Apu

Järven koralliriutta – tummalahnanruoho tarjoaa suojaa ja ruokaa monelle eliölle

Järven koralliriutta – tummalahnanruoho tarjoaa suojaa ja ruokaa monelle eliölle
Tuuheat tummalahnanruohopedit tarjoavat suojaa ja ravintoa. Järveen kahlaava uimari tuntee lahnanruohon varpaissaan.
Julkaistu: 18.7.2021
Syvenee. Viileä vesi ulottuu napaan. Tukevat, joustavat kasvit pistelevät varpaissa miellyttävästi. Onnittelut! Uimajärvesi ei ole kovin pahasti rehevöitynyt, kun tummalahnanruoho siellä elää. Lahnanruoho muodostaa pohjaa peittäviä mattoja, kun se viihtyy järvessä. Lukuisille pohjaeliöille se on avainlaji, joka tarjoaa suojaa ja ruokaa – kuin järvien koralliriutta.
– Tummalahnanruohon varsiin kertyy piileviä ja muita leviä, joita isot katkat ja muut pohjaeläimet sitten laiduntavat, kertoo dosentti Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus Sykestä.
– Sellaisenaan lahnanruoho on varmaan puisevaa, mutta varsien levät maistuvat jopa joutsenille.

Lahnanruohon häviäminen on merkki rehevöitymisestä

Tummalahnanruoho (Isoëtes lacustris) on vesisanikkainen, jota tapaa Suomen järvistä Inarin Lappiin saakka. Tukevan vesikasvin varret kasvavat jopa viisitoistasenttisiksi.
Rehevöityneistä vesistä se häviää, kun valo-olot muuttuvat. Aivan rannassa tummalahnanruoho ei kasva, koska se ei kestä jään painoa. Laji voikin hävitä säännöstellyistä järvistä talvijuoksutusten vuoksi. Myöskään emäksisissä kalkkijärvissä se ei viihdy, ja siksi sitä ei etelämpänä Euroopassa juuri tavatakaan.
Lahnanruohon näköä ei moni tunne, vaikka tuuhea lahnanruohopeti peittää paikoin pohjan tyystin. Ruohot kasvavat juuri sillä syvyydellä, että kahlaavan ja uivan ihmisen on niitä vaikea nähdä. Vilauksen kasvista saa, kun tummalahnanruohon tukevia korsia kelluu laineilla.
Syypää voi olla äskettäinen rajuilma tai – aivan oikein – lahna. Hellsten kertoo, että lahnanruoho-nimi onkin tullut siitä, että lahnat ja muut pohjakalat nykivät varsia pohjasta etsiessään levämatosta surviaissääsken toukkia ja muita pohjaeläimiä.
– Kun teimme tutkimusta pohjoisen järvissä, etsimme tummalahnan­ruohoa. Sen mukana löysimme aina runsaasti pohjaeliöitä, sanoo professori Kimmo Kahilainen Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Katoamisen mukana kärsii monimuotoisuus

Kahilaisen työpaikan viereinen Pääjärvi on yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vielä 70-luvulla tummalahnanruohoa oli runsaasti, mutta nyt laji on sieltä taantunut. Hellsten ja Kahilainen arvelevat syyksi rehevöitymisen ja veden tummumisen, vedenpinnan laskemisen peltomaaksi ja säännöstelyn.
Rantaveden pohja-asukeille tummalahnanruoho on avainlaji. Katoamisen mukana kärsii monimuotoisuus: kasvillisuuden peittämässä pohjassa on enemmän ekolokeroita ja tiivis kasvusto sitoo pohjaa. Koko järven mitalta tummalahnaruoho ei ole avainlaji: jos laji katoaa, järven ekosysteemi ei muutu täysin.

Avainlaji

Palstalla näytämme ylhäältä, millaisia jälkiä ihminen on jättänyt luontoon. Esittelemme ekosysteemilleen erittäin tärkeitä lajeja.
Kommentoi »