Jokerit ja entinen Hartwall-areena on tuomittu pakkoavioliittoon – talouslukujen mukaan ilman toista ei ole toista
"Eittämättä jokin Harkimon mallia syvällisempi idea on olemassa." Vai onko? Ilman Jokereita entisen Hartwall-areenan talousyhtälö ei toimi. Nyt vain Jokereiden olisi noustava jollain ilveellä Liigaan. Tokko kuitenkaan kabinetin kautta, jos urheilullinen kyvykkyys jää vajaaksi. Areenan, Jokereiden ja Liigan yhtälö on kovalla koetteella.
Viime viikolla saimme kuulla ilouutisen. Entinen Hartwall-areena siirtyi takaisin suomalaiseen omistukseen. Viranomaisten hyväksyntä sinetöi marraskuussa solmitun sopimuksen.
Areenan hankki omistukseensa Trevian Kasvu LP Ky. Taustalta löytyy varakkaita henkilöitä ja kovan luokan kiinteistösijoittajia. Yksi heistä on SM-liigassa pelaavan Jukureiden entinen pääomistaja Heikki Viitikko. Hän on kertonut omistavansa areenasta yli puolet.
Samalla kun jääkiekkoväki odottaa Jokereita takaisin SM-liigaan, on alkanut spekulaatio Jokereiden ja areenan avioliitosta. Viitikolla on tässäkin keskeinen rooli. Hän on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Jokereiden nykyisen pääomistajan Mikko Saarnin kanssa.
Areenan rakennuttanut Harry Harkimo todisti monen monta kertaa, että pelkän jääkiekkojoukkueen omistamisessa ei ole järkeä ilman omaa areenaa. Toisaalta areena ilman 30–40 tapahtumaa vuodessa tuottavaa palloilujoukkuetta saattaisi jäädä tyhjäkäynnille.
Synergiaetuja on siis olemassa.
Viitikko on puhunut areenastaan ja sen tulevista vuokralaisista väljästi. Ikään kuin ottaen etäisyyttä Jokereihin. Tähän saattaa olla taktiset syyt, sillä Jukureiden liigaosake on Viitikon salkussa, Jukureille myöntämiensä lainojen panttina. Se, että osakkeesta käytäisiin kulissipeliä välillä Jukurit-Jokerit, ei taas sovi Liigan tämän hetken haasteisiin.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkii parhaillaan Liigan järjestäytymistapoja. Keskeinen asia on se, että muodostiko suljettu sarja aikoinaan kartellin. Tästä syystä Liigalle tuli kiire järjestää karsintapelit pääsarjan viimeisen ja Mestiksen voittajan välillä.
”Tulos ennen satunnaiseriä oli puolestaan tappiollinen noin 1,1 miljoonaa ja kumulatiivinen tappio oli jo yli 10 miljoonaa euroa.”
Nyt ollaan tilanteessa, jossa sekä Liiga että areena tarvitsevat pääsarjassa pelaavia Jokereita. Ongelma vain on, että Jokereiden pitäisi päästä Liigaan pelaamalla. Kabinettinousun 17:nneksi liigajoukkueeksi saattaa estää Liigan osakassopimus.
Viitikko on puhunut, että areenaan tarvitaan 140 tapahtuman lisäksi miljoona kävijää. Fakta on, että tämä ei toteudu missään olosuhteissa ilman Jokereita. Mikään muu palloilujoukkue, kuten vaikkapa Helsinki Seagulls, ei tule täyttämään riittävästi katsomoita.
Jokerit oli käytännössä koko 2000-luvun tappiollinen. Sen tappiota paikattiin areenan tuloilla. Lopulta myös itse areena oli tappiollinen.
Yhtiön viimeinen, täysin suomalaisomisteinen tilikausi on korutonta luettavaa. Yhtiö teki reilun 18 miljoonan liikevaihdolla 374.000 euroa tappiollista liiketulosta. Liikevaihdosta areenan osuus oli noin 10 ja Jokereiden 8 miljoonaa. Tulos ennen satunnaiseriä oli puolestaan tappiollinen noin 1,1 miljoonaa ja kumulatiivinen tappio oli jo yli 10 miljoonaa euroa.
Viimeisellä tilikaudella areenassa järjestettiin 132 tapahtumaa. Kävijöitä oli yhteensä 930.000. Jääkiekon MM-kisat olivat kassamenestys. Konserteissa areenalla nähtiin muun muassa maailman tähtiä kuten Justin Bieber, Lady Gaga, Muse ja Jennifer Lopez. Pelkästään tuohon yltäminen nykymarkkinassa vaatisi valtavia onnistumisia.
”Onkin mielenkiintoista nähdä millä pelikirjalla Viitikko ja kumppanit tulevat lopulta ulos.”
Areenan historia on syytä laittaa siihen kontekstiin, että maailma on muuttunut paljon reilussa kymmenessä vuodessa. Korkotaso, inflaatio, yleinen taloustilanne, Venäjän tilanne, huippuartistien saaminen Suomeen ja sisämarkkinan jakaminen Tampereen areenan kanssa vaikeuttavat tuloksentekoa entisestään. Lisäksi uudet omistajat ovat kertoneen areenan modernisointiin hukkuvan useita miljoonia euroa tulevaisuudessa.
Myöskään jääkiekon MM-kisoja ei ole hetkeen tulossa Suomeen. Ilman jääkiekon MM-kisoja on areenassa jääty alle sataan tapahtumaan ja noin 600.000 kävijään.
Pelkästään areenat eivät kuulu oikein missään maailmaan kolkassa kiinteistösijoituksien tuottokärkeen. Pitkänajan näkymä on enemmänkin heikkoa tuottoa epävakailla markkinoilla. Tämän kokoluokan hankkeeseen ei ole lähdetty pelkillä pehmeillä arvoilla ja isänmaallisuutta puhkuen.
Onkin mielenkiintoista nähdä millä pelikirjalla Viitikko ja kumppanit tulevat lopulta ulos. Jos ajatellaan, että Jokerit nousee Liigaan, jää silti iso kysymys kysyttäväksi. Mistä Viitikko kaivaa ne 40 kappaletta 10.000 ihmisen tapahtumaa kaiken muun päälle? Eittämättä jokin Harkimon mallia syvällisempi idea on olemassa.
Tapahtumajärjestäjä Live Nationin kanssa solmittu pitkä vuokrasopimus keventää Viitikon organisaatiota ja tuo varmasti kansainvälisiä tapahtumia areenalle. Tämä oli Viitikolta riskiä jakava peliliike. Toisaalta fundamentti taustalta ei muutu mihinkään. Kyse on liiketoiminnasta, jossa kate tehdään volyymilla sekä isännälle että vuokralaiselle.
Areenan tie kannattavuuteen on pitkä ja kivinen. Historia huomioiden voi olla myös niin, että tämä on vain yksi välivaihe areenan vivahteikkaassa elinkaaressa. Sitä odotellessa voidaan kuitenkin olla tyytyväisiä, että areena avautuu uudelleen kuluttajien käyttöön. Siitä hatunnosto jo tässä vaiheessa sinnikkäille yrittäjille.
