Pöhköjen ideoiden mies – Jani Valkeapää vei pesäpallon espanjalaisstadionille

Syvästi pettynyt mies istuu mökkilaiturillaan ja katselee Suur-Rautjärven loppukesäisen tyynelle selälle. Jani Valkeapää on tullut turvapaikkaansa Parikkalan kunnan Saaren pitäjään purkamaan ärtymystään. Hänen johtamansa pesäpallojoukkue Imatran Pallo-Veikot ei toiveista ja panostuksista huolimatta noussut lajin pääsarja Superpesikseen. Vuosi on 2014.

Lapsuuden maisemissa pahin ärtymys hiljalleen laantuu. Ei katoa, vaan perkelöityy pohdinnaksi siitä, miten omaa seuraa ja rakasta lajia voisi entisestään kehittää.

Valkeapään mieleen palaavat pesäpallopiirien moninaiset yritykset viedä lajia eteläiseen Suomeen. Yksittäisiä runkosarjan huippuotteluita oli pelattu Helsingissä jopa Töölön stadionilla. Jokin ainutlaatuisuuden maku noista sinänsä kelpo yrityksistä oli silti jäänyt puuttumaan.

”Ei Helsinki ole etelässä. Fuengirola on”, kekkasi Valkeapää. Pesäpallokausi tulisi avata Suomen eteläisimmäksi kaupungiksi tituleeratussa Fuengirolassa. Espanjan Aurinkorannikolla asuu vakituisesti noin 35 000 suomalaista.

Superpesis pitää hallussaan Fuengirolan jalkapallostadionin yleisöennätystä.

Laiturilla syntyneestä ideasta piti kulua vielä muutama vuosi ennen kuin se muuttui todeksi. Kun oma seura oli lopulta noussut lajin pääsarjaan, pani Valkeapää välittömästi tuulemaan.

Huhtikuussa 2017 IPV kohtasi Espanjan Aurinkorannikolla lajin suurseuran, Sotkamon Jymyn. Fuengirolan kaupunginjohto avasi jalkapallolle pyhitetyn Stadion Campo Elolan portit tyystin tuntemattomalle lajille. Syöttölautanen ja pistetaulu tuotiin ­Suomesta, ja Valkeapää veteli itse kentän viivat. ­Vehnäjauhoa kului 70 kiloa.

Suomi-yhteisö löysi kansallislajinsa äärelle, ja Fuge­pesis vakiinnutti heti paikkansa lajin vuosi­kellossa. Nykyään sekä miehet että naiset avaavat superpesiskautensa jopa 4 000 ulkosuomalaisen ­silmien alla. Samoihin lukemiin yltävät vain pudotuspeliottelut.

Valkeapää tunnetaan ympäri Etelä-Karjalaa. Paikalliset tietävät vähintään hänen ­ideansa. Fugepesiksen lisäksi saarelaisen päästä on lähtöisin myös Lunta tupaan ­-viikonloppu.

Idea on mukavan pöhkö.

Talvella säilötään lunta, jotta sillä voidaan kesällä järjestää Imatran pesisstadionilla karnevaalimaiset hiihtokilpailut. Niihin ovat osallistuneet maailman huiput Iivo Niskasesta, Kaisa Mäkäräisestä ja ­Petter Northugista lähtien. Hiihtokisan perään ­tietenkin pelataan pesistä.

Toissa kesänä idea jalostui entisestään ja Imatran Ukonniemen pesäpallokentälle rakennettiin mäkihyppytorni. Olympiavoittaja Hannu Manninen ja MM-mitalisti Ilkka Herola leiskauttelevat yleisön riemuksi luonnonlumisesta K-12-mäestä. Maailman tunnetuimpiin mäkihyppääjiin lukeutuva Eddie Edwards oli jo suostunut osallistumaan kilpailuun, mutta koronarajoitukset estivät britin saapumisen itärajalle.

Kekseliäisyyteen ajoi käytännön pakko. IPV oli 90-luvun suuruuden vuosien jälkeen lamaannuksessa alasarjoissa.

– Tempaukset ovat pohjimmiltaan markkinointia. Halusimme rikkoa perinteisen lajiyhteisön rajoja ja löytää sitä kautta uusia seuraajia seurallemme. Rakensimme brändin, joka poikkeaa muiden seurojen brändeistä. Taloudellinen tosiasia kun on se, ettemme voi erottautua urheilullisella menestyksellä, joten se pitää tehdä toisin. Onnistumiset toivat itsevarmuutta, ja pelot vähenivät, analysoi Valkeapää pikkuseuralle kannattavaksi osoittautunutta tapahtumatoimintaa.

Yksi Valkeapään huimimmista ideoista on järjestää mäkihyppykisat keskellä kesää.

Tietokirjailijat Saku Tuominen ja Jussi T. Koski kiteyttivät luovaa ajattelua kirjassaan Kuinka ideat syntyvät (WSOY). Heidän mukaansa ideoinnissa yhdistetään kaksi asiaa, joita ei ole ennen yhdistetty. Kun joku sen yhdistelmän keksinyt, se vaikuttaa äkisti kauhean järkevältä.

Hymer Lyman keksi kiinnittää pienellä peltisidoksella lyijykynän päähän pyyhekumin. Maiju Gebhard oivalsi yhdistää astiakaapin ja astioiden kuivaustelineen. Syntyi astiankuivauskaappi. Tesla sai alkunsa, kun Elon Musk päätti yhdistää aggressiivisuuden ja ­sähköauton.

Valkeapää veti Aurinkorannikon koti-ikävää potevan Suomi-yhteisön yhteen kansallislajin kanssa. Imatralla hän toi talvilajit kesän keskelle.

Lukuisten luovuustutkijoiden mukaan uudet ideat syntyvät useimmiten joko tasaisessa liikkeessä kuten kävellessä tai joukkoliikennevälineessä. Toinen aatoksien esiintulolle suotuisa paikka on suljettu tila kuten suihku. Tärkeintä on, että on vähäinen määrä ulkoisia ärsykkeitä. Kaikki luovan alan ammattilaiset kirjailijoista kuvataiteilijoihin tekevät poikkeuksetta myös muistiinpanoja.

Myös Valkeapään pää toimii juuri niin.

– Ideat syntyvät mökillä tai lenkkeillessä. Toisinaan olen joutunut ryntäämään saunasta kesken ­löylyjen kirjaamaan jonkin ajatusraakileen talteen, Valkeapää paljastaa.

Kyky ideoida ja toteuttaa ideoita on vienyt Valkeapään pitkälle varsin pieniltä kotikulmilta. Hänen kotikuntansa liitettiin Parikkalaan vuonna 2005, jolloin Saarella asui alle tuhat ihmistä.

Saarella on aina arvostettu syvästi pesäpalloa, ja osaksi juuri sen vuoksi kansallislajista tuli Valkeapään ammatti. Laji vaihtui viime kesänä, kun Valkeapää rekrytointiin jääkiekon pariin. Maakunnan suuribudjettisin urheiluorganisaatio, Lappeenrannan Liiga-SaiPa Oy, halusi johtajakseen juuri Valkeapään.

Jääkiekon SM-liigassa pelaavalle SaiPalle uudet ideat ovat totisesti tarpeen. Joukkueen menestys on ollut vuosikymmeniä niin vaatimatonta, että fanit ovat veistelleet aiheesta rutikuivaa huumoria. Lappeenrannassa on muun muassa myyty julisteita, joissa joukkueen logo on yhdistetty Salaiset kansiot -sarjasta tuttuun I want to believe -tekstiin. SaiPan menestystä pidetään siis yhtä todennäköisenä kuin ufojen olemassaoloa.

Valkeapään puheesta paistaa silti ammattijohtajan optimistinen realismi. Jääkiekon SM-liigassa eri organisaatiot pelaavat eri asioista. SaiPa ei pelaa Suomen mestaruudesta. Ei, vaikka fanit, pelaajat ja johto sitä sydämestään toivovat.

– Meidän mestaruus on jokin muu kuin Suomen mestaruus, pohtii Valkeapää.

Se voisi olla vaikka urheilullisesti yläkanttiin ­menneen kauden huipentava playoff-huuma. Se kohottaisi pikkukaupungin tunnelman pitkäksi aikaa.

Idean isä pääsi itse vetämään kenttäviivat Espanjan Aurinkorannikon pesistapahtumaan.

Valkeapää haluaa kohentaa tunnelmaa ­Saimaan rannalla muuallakin kuin kaukalon laidoilla. Suunnitelmissa on laajentaa urheilujoukkueen pelikenttää tapahtumajärjestämisen puolelle. Kun kotihallissa ei pelata kiekkoa, siellä voisi esiintyä maan ykkösartisteja. ­Valkeapään laskelmien mukaan yliopistokaupungissa riittää keikoista kiinnostunutta väkeä.

Se ei Valkeapään mukaan onnistu nykyisen jää­hallin paikalla Kisapuistossa. Se kun sijaitsee keskustan reunamilla, kävelymatkan tavoittamattomissa sieltä, missä pikkukaupungin väki normaalisti liikkuu. Lappeenrannassa on käyty jo yli vuosikymmenen ajan hallikeskustelua. Tunnetta ei siitä ole puuttunut. Kaupunginvaltuusto päätti 2020 yli nelituntisen kokouksen päätteeksi, ettei uutta jäähallia rakenneta ydinkeskustaan. Lappeenrannan urheilu- ja kulttuuripiirit eivät silti ole vieläkään antaneet periksi.

– Keskustahalli olisi iso asia koko maakunnan elinvoiman kannalta, keskustahallin takana näkyvästi seisova Valkeapää painottaa.

SaiPa edustaa jotakin suurempaa kuin vain kotikaupunkiaan. Se on koko maakunnan joukkue.

Helpompiakin tehtäviä voisi olla, Etelä-­Karjalan taloudellinen tila on näet romahtamassa Venäjän hyökkäyssodan takia. Turisteja ei tule, eivätkä sellutehtaat saa idästä puuta. Valtion suunnasta apuja ei ole kuulunut. Petteri Orpon hallituksen ensimmäisessä budjetissa erilaisiin uusiin ­kehityshankkeisiin ohjattiin 347 miljoonaa euroa. Niistä kolme miljoonaa euroa – yksi prosentti – ­kohdistui Itä-Suomeen.

Valkeapää menee haastattelun aikana ensimmäistä kertaa mietteliääksi pohtiessaan kotimaa­kuntansa tulevaisuutta.

– Selittely ja valittaminen ei auta, se on selvä. ­Pottuuntumalla kasvaa vain potutus.

Valkeapää katsoo, että pienen maakunnan ainoa tapa selviytyä on yksinkertaisesti tehdä enemmän asioita. Ja tehdä ne nimenomaan yhdessä.

– Yhdessä ja yhtenä rintamana meidän pitää olla aktiivisia myös valtion suuntaan. Sen pitää huomata itäisen Suomen ahdinko ja tehdä osansa asiassa. Me teemme kyllä osamme, Valkeapää sanoo.

Pitkän linjan pesäpallo­ammattilainen siirtyi tänä vuonna jääkiekon pariin.