Apu

Jope Ruonansuu: ”Mietin elämäntapamuutosta pitkään”

Jope Ruonansuu: ”Mietin elämäntapamuutosta pitkään”

Jope Ruonansuulle lihavuusleikkaus oli elintärkeä päätös. 40 kilon lisäksi hän pääsi eroon lääkkeistä ja jaksaa taas lapsiperhearjessa. – Nuori vaimo pitää virkeänä, koomikko virnistää.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Kirsi Tuura
Mainos

Ääni kuulostaa tutulta, mutta miestä on vaikeampi tunnistaa. Entisestä Jope Ruonansuusta, 52, tuntuu ensisilmäyksellä olevan jäljellä vain varjo. 

Varjon painoksi Ruonansuu arvioi tällä hetkellä piirun päälle 80 kiloa. Se on 40 kiloa vähemmän kuin reilu vuosi sitten, jolloin Jope päätyi tekemään vatsalaukunpienennysleikkauksen.

 Lopullisen sysäyksen lihavuusleikkaukselle antoi Jopen ystävä, näyttelijä-laulaja Vesa-Matti Loiri. Hänelle sama leikkaus oli tehty onnistuneesti joitakin vuosia aikaisemmin.

– Kun Vesku kannusti, että mene ihmeessä, se on hyvä juttu, ajattelin, että kyllä tämä keino kannattaa kokeilla. Veskulla oli kadonnut tai lieventynyt laihtumisen myötä paljon samoja oireita ja sairauksia kuin minulla oli pari vuotta sitten, Ruonansuu kertoo.

Ajatus laihduttamisesta ja lihavuusleikkauksesta ei syntynyt hetkessä. Elämäntapamuutos oli pyörinyt keikkatyötä tekevän Ruonansuun mielessä vuosia. 

Työmatkojen jälkeen väsytti eikä isällä riittänyt energiaa touhuta leikki-ikäisen Jose-pojan kanssa. Lisäksi Ruonansuu koki olevansa insuliinikierteessä. Kolmekymppisenä puhjennut kakkostyypin diabetes lihotti.

– Insuliinikierteessä pistin paljon insuliinia, joka aiheutti nälkää. Kierre teki helkatin väsyneeksi eikä auttanut painon putoamista. Tuntui, että en jaksanut tehdä töiden ulkopuolella mitään. Ajaminenkin tylsistytti. Haaveilen yhä lottovoitosta, että voisin ostaa helikopterin ja palkata kuskin lennättämään minut keikkapaikoille. 

Ruonansuu laskeskelee, että hän on ollut ylipainonen lapsesta asti. Hetkellisesti hän laihtui 69 kiloon, kun hänelle puhkesi hengenvaarallinen haimatulehdus vuonna 1999.  Sairaalajakson jälkeen kilot palasivat takaisin. 

Vuonna 2015 tammikuussa vaaka näytti 123 kiloa. Lääkäri antoi luvan vatsalaukun pienennysleikkaukseen, mutta ensin Ruonansuun täytyi laihduttaa kymmenen kiloa.

– Ne lähtivät parissa viikossa paastoamalla ja juomalla vettä. Se oli oikea kitukuuri, mutta sekin oli osa tätä prosessia.

Jope Ruonansuun vatsalaukun pienennysleikkaukseen liittyy tragikoomisiakin sattumuksia. – Kun olin toipilaana kotona, säikähdimme, että vatsan ulkopuolella olevassa kuona-ainepussissa on verta. Sairaalassa selvisi, että se oli vain ruoaksi syömäni punajuurikeiton värjäämää nestettä.

Jope leikattiin maaliskuussa 2015. Hän oli ilmoittanut keikkamyyjälle, että pitää leikkauksen jälkeen seitsemän kuukauden sairausloman. Sen verran hän arvioi, että uusien elämäntapojen oppiminen veisi aikaa.

Jopelle tehtiin vatsalaukkuun sleeve-leikkaus, eli mahalaukun pituusuuntainen leikkaus. Tähystyksessä tehtävässä toimenpiteessä poistetaan suuri osa mahalaukusta. Jäljelle jää vain kapea mahalaukkuputki sekä mahalaukun myllymäinen loppuosa, joka vie ruokaa eteenpäin. 

Jope toipui leikkauksesta hyvin. Hän pääsi muutaman päivän jälkeen kotiin. Sitten tuli takapakkia. Yksi leikkaushaavoista oli alkanut vuotaa, ja hän joutui olemaan sairaalassa tarkkailussa kaksi viikkoa. 

Ruokavalio oli leikkauksen jälkeen pitkään nestemäistä. Jope aloitti syömisen desilitran keittoannoksilla.

– Opettelin syömään pieniä määriä monta kertaa päivässä. Onneksi olen aina ollut keittofani. Ohuemmat keitot muutettiin pikkuhiljaa vähän kuohkeammiksi. Söin esimerkiksi aika paljon bataattikeittoa.

Ruonansuu uskoo, ettei ilman leikkausta olisi oppinut uutta ruokarytmiä, jossa hän syö 5–6 pientä ateriaa päivässä. Annokset ovat yhä pieniä, sillä hän ei halua venyttää vatsalaukkua.

– Jos syön liian nopeasti tai liikaa, oksennan. Pottumuussit ja uunimakkarat ovat jääneet, ne mätkähtävät heti elimistöön ja olo on kivulias. Keittojen lisäksi syön kotona usein kalaa. Tien päällä syön samaa ruokaa kuin aikaisemmin, mutta pienempiä settejä. 

Paino lähti laskemaan leikkauksen jälkeen nopeasti. Kesällä vaaka näytti 30 kiloa vähemmän. Syksyyn mennessä Jope sai tiputettua vielä kymmenen kiloa lisää. 

Jope arvelee, että himpun verran päälle 80 kiloa on hänelle sopiva paino. 

– Leikkauksen jälkeen olen tuntenut paremmin nestetasapainon heittelyt. Jos olen ajanut paljon, istunut paikallani ja vetänyt kahvia sekä limppareita, niin sen kyllä tuntee. En halua lihoa enkä laihtua enempää. Seiskalla alkavassa painossa näytän oudolta, ja se herättää liikaa kysymyksiä.

Kysymyksiä riitti silloinkin, kun Jope palasi keikoille sairausloman jälkeen viime syksynä.

– Laivakeikalla ihmiset hätääntyivät, onko Ruonansuulla joku paha sairaus. Olen vastannut ja kertonut kysyjille avoimesti. Leikkaus on kuitenkin kaikilla yksilöllinen. Kaikille ei tietenkään tule mitään vuotoja, mutta minulle niin kävi.

Kesältä Jope odottaa telttaretkiä yhdessä Jose-pojan kanssa. – Jose on aikamoinen hassuttelija. 

Laihtuminen on tuonut useita terveyshyötyjä. Aikaisemmin Jope pisti insuliinia 130 yksikköä, nyt riittää 30. Myös kolesteroli ja verenpainelääkkeet hän on voinut jättää kokonaan pois. 

Iso muutos on myös jaksamisessa, josta on ollut iloa perheellekin. Jopen vaimo Mari odottaa perheeseen toista lasta. Jose-poika  on 6-vuotias. Molemmilla puolisoilla on aikaisemmista suhteistaan myös yksi tytär. 

Jope arvelee, että pikkulapsiarjen eläminen viisikymppisenä pitää nuorekkaana. 

– Olen nyt aika nuorekas viiskakkonen. Palaudun reissuista nopeammin ja jaksan touhuta kotonakin enemmän. Vaimo ei missään vaiheessa painostanut leikkaukseen. Olen niin jääräpäinen, että minua ei saa painostettua. 

Jope ja Mari tapasivat kaverin kotibileissä vuonna 2007. 

– Tulimme kaverin kanssa saunasta ja aloimme tehdä drinkkejä. Siinä me kaksi lihavaa miestä heitimme läppää. Huomioni kiinnittyi kauniiseen naiseen, joka nauroi jutuillemme. Siinä illan mittaan tutustuimme ja Mari mainitsi, että hän osaa soittaa pianoa. Pyysin häntä soittamaan luokseni, ja siitä se sitten lähti.  

Reilun kymmenen vuoden ikäero ei näy arjessa.

– Kyllä nuori vaimo pitää vireänä, Ruonansuu virnistää.

Vuodesta 1980 asti keikkaillut Ruonansuu kiertää Suomea keskimäärin kolmen keikan viikkotahtia. Hulluihin 1990-luvun vuosiin verrattuna määrä on maltillinen.

– 1990-luvulla saatoin vetää 270 keikkaa vuodessa. Silloin ei tietysti ollut perhettä odottamassa.

Nyt Mari hoitaa miehensä keikkamyyntiä ja pyörittää kotia, kun Jope on keikoilla. Toukokuussa Jope julkaisi uuden Biisinmurtajat-albumin. Kappaleissa on tuttu kaava: huumoria ja herkkyyttä.

– Olen tullut iän myötä jutuissani vähän kiltimmäksi. Kun aloitin urani 16-vuotiaana, en tajunnut olevani jutuista vastuussa. Sitä kuvitteli, että voi kenelle vain aukoa päätä. 

Eläkepäivistä Ruonansuu ei haaveile, vaan lähinnä siitä, että voisi tehdä kiertämistä omaehtoisemmin. Tavoitteena ja haaveena on terve vanhuus.

– Paheita minulla ei enää juuri ole terveyttä pilaamassa. Lopetin tupakoinnin vuonna 2001. Joskus otan saunan jälkeen muutaman kaljan, mutta viinaa en juo ollenkaan. Alkoholia ei kannata juoda, sillä se kiihdyttä ruokahalua ja saa vatsalaukun venymään. 

Kesän keikkojen jälkeen Jope jää isyysvapaalle. Hän haluaa olla apuna, kun perheen kuopus saapuu maailmaan.

– Sairastumiset ja lasten syntymät ovat elämäni eniten mullistaneita tapauksia. ●

Teksti Emilia Saloranta, kuvat Kirsi Tuura

Julkaistu: 1.7.2016