Apu

Jesse Puljujärvi: Kahden vuoden sopimus Edmonton Oilersin kanssa – "NHL:ssä täytyy kamppailla enemmän kuin mitä pelityyliini on kuulunut – Pittää olla kova jätkä"

Jesse Puljujärvi: Kahden vuoden sopimus Edmonton Oilersin kanssa – "NHL:ssä täytyy kamppailla enemmän kuin mitä pelityyliini on kuulunut – Pittää olla kova jätkä"
Vuonna 2016 Edmonton varasi nuorten MM-kultajoukkueen tähden Jesse Puljujärven, 18, numerolla neljä. Vuonna 2020 Puljujärvi pelaa toista kautta Kärpissä, mutta tuore jatkosopimus Oilersin kanssa avasi NHL-oven uudelleen.
Julkaistu: 9.10.2020

Maailma on mullistunut viime kuukausina, mutta pari asiaa on ennallaan: Raksilan jäähallin betoniarkkitehtuuri ja Jesse Puljujärven virnistys. Jälkimmäisen voi bongata myös käytävien jättikuvista. Ei ole epäselvää, kuka on Kärppien ja Liigankin suuri tähti.

Viime kaudeksi Ouluun palannut Puljujärvi teki vuoden jatkosopimuksen kasvattajaseuraansa, mutta torstaina 7. lokakuuta Edmonton Oilers julkisti tehneensä kahden vuoden diilin taannoisen ykkösvarauksensa kanssa.

Se tarkoittaa, että Puljujärvi lähtee Öljymiesten harjoitusleirille hakemaan pelipaikkaa, kun NHL-leiritykset alkavat joulukuussa. Siihen asti hän on Kärppien pelaaja.

– Koronan tuoman pakollisen pelitauon aikana ehti miettiä vaikka mitä, mutta mitä kauemmin treenasin Kärpissä, sitä oikeammalta jääminen tuntui, Puljujärvi sanoo.

Hyökkääjä uskoo luonnollisesti pystyvänsä yhä menemään eteenpäin liigaympyröissä ja Mikko Mannerin valmennuksessa.

– Täällä on aikaa paneutua yksityiskohtiinkin, ja valmentajat auttavat niissä. Pyrkimys on kehittyä kokonaisvaltaisemmaksi pelaajaksi ja auttaa joukkuetta.

Puljujärven puheet hyvistä liigapeleistä, laadukkaasta Kärppä-arjesta ja kehittymisestä ovat varmasti vilpittömiä, ja Liigalle hän on lottovoitto.

Mutta sekin on fakta, ettei hänen tasoisensa pelaajan pitäisi kiekkoilla Suomessa. Sopu Edmontonin kanssa ja uusi NHL-tilaisuus ovat Puljujärven uralle oleellisen tärkeä asioita.

Jesse Puljujärvi oli käytännössä kielitaidoton lähtiessään 18-vuotiaana ensimmäisen kerran Kanadaan vuonna 2016.

Pelkkä varaus ei takaa mitään

NHL:n draft- eli varaustilaisuus järjestettiin 6.–7. lokakuuta osin virtuaalisena, ensi kertaa 58-vuotisessa historiassa. Suomalaisista ensimmäisenä varattiin odotetusti HIFK-sentteri Anton Lundell, jonka Florida Panthers nappasi numerolla 12. Lundell oli ainoa avauskierroksen suomalaisvaraus.

Vuonna 2016 ensimmäisellä kierroksella varattiin peräti kolme suomalaista: Patrik Laine (2), Jesse Puljujärvi (4) ja Olli Juolevi (5). Saman vuoden nuorten MM-kotikisoissa Puljujärvi valittiin arvokkaimmaksi pelaajaksi ja aiheutti sivussa teinihysteriaa osana kultajoukkueen Laineen ja Sebastian Ahon ketjua.

Laineen ja Ahon myöhemmät vaiheet ovat kaikkien urheilua seuraavien tiedossa, mutta Puljujärvi on nyt Suomessa.

– Peli muuttuu tavallaan ihan toiseksi, kun siirrytään NHL-kuvioihin. Tarvitaan fyysisyyttä, kun tilaa ja aikaa on vähemmän ja vastus on eri luokkaa, mutta henkinen valmius on nuorille pelaajille se tärkein asia. Täytyy osata kieltä, ymmärtää mitä oman paikan ottaminen vaatii ja olla kaikin tavoin vahva joka ilta, hän sanoo.

Puljujärvi oli käytännössä kielitaidoton Kanadaan lähtiessään, mikä ei varsinaisesti helpottanut sopeutumista. Englanti ehti parantua kolmessa vuodessa, mutta eniten se on kohentunut Kärppien arjessa. Pelikaverien kanssa ”läppää heittäessä” kieli tarttuu kuin huomaamatta.

– Kaikenlaista on kirjoitettu, mutta koen aikuistuneeni parina viime vuonna. Enää en sano kovin herkästi, että ei koskaan ikinä jonnekin. Nyt haluan näyttää heille, miten hyvä olen.

"Kaikenlaista on kirjoitettu, mutta koen aikuistuneeni"

Mediahypen ja miljoonadiilien keskellä unohtuu helposti, että NHL:ään varattavat pelaajat ovat 17–19-vuotiaita poikia. Kivikova taso ja kilpailu on lähtökohta, mutta mikäli ei ole tottunut ottamaan vastuuta itsestään, NHL:ssä ei odoteta kovin kauaa, että siihen oppii.

Puljujärven, hänen taustajoukkojensa ja Edmonton-johdon välit ehtivät mennä solmuun, jonka tiukkuudesta on eriäviä näkemyksiä. Sopua auttoi, että sekä valmennus että toimitusjohtaja ovat vaihtuneet. Edmontonin nykyinen GM Ken Holland on vakuuttanut kanadalaismedialle keskusteluyhteyden olevan hyvä.

Seuran näkökulmasta asia on silti tylyn yksinkertainen. Avauskierrosten varausvuorot ovat arvokkaita ja nuoret pelaajat sijoitus, jonka odotetaan tuottavan. Jos näin ei käy, uusia tulijoita kyllä riittää.

Puljujärvi ehti ilmoittaa keväällä 2019, ettei pelaa enää Öljymiehissä.

– Kaikenlaista on kirjoitettu, mutta koen aikuistuneeni parina viime vuonna. Enää en sano kovin herkästi, että ei koskaan ikinä jonnekin. Nyt haluan näyttää heille, miten hyvä olen, Puljujärvi sanoo.

"Negatiivisesta pyörästä on vaikeaa päästä pois. Ne olivat opettavaiset kolme vuotta, ja pääsin kuitenkin pelaamaan NHL:ssä – enkä tekisi mitään toisin."

Kulissien takaiset NHL-neuvottelut ovat kovaa leikkiä, jossa osuutensa on rahan, pokerin ja voimasuhteiden ohella egoilla ja joskus jopa henkilökohtaisilla väännöillä. Toisaalta osapuolet tietävät, ettei ketään kannata yrittää pitää väkisin.

Takavuosina käytettiin yleisesti halveksuvaa ilmausta ”maitojuna” Suomeen palanneista pelaajista.

– Olen minäkin sitä kuullut, mutta harvemmin päin naamaa. Jokkainen saa sanua mitä haluaa, Puljujärvi tokaisee.

Tilanne Edmontonissa jumitti myös nuorukaisen korvien välissä ja teki elämästä vaikeaa. Pessimistisimmissä skenaarioissa uumoiltiin, että jos superlupaus ei kohta joko pelaa Oilersissa tai vaihda maisemaa, koko ura voi tyssätä.

– Negatiivisesta pyörästä on vaikeaa päästä pois. Ne olivat opettavaiset kolme vuotta, ja pääsin kuitenkin pelaamaan NHL:ssä – enkä tekisi mitään toisin.

– Tulin Ouluun yläasteelle ja pelasin vaan, en osannut ressata tai jännittää mistään. Siinä mielessä junnuvuodet olivat niin huolettomia.

"On sekin tärkeää, että pellaaminen on kivvaa"

Puljujärven perhe muutti Ruotsista Tornioon Jessen ollessa neljävuotias, mutta hän on pelannut Kärpissä D-ikäisestä lähtien. Torniossa oli vain muutama junio­rijoukkue, ja 13-vuotiaan olisi pitänyt siirtyä Haaparannan puolelle 3–4 vuotta vanhempien eli jo täyttä päätä murrosiän kasvuvaiheessa olevien sekaan.

– Tulin Ouluun yläasteelle ja pelasin vaan, en osannut ressata tai jännittää mistään. Siinä mielessä junnuvuodet olivat niin huolettomia, että kun niitä muistelee, niihin voisi melkein mennä takaisin.

Oliko henkisesti helpottavaa palata kotiseudulle ja Suomen kaukaloihin?

– Oulu on ollut koti monta vuotta: löytyy kavereita, hyvä joukkue ja ketjukavereita, joiden kanssa peli kulkee. On sekin tärkeää, että pellaaminen on kivvaa.

Ensimmäisen ammattisopimuksensa Puljujärvi solmi heti sallitussa iässä ja debytoi Liigassa vain 16-vuotiaana, mutta kaukalon ulkopuolella itsenäistyminen on ottanut aikansa. Välittömässä ”Puljussa” on yhä paljon huoletonta pikkupoikaa, mikä voi olla sekä vahvuus että heikkous.

– Ossaan minä jo itekin jotain kokata, mutta kotona Torniossa on kiva, kun pääsee täyden palvelun ja äitin ruokien luo.

– Jotta minusta saa parhaan irti, kyllä joukkueen top 9 -hyökkääjien joukkoon ja ylivoimalle pitäisi päästä.

NHL ei odota, jos pelaaja ei sopeudu

Puljujärvi on alusta asti ollut lapsitähti: mättänyt pisteitä, pelannut vanhemmissa ikäluokissa ja dominoinut Leijona-polkua juniorimaajoukkueissa. Hän on saanut lähes joka joukkueessa runsaasti peliaikaa, valmentajien ja julkista huomiota ja aseman tulosta tekevissä kärkikentissä.

Sopeutuminen on harvoin kivutonta, kun tällainen pelaaja joutuu ensi kertaa tilanteeseen, jossa asemasta täytyy kamppailla. Pitää mukautua eri rooleihin alemmissa kentissä, tehdä ikävämpiä haalarihommia ja peliaikakin voi olla kortilla.

Vaihtoehdot ovat silti vähissä, etenkin jos puhutaan vielä paikkaansa hakevasta nuoresta ja NHL:stä. Pahemmin kärjistämättä: joko sopeudut tai itket ja sopeudut.

Puljujärvi myöntää realiteetit, mutta tietää yhä, mitä uraltaan haluaa.

– Jotta minusta saa parhaan irti, kyllä joukkueen top 9 -hyökkääjien joukkoon ja ylivoimalle pitäisi päästä. Mutta ei joka joukkueessa voi saada ykkös- tai kakkoskentän paikkaa. Siksi pitää harjoitella alivoimapelaamista ja muita juttuja, joita ei aiempina vuosina ole niin tarvittu.

"Meillä on selvät säännöt ja päivärutiinit. Ammattijoukkueissa varotaan muutenkin pöpöjen leviämistä. Kunhan ei lähdetä tuonne yöelämään pyörimään, kaikki toimii ihan hyvin."

Puljujärvi ei ole siinä mielessä vaikea valmennettava, että hän haastaisi riitaa tai eläisi muuta kuin urheilijan elämää.

– Sanoisin, että olen helpon ja vaikean väliltä. Joskus ei vaan mene ainakaan heti jakeluun, mitä pitäisi parantaa, mutta ei minun kanssani tapella tarvitse.

Sellaistakin on kuulunut, että ongelma olisi pikemmin liika kiltteys, johdateltavissa olo ja tietynlainen pehmeys?

– No, noita en kyllä allekirjoita... Mutta etenkin NHL:ssä täytyy kamppailla enemmän kuin mitä pelityyliini on kuulunut. Pittää olla kova jätkä.

Vaikka nykyliiga ei ole riittävä mittari Puljujärven potentiaalin pelaajalle, muutosta on nähtävissä. Helpoiten havaittava niistä on ulkoinen. Viimeinenkin lapsenpyöreys on lähtenyt, ja olemus on jääkiekkoilijaksi suorastaan poikamaisen hoikka.

Ettet olisi laihtunut jo liikaakin?

– Pittää olla tikissä, Puljujärvi virnistää.

– Kannattaa uskoa itseensä ja siihen, mitä voi saavuttaa. Eivät lahjat mihinkään katoa, vaikka kaikki ei heti onnistu. Pittää vaan jaksaa painaa hommia.

Säännöt ja rutiinit auttavat koronan torjunnassa

Liiga alkoi lokakuun alussa. Kärpissä ei ole todettu yhtään koronatartuntaa, ja joukkue on pystynyt harjoittelemaan ja pelaamaan suhteellisen normaalisti.

– Meillä on selvät säännöt ja päivärutiinit. Ammattijoukkueissa varotaan muutenkin pöpöjen leviämistä. Kunhan ei lähdetä tuonne yöelämään pyörimään, kaikki toimii ihan hyvin, Puljujärvi sanoo.

Liiga on muuttunut 2000-luvulla yhä enemmän kasvattajasarjaksi, kun huiput lähtevät yhä nuorempina ja Puljujärveäkin kosiskellut KHL sekä Ruotsin ja Sveitsin liigat ottavat osansa parhaimmistosta.

– Minusta joukkueita on liikaa. 10–12 joukkuetta olisi hyvä määrä, silloin pelit olisivat keskimäärin kovempia. Ja karsinnat toisivat aitoa kilpailua ja huipentaisivat jännityksen, Puljujärvi kommentoi.

Nyt Liigan tilanne on sikäli erilainen, että Tampa Bay jyräsi Stanley Cupin voittoon vasta muutamia viikko sitten. Uusi kausi alkaa näillä näkymin 1.1. 2021. Se on saanut pelaajia tekemään lainasopimuksia eurooppalaisseurojen kanssa.

Minkä neuvon Puljujärvi, 22, antaisi NHL:stä unelmoiville junioreille?

– Kannattaa uskoa itseensä ja siihen, mitä voi saavuttaa. Eivät lahjat mihinkään katoa, vaikka kaikki ei heti onnistu. Pittää vaan jaksaa painaa hommia. Kovimmat pelaajat ovat niitä, jotka nousevat NHL:ään vaikeuksien kautta.

Lähitulevaisuus näyttää, kuuluuko Jesse Puljujärvi niihin pelaajiin.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »