Jouluttajat ja huippu-urheilijat ovat samaa lajia ja valmistautuvat h-hetkeen ympäri vuoden – Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu?
Parhaimmillaan molemmat kokevat päivän mittaan kliimaksin tai kaksi, sen jälkeen molempien mielen valtaa tyhjyys, kirjoittaa Katja Ståhl.
Jokainen, joka valmistautuu olympialaisiin, tajuaa, että pohjakuntoa on pitänyt rakentaa jo vuosia. Viimeiset kuukaudet ennen koitosta pyritään enää saamaan kehon hermotukset täydelliselle mallille.
Jouluttaja taas aloittaa toimintansa syntymällä tähän maailmaan. Moni jouluttaja saa kipinänsä jo lapsena, ja oikealla kannustuksella toiminta lajin parissa jatkuu vuodesta toiseen, toisilla jopa kiihtyvällä tahdilla. Jouluttajankaan mielestä loppumetreillä ei asioille ole oikein enää mitään tehtävissä. Pelkkää hienosäätöä.
”Lahjan saaja voi vielä muuttua, kun uusia ideoita tulee vastaan. Jouluttaja ei herpaannu hetkeksikään. ”
Miten huippu-urheilija ja jouluttaja sitten treenaavat?
Huippu-urheilija hakee peruskuntokaudella tasapainoa levon, ruokailun ja urheilun välille. Toki niin, että suunta on jatkuvasti ylöspäin.
Jouluttaja havahtuu jo loppiaisen jälkeen, että tässähän on alettava miettiä tulevaa, jos mielii hyvän joulun viettää vastakin. Koristeet pakataan säilöön niin, että ne on kätevä valjastaa taas töihin, kun päivät alkavat taas hämärtää.
Urheilija tutkii suorituksensa kehittymistä pitkin vuotta. Mikäli tekniikassa ilmenee heikkouksia, niihin ehtii vielä keskittyä. Jouluttaja ostaa joululahjoja pitkin vuotta. Näin lahjan saaja voi vielä muuttua, kun uusia ideoita tulee vastaan. Jouluttaja ei herpaannu hetkeksikään.
”Lepohetkinä katsotaan telkkarista Erikoisjoukkoja, sillä siellä vasta veri maistuukin suussa.”
Huippukuntoon tähtääminen vaatii äärimmäistä keskittymistä.
Urheilija muokkaa elämänsä niin, että se sisältää vain urheilutuloksia palvelevia asioita. Ei valvomista, ei leffailtoja irtokarkkien kera, ei uusien lajien leikkisää kokeilemista. Korkeanpaikan leiri ajoitetaan niin, että se saattaa tuntua piristävältä hassuttelulta, vaikka se onkin kaukana siitä. Lepohetkinä katsotaan telkkarista Erikoisjoukkoja, sillä siellä vasta veri maistuukin suussa.
Jouluttaja kerää pitkin vuotta ankarasti informaatiota siitä, miten saisi loihdittua joulustaan vielä karvan verran upeamman kokemuksen. Virikkeinä toimivat muiden jouluttajien blogit, sisustuslehtien joulujulkaisut ja, no, koko internet. Kalapöydän suunnittelu ja kalojen tilaaminen suoritetaan heti, kun se kalakauppiaan mielestä on jo mahdollista. Kinkku vai kalkkuna -kyselyä harjoitetaan perhepiirissä niin kuin aina, vaikka kuitenkin tilataan molemmat, toki laadukkailta luomutuottajilta ja ennen kuin muut.
”Palautuminen vaatii aikansa, mutta sitten se siintää jo mielessä: kohtahan se on taas käsillä… ”
Kun h-hetki sitten saapuu, kaikki on toivottavasti valmista. Flunssa ei pilaa jouluttajan päivää, urheilijan kyllä. Parhaimmillaan molemmat kokevat päivän mittaan kliimaksin tai kaksi, sen jälkeen molempien mielen valtaa tyhjyys. Mitä nyt? Sekä urheilija että jouluttaja ovat antaneet kaikkensa ja enemmän.
Palautuminen vaatii aikansa, mutta sitten se siintää jo mielessä: kohtahan se on taas käsillä…
