
Jari Kurri, ensimmäinen NHL-tähtemme
Kun Jari Kurri löi läpi Edmonton Oilersissa 1980-luvun alussa, se oli uuden ajan alkua sekä Suomi-kiekolle että NHL:lle. Viisi Stanley Cup -voittoa saalistanut Kurri on nyt löytänyt paikkansa KHL-Jokerien organisaatiossa.
Aikansa NHL-dynastia Edmonton Oilers julkaisi vuonna 1986 dokumentin Boys on the Bus (Pojat bussissa). Lavastusta tai ei, yksi sen mieleenpainuvista hetkistä on kuva suu auki New Yorkin pilvenpiirtäjiä töllistelevästä Jari Kurrista, 26.
Kaukalossa Kurri ei ihmetellyt, mutta hän kuuluikin läpi uransa niihin pelaajiin, jotka antavat mieluummin tekojen puhua.
Yksi tärkeä etappi Suomen ensimmäisen NHL-tähden uralla oli 18-vuotiaiden poikien EM-kisat vuonna 1978. Ryhmästä ponnisti muitakin tulevia huippuja, mutta Kurri sinetöi Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisamestaruuden iskemällä jatkoajalla voittomaalin Neuvostoliittoa vastaan.
Samalla hän kiinnitti NHL-seurojen huomion. Vaikka nuorten maajoukkueturnaukset ovat yhä tärkeä scouttauspaikka, tuolloin ne olivat käytännössä ainoita tilaisuuksia, joissa nuoret eurooppalaiset esittäytyivät joukolla kykyjenetsijöille. 20-vuotias hyökkääjälupaus valittiin myös aikuis-Leijoniin Lake Placidin olympialaisiin 1980.
Seuratasolla Kurri edusti Helsingin Jokereita aina siitä asti, kun hän yhdeksänvuotiaana pyrki ja pääsi Jokerien organisoimaan juniorien Kanada-sarjaan ja Vuosaaren Toronto Maple Leafsiin. Kolmen liigakauden jälkeen Oilers varasi hänet neljännellä kierroksella varausnumerolla 69.
Elokuun 8. päivänä 1980 Jari Kurri solmi Oilersin kanssa kaksivuotisen ammattilaissopimuksen.
Kurri tuntee sympatiaa Puljujärveä kohtaan
Jo pelkkä sopimus oli sensaatio Suomessa, mutta pelaajalle päätös ei ollut helppo. Eurooppalaisiin suhtauduttiin NHL:ssä yhä ennakkoluuloisesti, ja nuori Kurri epäili kykyjään pärjätä sarjan kovanaamojen joukossa.
Jälkikäteen hän on vahvistanut olleensa käytännössä kielitaidoton Kanadaan muuttaessaan ja tuntevansa sen vuoksi sympatiaa esimerkiksi Jesse Puljujärveä kohtaan, jonka puutteellinen englannintaito on osaltaan jarruttanut NHL-läpimurtoa.
Kurrin sopeutumista helpotti Risto Siltasen ja Matti Hagmanin läsnäolo – ja ennen kaikkea Edmontonin päävalmentajan Glen Satherin luottamus. Sather näki ujossa ja vielä hontelossa suomalaisessa potentiaalia, joka puhkeaisi kukkaan, kunhan tämä pääsisi sinuiksi uuden ympäristön, pienen kaukalon, NHL:n pelityylin ja joukkuetovereidensa kanssa.
Edmontonin ensimmäisellä harjoitusleirillä oli 70 pelaajaa, joiden joukosta Kurrin onnistui ansaita paikkansa. Kaikki muuttui kuitenkin lopullisesti marraskuussa 1980, kun Sather päätti lukuisten kokeilujen jälkeen istuttaa suomalaistulokkaan tähtisentterinsä rinnalle.
Sentterin nimi oli Wayne Gretzky. Ensimmäisessä yhteisessä ottelussaan parivaljakko vastasi kolmesta maalista – ja loppu on historiaa.
Gretzky ylistää yhä
Kurri olisi todennäköisesti lunastanut paikkansa huipulla muutenkin, mutta hänen ja Gretzkyn poikkeuksellinen yhteispeli toimi alusta alkaen kuin ajatus. Ja siitä Kurrin mukaan olikin kysymys: ”Väinö” ja hän vain ajattelivat pelistä samalla tavoin ja tiesivät, missä toinen menee, mihin kannattaa syöttää ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
”Jari on ilman muuta yksi koko urani ja elämäni tärkeimmistä pelaajista”, Gretzky vahvisti viimeksi viime talvena antamassaan haastattelussa.
Tehovastuussa olevien pelaajien ei tuolloin tarvinnut juuri osallistua puolustuspeliin saati fyysiseen rymistelyyn, mutta Kurrin tunnollinen kahden suunnan pelaaminen antoi Gretzkylle entistä vapaammat kädet hyökkäyspelin orkesterointiin. Tyylipuhdas roolitus täydentyi myöhemmin, kun ensin romuluinen tappelija Dave Semenko ja sittemmin Esa Tikkanen vastasivat toisessa laidassa ketjun haalarihommista ja Gretzkyn koskemattomuudesta.
Kurri saavutti Oilersin dynastiassa nyt käsittämättömiltä tuntuvat viisi Stanley Cup -voittoa ja roppakaupalla henkilökohtaisia ennätyksiä ja tunnustuksia.
Gretzky kaupattiin Los Angeles Kingsiin vuonna 1988, ja Kurrikin halusi jättää Edmontonin kymmenen kauden palveluksen jälkeen. Glen Satherin tiukan vastustuksen vuoksi siirto venyi ja vaati muun muassa vuoden visiitin Milanoon, mutta kaudet 1990–93 tutkapari oli taas yhdessä ja vei keväällä 1993 Kingsin finaaliin asti.
Kurrin mukaan voitoin 1–4 Montrealille kääntynyt ottelusarja oli hänen uransa karvain pettymys.
Ehti mukaan Naganoon
Leijonissa Jari Kurria nähtiin harvakseltaan, koska hän pelasi MM-kisojen aikaan useimmiten täyttä häkää pudotuspelejä eivätkä NHL-pelaajat olleet mukana olympialaisissa ennen Naganoa (1998). Kurri ehti mukaan pronssille yltäneeseen ryhmään, jota useimmat pitävät siihen asti historian kovimpana Leijona-nippuna.
MM-tasolla Kurri oli mukana neljästi, ja vuonna 1994 tuli hopeaa palkintokaappiin sekä valinta turnauksen tähdistökentälliseen. Hän oli myös Kanada Cupin pronssia ottaneen joukkueen kantavia voimia 1991.
Kurrin rooli monen pelaajapolven esikuvana ja rohkaisijana ei kuitenkaan ollut riippuvainen maajoukkue-edustusten määrästä. Hän oli ensimmäinen suomalainen, josta tuli supertähti NHL:ssä aikana, jolloin eurooppalaiset tähdet ylipäätään olivat laskettavissa yhden käden sormilla.
Kun Jari Kurri lopetti uransa vuonna 1998, hän oli NHL:n kaikkien aikojen eniten maaleja, syöttöjä ja pisteitä tehnyt eurooppalainen pelaaja.
Yksityiselämä oli otsikoissa
Peliuransa jälkeen Kurri työskenteli Hannu Aravirran, Raimo Summasen ja Erkka Westerlundin apuvalmentajana maajoukkueessa keväästä 2001 kevääseen 2005. Etenkin Summasen ajan jatkuvat tulipalot ja keskinäiset taistot tahrasivat myös Kurria, ja jotkut puhuivat hänen osaltaan jopa Jääkiekkoliiton ja Kalervo Kummolan takaamasta ”suojatyöpaikasta”.
Myös yksityiselämä oli otsikoissa. Jari ja Tiina Kurri erosivat vuonna 1999, ja ex-vaimo purki julkisesti tuntojaan avioliiton yksinhuoltajuutta muistuttaneesta elämästä ja omien pyrkimystensä torppaamisesta. Otsikot eivät ainakaan vähentyneet, kun Kurri meni pari vuotta myöhemmin uusiin naimisiin itseään huomattavasti nuoremman ex-missi Vanessa Forsmanin kanssa.
Viime vuosina Kurri on jälleen saanut ammatillista arvostusta Helsingin Jokerien GM:nä. Seuran KHL-status ei miellytä kaikkia, mutta joukkueen kasaamisessa Kurri ja pelaajakoordinaattori Janne Vuorinen ovat kiistatta tehneet hyvää työtä vuodesta toiseen. Jos 1990-luvun kultavuosia ei lasketa, Jokerit on KHL-vuosinaan ollut tasapainoisempi kokonaisuus kuin kertaakaan Hjallis Harkimon tempoilun aikaan.
Silti se, mistä nyt 58-vuotias Kurri ainakin kiekkopiireissä muistetaan, on Oilersin klassinen paita ja tuuletus Wayne Gretzkyn kanssa, kun kiekko on taas kerran toimitettu vastustajan maaliin.
Löydät lisää juttuja elävistä suomalaista legendoista Avun Elävät legendat -erikoisnumerosta (54/2018), myynnissä tammikuun ajan.