Joku roti! "Älyvapaa" jääkiekkoilija sekoittaa Kärppien peliä – "Ei kai häntä sentään hankittu munaamaan joukkuettaan pelistä toiseen?"
Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen otti tarkasteluunsa HIFK:n ja Kärpät. Ilta jätti jälkeensä kuitenkin ison kysymyksen: miksi Kärpät ylipäätään hankki pelaajan, joka vaarantaa viisikkonsa suorituksen?
Alkukauden vaikeuksissa kamppaillut HIFK oli heti ottelun alusta Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvosen tarkan suurennuslasin alla. Oliko Olli Jokisen luotsaama kriisijoukkue onnistunut kehittämään peliä maaottelutauolla?
Haaste ei ollut helppo, sillä kotijoukkue kohtasi heti nälkäisellä jalalla Nordikselle saapuneen Kärpät. HIFK sai nopeasti huomata, että se saisi tehdä täyden päivätyön saavuttaakseen ottelusta sarjapisteitä.
– Kärpät lähti härskisti isännän ottein hakemaan Nordikselta ryöstöretkeä. Oululaiset pelasivat aggressiivisesti ja aktiivisesti. Aktiivisuuden perusta oli voimakkaassa prässipelissä, joka oli nyt niin ilmeistä, että siinä iskettiin tietoisena siitä, että HIFK:lla oli allaan erittäin hankala alkukausi ja sitä mukaa helsinkiläisten itseluottamus horjuisi, Sihvonen arvioi.
– Pelisuunnitelma toimi, se antoi ensimmäisen erän peliotteen Kärpille. Toisin siinä kohtaa ei ollut hajuakaan, että Kärppien peliote tulisi vielä hiipumaan, Sihvonen sanoo.
Kärpät hyödynsi tehokkaasti ylivoimansa, ja tulosta syntyi nopeasti.
– Kärpät teki kaksi ylivoimamaalia ja lähti niillä kahteen otteeseen tuloksen kanssa karkuteille. Aku Rädyn rohkeus ja päättäväisyys laukoa ylivoimalla on osoittautumassa tulosta tuottavaksi reseptiksi, Sihvonen toteaa.
”Miksi Kärpät hankki Tikan?”
Mutta miten HIFK suoriutui? Oliko maaottelutauolla tehty oikeita asioita? Onko helsinkiläisten karmea alkukausi vielä mahdollista taittaa? Sihvonen näki ottelun alussa HIFK:n pelissä olevan halua, mutta samalla joukkueen materiaalipuutteet ja loukkaantumishuoletkin olivat näkösällä.
– HIFK pelasi ikään kuin voitavansa ensimmäisessä erässä, pelaamisessa oli ideaa ja jopa rytmiä, mutta se ei jäänyt näkymättä, että kokoonpanosta puuttuu avainpelaajia, Sihvonen huomauttaa.
Sihvosen mukaan HIFK:n parhaat hetket syntyivät Kärppien virheistä. Pienet puutteet tarkkuudessa antoivat helsinkiläisille mahdollisuuksia.
– HIFK:n hyvät hetket ensimmäisen erän aikana syntyivät lähinnä siitä, että Kärpät ajautui liikaa laukalle. Petri Karjalaisen tai Toni Sihvosen pitäisi kieltää sentteri Tommi Tikkaa menemästä karvauspelissä b-pisteen yläkaarta syvemmälle. Tikka on aina ollut hieman älyvapaa jääkiekkoilija, mutta jokin roti hänelläkin sopisi olla, Sihvonen huokaa – ja jatkaa:
– Miksi Kärpät hankki Tikan? Ei kai kuitenkaan munaamaan viisikkonsa suorituksen pelistä toiseen, Sihvonen sanoo.
Toinen erä alkoi HIFK:n komennossa ja Kärpät joutui vastamaan siihen omine konsteineen.
– Toinen erä oli HIFK:n hallintaa. Siinä Kärppien alivoima ja maalivahti Niklas Rubin löivät laudalta helsinkiläisten ylivoiman, joka kaipaa kipeästi maestro Jori Lehterän orkestrointia, Sihvonen analysoi.
”HIFK ei ollut valmis myymään nahkaansa halvalla.”
Kärppien 3–1-johto teki toisesta erästä hankalan. Sihvosen mukaan joukkue ei oikein osaa pelata johtoasemassa. HIFK alkoi haistaa verta ja se piti asetelman kutkuttavan jännittävänä.
– Kärpille johtoasemassa 3–1 pelaaminen toisessa periodissa oli hankalaa, joukkue ei ole oppinut voittamaan, ja siksi erilaiset tavat viedä tarjolla olevat pisteet kotiin eivät ole vakiintuneet. Toisaalta HIFK ei ollut valmis myymään nahkaansa halvalla, Sihvonen sanoo.
Kolmannessa erässä HIFK nousi rohkeasti Kärppien kintereille.
– HIFK sai kehitettyä kohtuullisen hyvän takaa-ajon. Siinä kohtaa Kärpät näytti hieman hetkesi uusia kasvojaan, lieneekö asiaa harjoiteltu maajoukkuetauolla, oululaisten puolustusalueen puolustuspelissä oli uutta terävyyttä, tiukkaa merkkipeliä, sopivasti keskustan vartiointia ja laukausten linjoilla pysymistä, Sihvonen toteaa.
– Kärppien johtoasemassa pelaaminen ei kuitenkaan ollut mitenkään nerokasta. Joksikin aikaa riittivät muutamat kiekkokontrollituokiot, siirtokiekot ja sittenkin HIFK:n apu asetelmassa eli helsinkiläisten sanalla sanoen taidon puute, Sihvonen analysoi.
HIFK onnistui lopulta kaventamaan pelin – ja tinttaamaan myös tasoituksen. Tämä käänsi henkisen edun kotijoukkueelle ja repi ottelun käsikirjoituksen uusiksi.
– Vasta HIFK:n aloituskikan paikanvaihtopeli ja kolmiossa syöttely puri, Jakob Ragnarsson kihautti kavennuksen 3–2 Petrus Palmun ja Kalle Ervastin syötöistä seitsemän ja puoli minuuttia ennen erän loppua. Sen jälkeen Kärppien kannalta oli helvetti irti ja HIFK sai henkistä voimaa. Tasoitusmaalissa Tristan Ashbrook alisti maalin edessä Patrik Virtaa ja Arttu Paasoa, 3–3, Sihvonen kuvailee.
”HIFK:ssa näkyi läpi pelin hyvin harjoiteltu maajoukkuetauko.”
Sihvonen jakaa tämän kauden osalta harvinaista tunnustusta HIFK:lle. Olli Jokisen miehistö osoitti läpi ottelun, että hikipisarat maajoukkuetauolla harjoittelussa eivät olleet valuneet hukkaan.
– HIFK:ssa näkyi läpi pelin hyvin harjoiteltu maajoukkuetauko. Ennen muuta Jokinen oli onnistunut valamaan uskoa, sitkeyttä ja jaksamista pelaamiseen niille pelaajille, joita käytössä on. Ja on sanottava, että HIFK paransi läpi ottelun. Se ikään kuin karisti erä erältä maajoukkuetauon pelaamattomuuttaan kintereiltään, Sihvonen toteaa.
Palkinnoksi HIFK sai voittolaukauskilpailusta lisäpisteen, jossa ainoana onnistui punanuttujen Daniel Mäkiaho.
– Pelin päätyminen tasan varsinaisen peliajan puitteissa teki oikeutta molemmille joukkueille. Rankkarikisan sankari oli isänsä poika Daniel Mäkiaho komealla ylänurkkalaukauksellaan Rubinin hanskakäden puolelle. Mäkiahon isä Toni oli myös varma maalintekijä rankkareissa. Laitoin hänet aina ampumaan Pelicansissa rankkarit, Sihvonen päättää.
