
Minun oli pitänyt syntyä Klausiksi. Äitini ensimmäinen ajatus nimestäni oli Klaus. Isäni oli kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että minusta tulee Jarkko.
Lapsuuteni sitkein haave oli se, että isona minusta tulisi ”koti-isä”. Näin kirjoitin jopa silloiseen Ystävä-kirjaani. Tähän vaikutti se, että oma isäni oli lapsuudessani paljon töissä. ”Koti-isää” minusta ei ole tullut, mutta ehkä hyvä niin. Olisihan se harmi, jos kaikki imitaatiohahmot olisivat jääneet neljän seinän sisälle.
Teini-iässä ihailin erityisesti hevibändejä kuten Hanoi Rocks, Mötley Crüe ja Twisted Sister. Ehkä näitä bändejä ei enää kutsuttaisi hevibändeiksi vaan enemmänkin glam rock -yhtyeiksi.
Teini-iässä inhosin erityisesti sitä, että olin niin ujo.
Minuun jäi pysyvät jäljet, kun armeijassa ampumaharjoituksen yhteydessä liki menetin kuuloni toisesta korvasta. Korva tinnittää kovaa edelleen.
Viimeksi nauroin makeasti, kun vaimoni hauskuutti minua esittämällä minulle jotain hahmoa. Roolit menivät hetkellisesti väärinpäin.
Pelkään kuollakseni, että sairastun vakavasti. Olisi harmi kuolla nuorena, elämä on niin mukavaa.
Pyydän anteeksi, että en ole ollut riittävästi lasteni kanssa kotona.
Join pääni täyteen, kun kaverit pitivät minulle aikanaan polttarit. Pääsin sentään kotiin, mutta nukahdin eteiseen.
Ystäväni ihmettelevät minun energisyyttäni, ja sitä miten ehdin olla niin monessa mukana.
Sukurasitteeni on kriittisyys.
Jos jonkun henkilön puolesta pitäisi kuolla niin jommankumman tyttäreni.
Juuri nyt ottaa päähän, että minulla on liikaa vastaamattomia meilejä.
Annoin viimeksi lahjan vaimolleni.
Minun jumalassani mukavinta on lapsenkaltaisuus, uteliaisuus, ymmärrys ja anteeksianto.
Jos lääkärini ehdottaisi minulle homeopatiaa, kokeilin sitä mieluusti.
Ensimmäiseksi poistaisin maailmasta sodat.
Sen päivän haluan nähdä, jolloin lapsestani tulee vanhempi.
Luulin itsestäni liikoja, kun lähdin aikanaan uimaan korkeaan aallokkoon Havaijilla sillä seurauksella, että aalto paiskasi minut pohjaan. Hyvä, että lopulta pääsin takaisin rantaan.
Yrityksistäni huolimatta en ole oppinut vähentämään uutisten selailua kännykästä riittävästi.
Aion vielä opetella puhumaan ruotsia.
Jos elän yli satavuotiaaksi, toivon, että joku pitäisi minusta huolta.