Jonna Tervomaa jätti raskaat aiheet ja laulaa nyt seksistä ja tunteistaan – ”Tuntui hyvältä jakaa jotain vilpittömästi riehakasta ja leikkisää”

Eräs rakkaustarina sai huipennuksensa keväällä 2021. Pariskunta oli tutustunut toisiinsa tietokoneen etäyhteydellä ennen koronapandemiaa yhteisen työprojektin aikana. Kun projektiin tuli tauko, yhteydenpito jatkui ja pian he huomasivat rakastuneensa.

Sitten amerikkalainen muusikko Darin Gray saapui Suomeen, jossa Jonna Tervomaa oli seurustelukumppaniaan vastassa. Pari pääsi ensi kertaa halaamaan toisiaan kahden vuoden odottelun jälkeen. Lentokentältä he ajoivat suoraan kirkkoon.

Siellä pari meni naimisiin.

Tästä kaikesta Tervomaa on kertonut useissa haastatteluissa. Ei aivan julkisuudessa itsestään vaitonaiseksi tunnetun Jonna Tervomaan tapaista.

Yksityisyytensä suhteen hän on ollut aina varsin tarkka. Ehdotonkin. Mikä sai hänet nyt avautumaan ja kertomaan haastatteluissa näin intiimejä asioita?

Tervomaa naurahtaa. Tuli vain sellainen olo, että tällaisia tarinoita tässä ajassa tarvitaan, hän toteaa.

– Monen mielestähän mä olen sellainen raskaiden aikojen tulkki. Tuntui hyvältä jakaa jotain vilpittömästi riehakasta ja leikkisää, ja samaan aikaan haudanvakavaa. Mutta sellaistahan elämäkin on. Ihmeellistä.

Uutta ja ihmeellistä Jonnaa esittelee myös uusi albumi, jota hän on tehnyt monen mutkan kautta. Kun Tervomaa alkoi kirjoittaa kappaleita loppuvuodesta 2019, hänellä oli mielessään selkeä kuva herkästä, kuiskailevasta ja lempeästä albumista.

Mutta kuten monesti, elämällä on tapana mennä omia polkujaan ja suunnitelmien muuttua sen mukana.

Ensin iski koronapandemia, ja koko maailma pysähtyi. Pian albumin tuottaja sairastui ja vetäytyi projektista. Myös keikkamyyjä ja levy-yhtiö vaihtuivat.

Myös yksityiselämä oli myllerryksessä. Tervomaan pitkä parisuhde oli tullut hieman aiemmin päätökseensä. Seurasi muutto lapsuudenkaupunkiin Forssaan. Pian eteen tuli uusi ihmissuhde ja avioliitto.

Idea rukouksenkaltaisesta albumista alkoi tuntua väljähtyneeltä.

– Ajattelin, että apua mitä lössöä ja möhjää. Tuli olo, ettei tämä potki eikä tunnu yhtään miltään. Halusin energisoivaa ja leikkisää, Tervomaa selittää.

Sellainen levy lopulta myös syntyi. Elokuun lopulla julkaistu Superaurinko on vallattomasti rullaava, elämäniloa ja tulevaisuudenuskoa huokuva voimalevy. Albumi kuulostaa rakastuneen ihmisen tekemältä.

Tervomaa hymyilee. Ei hän luonnehdintaa täysin kielläkään. Hän kuitenkin lisää, että jokainen saa tulkita levyn kappaleita niin kuin haluaa.

Ei päästetä häntä silti näin helpolla. Monessa laulussa liikutaan parisuhteiden pyörteissä. Kuinka omakohtaisia tekstit ovat? – Pelottavan omakohtaisia, Tervomaa myöntää.

Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät kappaleet välttämättä kerro suoraan hänen viimeaikaisista kokemuksistaan.

– Musiikintekijä kerää ja käyttää materiaalia tosi pitkältä ajalta, ihan tiedostamattaankin. Sen takia mulla kestääkin albumeiden kanssa monesti niin pitkään. Sytyn oikeista tunteista ja asioista. En ole sillä tavalla satutäti.

Rohkeaksikin albumia voisi kutsua. Kappaleiden eroottissävytteisissä teksteissä kaivataan muun muassa rankempaa lempee, pyydetään strippaamaan ja janotaan toista kuin hyönteinen mettä.

Tällaista Jonna Tervomaata emme ole ennen tavanneet. Tervomaa naurahtaa ja sanoo, ettei ole itse tullut ajatelleeksi asiaa.

Hän arvelee halunneensa kirjoittaa teemasta, koska näkee yhteiskuntamme suhteen seksuaalisuuteen jollain tavalla häiriintyneen.

– Saamme yhä useammin lukea, että nuoret harrastavat jatkuvasti vähemmän seksiä. Ei se pelkkää sattumaa voi olla, Tervomaa arvelee.

Hänen mielestään seksuaalisuuteen suhtaudutaan nykyisin turhan tiukkapipoisesti. Se on tehnyt toisen ihmisen kohtaamisesta vaikeaa.

– Kun ajattelen omaa nuoruuttani, se oli metsäläisempää ja eläimellisempää. Ei tarvinnut kysyä kirjallista lupaa, että saanko lähestyä. Musta tuntuu, että me on kadotettu jotain perustavanlaatuista kommunikoinnista ja vaistoista. Onhan se hirveä puute ihmisyydestä.

Tervomaa korostaa, ettei asiaa pidä ymmärtää väärin. On sanomattakin selvää, että seksuaaliseen ahdisteluun, rakenteelliseen syrjintään ja väärinkäytöksiin on aina puututtava.

Oletko itse kokenut seksuaalista ahdistelua?

– Eiköhän kuule kaikki ole. Varsinkin, jos puhutaan tämän päivän näkökulmasta. Kaikenlaista sopimattomuutta ja rajanylityksiä on sattunut kohdalle. Eikä ne hyvää tee.

Hän kuitenkin arvelee, että liian ahtaat pelisäännöt ovat johtaneet ylilyönteihin ja väärinymmärryksiin.

– Ehkä ihmisillä on myös vähän konteksti kateissa. On ihan eri asia, jos aletaan puristelemaan persuksista työyhteisössä kuin, että ollaan yökerhossa pilke silmäkulmassa pikkutunneilla ja joku tulee vähän iholle. Siinä on tavallaan jo antautunut ajatukselle, että nyt ollaan paheiden pesässä.

Tervomaan mielestä toisen kunnioittaminen, käytöstavat ja empatiakyky on avaimia moneen tilanteeseen.

– Näihin on paljon kyvyttömyyttä, ja tästä seuraa se synkkä ja pimeä puoli. Molemminpuolisen suostumuksen pitäisi olla tuttu ja itsestään selvä vaatimus kaikissa kohtaamisissa.

Maailma oli kovin toisenlainen, kun 10-vuotias Jonna Tervomaa lauloi itsensä julkisuuteen lapsitähtenä. Hän voitti 1983 Syksyn sävel -musiikkikilpailun kappaleella Minttu sekä Ville.

Ennen kilpailuun osallistumista hän oli tuiki tavallinen forssalaistyttö. Voiton jälkeen hänet tunsivat kaikki.

Miltä tuntui olla koko Suomen tuntema julkkis? Ei se pelkästään ihanaa ollut, Tervomaa sanoo.

Erityisen pahalta tuntui yksityisyyden menettäminen ja sellaiset kerrat, kun hänen hyväuskoisuuttaan haluttiin käyttää hyväksi.

Tervomaan mieleen on jäänyt eräs iltapäivälehden haastattelu. Toimittaja oli kysellyt harrastuksista, ja saanut pitkän inttämisen jälkeen nyhdettyä tiedonmurusen, että hän on hieman ihastunut erääseen poikaan koulussa.

Seuraavana päivänä jutun otsikossa luki, että Jonnan poikaystävä on hyvä koripallossa. Tilanne tuntui pikku- tytöstä painajaismaiselta.

– Se oli mulle sellainen opetus, että en sano jatkossa enää mitään. Se oli aivan hirveä häpeä.

Lapsitähteyden aiheuttamista traumoista ovat puhuneet monet nuorella iällä julkisuusmyllyn läpikäyneet. Mitä Tervomaa ajattelee lapsitähteydestä?

– Että se ei ole mitenkään välttämätöntä. Varsinkaan julkisuuteen tuleminen. Lapset ovat kuitenkin tosi erilaisia ja ihmiset heidän ympärillään. Kaikki reagoivat asioihin eri tavoin, hän vastaa.

Hän pohtii olympialaisissa menestynyttä Heili Sirviötä, 13. Tervomaa herkistyy, silmät kostuvat.

– Sitä toivoo, että hänen ympärillään on ihmisiä, jotka osaavat lukea sitä lasta ja tilanteita ja ymmärtää. Sitähän voisi kuvitella sen olevan vain yksi elämänvaihe, mutta olen hyvä esimerkki siitä, että lapsena koettu tähteys seuraa läpi elämän. Ei se mene koskaan pois.

Tervomaa pyyhkäisee silmiään.

– Mä yhä useammin mietin, ja vähän salaa toivonkin, että sitä ei olisi koskaan tapahtunut. Musta tuntuu, että se on tehnyt monista asioista paljon vaikeampia. Olisi ollut ihanaa, jos se tyttö olisi saanut elää ihan tavallisen lapsuuden.

Maailma oli toisenlainen myös 1990-luvun lopulla, kun naisartistien odotettiin kertovan seurustelu- ja perhesuhteistaan ja esiintyvän hymyillen tai eroottisesti keimaillen.

Suomen artistien kärkijoukkoon omaleimaisella musiikillaan nousseelle kaksivitoselle Jonna Tervomaalle tämä oli mahdoton ajatus.

Hän halusi tulla tunnetuksi musiikkinsa kautta ja vältteli kaikkea, mikä olisi vienyt uskottavuuden musiikintekijänä. Siksi hän ei esimerkiksi meikannut koskaan.

Tervomaa sanoo, että moni asia on noista ajoista muuttunut. Nykyisin on okei uskaltaa kirjoittaa vapautuneemmin ja tuoda feminiinisiä puoliaan esille vailla leimautumisen pelkoa.

Tervomaa sanoo, ettei edelleenkään suhtaudu ulkonäkökysymyksiin täysin ristiriidattomasti.

– On se vaikeata sanoa, ettei halua, että ulkonäöllä olisi merkitystä. On esimerkiksi voimaannuttava kokemus, että on ylpeä omasta vartalostaan. Se on hienoa näyttää myös muille.

Jonnan Linnan juhlien vierailusta ja siitä seuranneesta nännikohusta on kulunut 20 vuotta. Ovatko asiat menneet eteenpäin?

Paljonkin, hän vastaa.

– Nykyisinhän sanottaisiin, että näytät upealta. Mutta ei se ole silti mikään itsestäänselvyys, että asiat menevät automaattisesti parempaan suuntaan. Julkisuuden henkilönä sä olet edelleen pitkälle yksin vastuussa, mihin rajat laitetaan. Kyllä susta otetaan kaikki irti, mitä vain saadaan.