Jehovista eronnut Mikko: ”Kun minut kutsuttiin oikeuskomitean eteen, harkitsin itsemurhaa” – Kiellettiin menemästä isänsä kuolinvuoteelle
Apu360:n uudessa Lahkon jälkeen -podcastissa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat tulleet kultin, lahkon tai henkisen gurun hyväksikäyttämiksi. Yksi heistä on Jehovan todistajista eronnut “Mikko”.
Kun nyt viisikymppisen Mikon äiti odotti Mikkoa, sukulaiset huokailivat. Miksi turhaan tehdä lasta, kun maailmanloppu, Harmageddon, kuitenkin koittaisi vuonna 1975. Kaikki sukulaiset ja ystävät olivat Jehovan todistajia.
Harmageddonia ei koskaan tullut. Mikko sen sijaan kävi kokouksissa pienestä pitäen ja pelkäsi kaikkia ja kaikkea, maailmanloppua ja synnintekoa. Jopa niin paljon, että oli aikoja, jolloin hänen oli vaikea kävellä. Selkä oli selittämättömästi kipeä. Pelko pani kyyryyn, niin hän tänään ajattelee.
Teini-iässä hän alkoi empiä niin kuin usein tapahtuu. Usko rakoili. Silloin seurakunnasta lähetettiin nuoren pojan luokse opastaja, joka Mikon mukaan aivopesi hänet. Opastaja tivasi masturbaatiosta ja sai kiltin pojan häpeämään jo ajatuksia moisesta.
Lopulta, 18-vuotiaana, Mikko päätyi ottamaan kasteen ja aloitti työt niin sanottuna tienraivaajana, saarnaajana, joka kulki ovelta ovelle käännyttämässä ihmisiä.
Harva kuitenkaan kääntyi. Työ oli loputonta. Ja mikä parasta seurakunnalle, siitä ei maksettu palkkaa. Mikko sanoo olleensa tienraivaajana erityisen tunnollinen ja kiihkeä.
Pahimmat hetket Mikko koki, kun hänet kutsuttiin ”Kirjastoon”. Kirjasto on Jehovien oikeuskomitea. Kutsu seurakunnan vanhimpien eteen kävi, kun luvassa oli joko ylennys tai nuhtelu. Yleensä nuhtelu.
Mikkoa epäiltiin kahdesti homoseksuaalisuudesta. Ensimmäisellä kerralla, tuskin kaksikymppisenä, hän ahdistui nuhteluista niin, että harkitsi itsemurhaa. Toisella kertaa hän oli jo naimisissa ja useamman lapsen isä.
Mikon mielestä kyse oli vallankäytöstä, ei uskosta.
Mikko uhmasi vanhimpia ja rikkoi sääntöä.
Sama vallankäyttö tuli esiin, kun Mikon isä oli kuolemassa syöpään. Isä oli erotettu seurakunnasta jo paljon aiemmin, ja sukulaisten piti Jehovien käytännön mukaisesti karttaa tätä. Mikko kysyi, saisiko hän sentään mennä isänsä kuolinvuoteelle. Ei saanut. Tuolloin Mikko uhmasi vanhimpia ja rikkoi sääntöä. Ja meni.
Tie ulos Jehovista on ollut pitkä ja raskas ja vienyt kaiken kaikkiaan lähes vuosikymmenen. Matkan varrella tuli myös avioero. Sukulaiset ja ystävät alkoivat karttaa. Toisinaan seurakunnan vanhimmat ottavat kuitenkin yhteyttä ja painostavat katumaan. Heidän silmissään eronnut on hairahtunut, syntinen luopio. Mikko on kärsinyt vakavasta masennuksesta ja ahdistusoireilusta.
Silti hän sanoo yrittävänsä opetella elämään tässä maailmassa. Maailmassa, jossa Harmageddon ei koita ja jossa voi nauttia omasta kehosta, rakkaudesta, seksuaalisuudesta, joulusta ja syntymäpäivistä. Ja jossa ei tarvitse pelätä omaa syntisyyttä.
Sekin tie on pitkä – ja yhä kesken.
Mikko ei ole haastateltavan oikea nimi. Hän haluaa anonyymiudella suojella lapsiaan, joista yksi on alaikäinen.
Mikon tarina on kuultavissa kokonaisuudessaan Lahkon jälkeen -podcastissa Apu360-sovelluksessa. Podcastissa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat tulleet kultin, lahkon tai henkisen gurun hyväksikäyttämiksi.
