Allergia-, iho- ja astmaliiton kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kokee olevansa tuoksuherkkä.

”Vastaajille eniten oireita aiheuttivat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat, tuoksuvat kukat sekä tupakansavu”, kertoo kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Tuoksuherkkyyden taustaa ei tiedetä, mutta sen arvellaan liittyvän ympäristön kemikaalikuorman kasvuun ja toisaalta erilaisiin stressitekijöihin.

Yleisimmäksi oireeksi vastaajat nimesivät nuhan ja kutisevan nenän. Moni sai tuoksuista myös päänsärkyä – jopa migreeniä – ja silmäoireita.

”Tutkimuksen mukaan tuoksuherkistä kolmannes eli noin joka kymmenes suomalainen on vahvasti tuoksuherkkä”, Sanna Virtanen painottaa.

Naisilla enemmän oireita

Vastaaja luokiteltiin vahvasti tuoksuherkäksi, jos hän koki oireiden heikentäneen merkittävästi elämänlaatuaan. Vahvaan tuoksuherkkyyteen saattoi liittyä poissaoloja työstä tai opiskelusta, ja yli puolet vahvasti tuoksuherkistä oli hakenut oireisiinsa apua lääkäriltä.

”Vahvaa tuoksuherkkyyttä esiintyi enemmän 60–69-vuotiailla kuin alle kolmikymppisillä.”

Vahva tuoksuherkkyys on myös yleisempää naisilla kuin miehillä.

”Se saattaa johtua siitä, että naisen hajuaisti on muutenkin herkempi kuin miehen. Toisaalta yleensä me naiset altistumme elämämme aikana suuremmalle määrälle kemikaaleja kuin miehet”, pohtii Sanna Virtanen.

Tuoksuherkkyyden mittaamiseen ei ole välineitä eikä varsinaista lääkitystäkään.

”Moni lievittää oireita antihistamiinilla, kipulääkkeillä tai kortisonipohjaisilla suihkeilla.”

Yleensä oireet eivät iän myötä helpota, Sanna Virtanen tietää kokemuksensa perusteella.

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 11/2017.