
Asiantuntija antaa synninpäästön jatkojohdoille, mutta varoittaa näistä virheistä – Tällainen jatkojohto on turvallisin
Harvassa asunnossa tai toimistossa on tarpeeksi pistorasioita. Vaikka jatkojohtoja ei saisi käyttää pysyvänä ratkaisuna, se on usein välttämätöntä. Tukesin asiantuntija kertoo, miten sen voi tehdä turvallisesti.
Virallisen ohjeistuksen mukaan jatkojohtoa saa käyttää vain tilapäisesti, sillä siihen liittyy ylikuumenemisen ja jopa tulipalon riski. Tosielämässä tietokoneet, televisiot ja monet muut laitteet ovat vuodesta toiseen jatkojohdon päässä.
Tukesin sähkötuotteiden johtava asiantuntija Seppo Niemi lohduttaa kuluttajaa. Hän ei näe pienivirtaisten laitteiden jatkuvaa käyttöä jatkojohdolla isona ongelmana.
– Ei siinä hirveää ongelmaa synny, jos johto on turvassa eikä mene oven läpi niin, että ovi aina puristuu siihen. Varsinkin nykyään laitteet ovat vähemmän virtaa kuluttavia kuin ennen, jolloin käytettiin parin kilowatin lämmittimiä ja muita.
Jatkojohdon käyttö huoneesta toiseen on sähköiskuriski
Usein ihmetellään, miksi jatkojohtoa ei saisi johtaa huoneesta toiseen. Johdon jääminen oven väliin on Niemen mukaan vain yksi syy. Toinen on se, että vanhoissa asunnoissa saattaa olla yhdessä huoneessa maadoitettuja pistorasioita ja toisessa maadoittamattomia. Pahimmillaan jatkojohdon käyttö voi siinä tapauksessa johtaa sähköiskuun.
Sähköä ei saa viedä myöskään märkätilaan eikä johtaa asunnon sisältä ulkokäyttöön. Sisäkäyttöön tarkoitettuja jatkojohtoja ei ole suojattu kosteudelta, eikä kaapeli kestä isompia lämpötilanvaihteluita.
Niemi varoittaa, että johto olisi syytä pitää suorana.
– Joskus on näkynyt myynnissä kaapelisäilytyslaatikoita tai muita, joihin jatkojohtoja voi kerätä. Siinä toinen puoli on, että jos se jatkojohto on rytyssä ja kiepissä pidempään, se voi huonossa tapauksessa lämmetä enemmän kuin suorana ja aiheuttaa ongelmia.
Jatkojohto ei kestä suurta kuormitusta
Tavallinen maadoitettu jatkojohto on merkitty kestämään samaan 16 ampeeriin asti kuin yleensä sulakkeetkin. Niemi huomauttaa, että jatkojohdossa johdinpaksuus on ohuempi kuin kiinteässä asennuksessa. Niinpä pitkäaikainen suuri kuormitus voi näkyä niin, että jatkojohto lämpenee käytössä enemmän kuin suoraan seinään kytketty virtajohto.
Jatkojohdon ja pistorasioidenkin kunto kannattaa silloin tällöin tarkistaa. Johdon pitäisi olla ehjä ja pistotulpan asettua sopivan tiukasti jatkojohdon rasiaosaan. Myös jatkojohdon pitäisi asettua tukevasti seinään.
– Silloin osat eivät yleensä ole kulahtaneet kummastakaan päästä eikä yleensä tule suurempaa ongelmaa. Kannattaa myös tarkistaa, ettei rasiaosassa näy mitään mustumia, ja että kaikki näyttää ehjältä ja toimii.
Monesta jatkojohdosta löytyvä virtakytkin poistaa lepovirran kulutuksen, mutta esimerkiksi verkkohäiriöiltä se suojaa vain vähän.
– Salamaniskua se ei kestä, salama hyppää sen yli, mutta pienempiä jännitepiikkejä se suodattaa. Vanhemmiten sekin on silti yksi uusi kuluva osa. Meille on ilmoitettu tapauksia, joissa muovi oli niin kulunut, että kytkimen kansi räpsähti irti.
Halpa jatkojohto on yleensä kallista huonompi
Eikö olisi mahdollista kehittää jatkojohto, jota voisi hyvillä mielin käyttää pysyvästi? Niemi vinkkaa, että jatkojohdon laatu korreloi yleensä hinnan kanssa.
– Erityisesti ulkokäyttöön tarkoitetuissa jatkojohdoissa on esimerkiksi paksummat johtimet, joten lämpeneminen ei ole niissä niin suuri ongelma.
”Jatkojohto on kuitenkin aika arkinen asia.”
Jos vähän robustimpi ulkonäkö ei haittaa, ulkokäyttöön tehtyjä jykevämpiä jatkojohtoja voi käyttää myös sisällä. Paitsi, että ne eivät lämpene yhtä helposti, niissä käytetty kaapelityyppi myös kestää taivuttelua ja erilaisia rasituksia paremmin kuin muovipintainen sisäjohdon kaapeli, etenkin viileässä.
Jos jatkojohtoja haluaa kokonaan välttää, pitää turvautua sähköasentajaan.
– Varsinkin vanhoissa kämpissä pitää usein tehdä enemmänkin sähköremppaa, jos ruvetaan pistorasioita lisäämään. Se on kallista ja iso homma. Jos on tiedossa, että esimerkiksi keittiöön tulee uusi kylmälaite, joka on jatkuvasti käytössä ja päällä, siihen on toki järkevää asennuttaa oma rasia eikä pitää roikalla toiselta puolelta huonetta, Niemi huomauttaa.
– Jatkojohto on kuitenkin aika arkinen asia ja kaikilla varmasti sellainen kotona jossain on. Käyttö on yleensä turvallista, kunhan katsoo, että se on ehjä ja kunnossa, eikä kauheasti juokse villakoiria ympäriinsä.
Tunnista nämä riskit:
Suuri teho
Lämpenemisriskiin liittyy se, miten paljon laite käyttää virtaa. Kotona käytettävistä laitteista isotehoisia ovat esimerkiksi lämmittimet.
Mutkainen johto
Mitä enemmän sykkyrällä jatkojohto on, sitä helpommin se häiriötilanteessa lämpenee. Esimerkiksi ulkokäyttöön tarkoitetuissa kaapelikeloissakin sallittu tehoraja on kaapeli rullattuna pienempi kuin auki kelattuna. Niissä ylikuormitussuojan pitäisi kuitenkin sammuttaa laite ennen ongelmia.
Pöly
Pöly, varsinkin keittiön rasvainen pöly, voi aiheuttaa kipinää.
Asiantuntijana Tukesin Seppo Niemi