehdä. Ei voi kävellä ystävän vieressä hiljaa, kun tätä ahdistaa eikä ole tarjota mitään järjellisiä lohdutuksen sanoja. Ei voi silittää lapsenlapsen nukkaista poskea eikä tuntea rakkaan ihmisen ihon tuoksua.
Sakalaislaulaja Max Raaben hauska kappale Küssen kann man nicht alleine kääntyykin nyt paremmin, kuten poikani totesi: Küssen kann man nicht online.
Ihmiselle kosketuksen tarve on yksi suurimmista. Jo vuosikymmenten ajan on ymmärretty etenkin varhaislapsuuden kosketuksen valtava merkitys, vaikka kosketus on tietenkin tärkeä kaikenikäisille. Kosketuksella tiedetään olevan stressiä lieventävä vaikutus, ja joidenkin tutkimusten mukaan läheisen pitäminen kädestä vähentää kivun tunnetta.
Eräässä tutkimuksessa todettiin, että ihmisillä, joita halattiin useammin, oli parempi vastustuskyky virustartuntaa vastaan. (Liian myöhäistä koronan suhteen, mutta hyvä ehkä muistaa ennen seuraavaa pandemiaa). Muutamissakin tutkimuksissa hieronnan ja muun koskettamisen on osoitettu vähentävän lasten ylivilkkautta ja ahdistusta. Vanhempien ja pienten lasten vuorovaikutuksessa kosketus on tietysti ihan omaa tärkeysluokkaa (onneksi korona ei näitä sentään erota toisistaan!).
Kaikkea ei voi siirtää etäyhteyksiin, mutta jotain sentään. Itse asiassa ehkä enemmän kuin aiemmin kuviteltiinkaan. Vielä joitakin vuosia sitten suhtauduttiin varsin epäilevästi nettiterapian toimivuuteen – siitähän jäisi fyysinen läsnäolo pois. Kuitenkin kokemukset nettiterapiasta ovat olleet rohkaisevia. Yhteyttä voikin rakentaa etäyhteyden kautta. Etäyhteyden kautta tapahtuva yhdessäolo on edelleen yhdessä olemista: samaan ryhmään kuulumista.
Kosketuksen kaltaista stressiä lieventävää ja mielenterveyttä edistävää vaikutusta on myös naurussa. Voidaan edelleen nauraa yhdessä – myös etäyhteyden kautta. Vaikkapa lukuisille hulvattomille videoille opettajista, jotka mokaavat etäopetuksen ensiyrityksissään ja antoisasti jakavat nämä meidän muiden kanssa, tai ystävien kuvauksille kaoottisista kotiopetustuokioista.
Naurakaamme siis etäisesti yhdessä, kunnes voimme taas nauraa fyysisesti lähellä toisiamme. Ja voisipa jokaiselle meistä näinä eristyksen aikoina järjestää yhden ihmisen, jonka vieressä voisi istua kaikessa hiljaisuudessa, pitää kädestä, kun ahdistaa ja halutessaan halata.
Kun kaikki tämä on ohi, matkustan junalla Kokkolaan halaamaan ihanaa Gretaa. Siihen saakka olen etäisesti, läheisesti yhteydessä.
