Apu

Ivalo on kaikkien aikojen kallein suomalainen televisiosarja



Ivalo on kaikkien aikojen kallein suomalainen televisiosarja

Iina Kuustonen näyttelee jääkäritaustaista poliisia Ivalossa, kaikkien aikojen kalleimmassa suomalaisessa televisiosarjassa. Suomalaiset tv-tuotannot ovat kipuamassa naapurimaiden tasolle ja suuriksi vientituotteiksi.
Teksti Kalle Kinnunen
Kuvat Hannele Majaniemi / Yellow Film & tv

Pakkasta on viitisentoista astetta. Viiman vuoksi Kaunispään laella tuntuu kuin olisi vielä paljon kylmempi.

Tykkylumi peittää rakennuksia ja puita. Tunturin päältä näkee valkoista peittoa kilometrien päähän. Toinen sävy on sininen. Lapin talvelle ainutlaatuista on sinisen valon laskeutuminen tuntia ennen auringonlaskua.

Kai näitä voi kutsua ääriolosuhteiksi, ainakin näyttelijöille Iina Kuustoselle ja Maximilian Brücknerille. Kuustonen poliisiunivormussaan ja Brücker tyylikkäässä toppatakissaan ovat tässä kohtauksessa ilman päähineitä. Heidän takanaan on lavasteseinä, joka jälkituotannossa vaihdetaan digitaalisesti hotellin julkisivuksi.

Helmikuun alussa 2018 Saariselällä ovat käynnissä kuvaukset. Tämän vuoden lopulla Elisa Viihteelle, ja myöhemmin Ylen puolelle, tulevan sarjan nimi on Suomessa Ivalo ja muualla maailmassa Arctic Circle eli Napapiiri.

Kansainvälisyys kuuluu jo siinä, että englantia puhutaan Kaunispäällä häärivässä työryhmässä melkein siinä missä suomea. Tänään näyttelijöistä läsnä ovat myös saksalainen Clemens Schick, joka on nähty esimerkiksi 007-seikkailussa Casino Royale sekä islantilainen Joi Johansson, jolla on ollut roolit muun muassa Fortitude-sarjassa sekä Clint Eastwoodin ohjaamassa elokuvassa Isiemme liput.

Tällaista ei ole tehty aiemmin. Ivalo on toistaiseksi kaikkien aikojen kallein suomalainen sarja. Budjetti jää vain piirun verran jälkeen Tuntemattomasta sotilaasta.

Kuustonen opetteli ampumaan

Iina Kuustonen kertoo muun muassa harjoitelleensa aseenkäyttöä ollakseen uskottava roolissaan jääkäritaustaisena poliisina Ninana.

– Olen sen verran pedantti, etten voisi esittää poliisia, ellen osaisi ampua. Ninan työn panokset kasvavat yhtäkkiä valtavasti. Yksinhuoltajapoliisi on ollut pienellä lappalaispaikkakunnalla lähinnä paikallisten juoppojen lastenvahti, näyttelijä kuvailee.

Kun tappava virus uhkaa päästä liikkeelle Lapissa, Ninan vastuulla on valtava määrä ihmishenkiä.

Brückerin roolihahmo on saksalainen virustutkija, johon Nina ihastuu.

Saksalaista virustutkijaa näyttelee Maximilian Brückner.

Perehtyminen aseenkäyttöön alkoi alusta, sillä Kuustonen ei ollut aiemmin koskenutkaan tuliaseisiin.

– Pyysin oppitunteja kouluttajalta lisää, vähän kuin salaa. Aseen käsittely oikein vaati aikansa. Olen itse luonteeltani enemmän jooga- kuin asetyyppi.

Ivalo ja sen suomalaistähdet – Kuustosen rinnalla esimerkiksi Pihla Viitala, Jari Virman ja Mikko Leppilampi – tullaan näkemään ainakin Saksan televisiossa parhaaseen katseluaikaan. Sarjaa myydään kiivaasti muuallekin maailmaan. Myyjänä on tuotantoa osaltaan rahoittanut ranskalaisyhtiö, joka innostui sarjasta jo käsikirjoitusvaiheessa.

Suoratoistopalveluista kysyntää

Suomalaisessa sarjojen tekemisessä on tapahtunut parissa vuodessa paljon. Kansainvälistyminen, resurssien kasvu ja laadun kohoaminen ovat itseään ruokkiva kehä.

Netin suoratoistopalvelujen kasvu on lisännyt hyvin tehtyjen sarjojen kansainvälistä kysyntää. Kun on tilausta, on mahdollisuuksia saada ennakkorahaa, jota tarvitaan isoihin sarjatuotantoihin nimenomaan hyvissä ajoin. Ei se tosin ihan yksinkertaista ole, eikä vain siksi, ettei Suomessa ole esimerkiksi yhtään näyttelijää, joka tunnistettaisiin Saksassa.

– Ajattelimme, että kun me Suomen suurimmasta tuotantoyhtiöstä Yellow Film & TV:stä menemme Saksaan esittelemään hyvää projektia, yhteistyökumppanin löytäminen on helppoa. Mutta niin Clint Eastwoodkin sanoo, että vaikka hän on koko uransa tehnyt leffojaan Warner Bros -studioille Hollywoodissa, hän yhä saa Warnerilta kielteisen päätöksen yhdeksään kymmenestä hankkeestaan, sanoo sarjan suomalaistuottaja Jarkko Hentula.

Ivaloon lähti jo kehittelyvaiheessa mukaan Saksan suurimpiin tuotantoyhtiöihin lukeutuva Bavaria. Sen lukuisten hankkeiden joukossa Ivalo on keskikokoa.

Uusi konsepti

Kansainväliset markkinat ovat armottomia, jos tuote ei pärjää vertailussa. Toisaalta maailmanlaajuiset mahdollisuudet ovat huikeat, jos sarja konseptoidaan hyvin, jos siihen osataan ujuttaa täkyjä ja jos se lopulta onnistuu. Jättitoimija Netflix osti Karppi-sarjan maailmanlaajuiset oikeudet. Myös Sorjonen on jo lähes maailmanlaajuisessa jakelussa.

– Meidän käsityksemme mukaan tällaista Silta-tyyppisen rikossarjan ja toisaalta viruskuvion, eli Teho-osasto-tyyppisen tarinan yhdistelmää ei oltu aiemmin tehty, Jarkko Hentula kuvailee piirteitä, jotka tekevät Ivalosta hyvää kauppatavaraa.

Paikallisväri on keskeinen osa Ivalon suunniteltua kiehtovuutta: mukana ovat Lapin eksotiikka sekä rähjäisyys.

Myymisessä tärkeää on tuttuuden ja uuden aineksen yhdistäminen. Viime kädessä Ivalo lokeroidaan maailmalla pohjoismaisten rikossarjojen lajityyppiin, omaksi ilmiökseen nousseeseen nordic noiriin.

– Sehän on ihan paskapuhetta, mitä joissain medioissa on väitetty, että nordic noir olisi kuollut. Se on samanlainen väite kuin että realitysarjojen suosio olisi loppunut. Niitähän tehdään enemmän kuin koskaan ennen, Hentula toteaa.

Tuottaja Hentula vertaa Ivalon budjetin olevan samaa luokkaa kuin nordic noirin edelläkävijän, ruotsalais-tanskalaisen Sillan ensimmäisellä kaudella. Ivaloakin olisi määrä tehdä useita kausia, ja kasvavin budjetein.

Kuviot muuttuvat myös Suomen sisällä. Yle on vahvasti mukana Ivalossa, mutta päärahoittaja on Elisa, jonka maksullisessa nettipalvelussa sarja saa nyt joulukuussa ensiesityksensä. Ylen kanavilla se nähdään myöhemmin vuonna 2019.

Ison rahan sarjat ovat ilmiö

Isojen resurssien uutuussarjat, joista tekeillä ovat myös esimerkiksi Kekkosen ajan Helsinkiin sijoittuva agenttijuttu Nyrkki, ovat kokonaisuutena ilmiö, jota voi kutsua sisältöbuumiksi.

Se näkyy niinkin, että kun Kaunispäällä on kuhinaa, eteläisemmässä Suomessa on pulaa elokuva- ja televisioalan osaajista. Iso joukko huippuammattilaisia ei ole käytettävissä pääkaupunkiseudulla, kun neljänkymmenen hengen tekninen ryhmä oli kiinnitetty kolmeksi kuukaudeksi Lappiin.

Luonnonvalo ei aivan riitä kuvauksiin Kaunispään laella iltapäivän edetessä. Helmikuun aurinko alkaa laskea jo varhain. Tehokkaiden lamppujen avulla kohtaus saadaan näyttämään siltä miltä pitää.

Sarjan ohjaaja Hannu Salonen toteaa, ettei elokuvakalustoa juuri koskaan käytetä tällaisissa olosuhteissa.

– Emme edes tienneet, toimivatko kamerat 30 asteen pakkasessa, Salonen sanoo.

Haasteiden kautta päästään kuitenkin siihen, että kuviin välittyy enemmän kuin ulkoinen paikallisväri. Lappi on kaunis, mutta sen olosuhteet ovat myös hankalat ja joskus läpitunkemattomat sekä tappavat.

– Ei riitä, että tapahtumat sijoittuvat postikorttimaisemiin. Koko tarinan pitää liittyä tähän maastoon.

Ohjaaja tuo kansainvälisyyttä

Suomalainen Salonen on opiskellut ja tehnyt käytännössä koko uransa Saksassa ja noussut maan arvostetuimpien televisiosarjaohjaajien joukkoon.

– Siksi Hannua on vaikea mieltää suomalaiseksi ohjaajaksi. Kokemus isoista sarjoista tuo hänelle toimintavarmuutta ja korottaa osaamistasoa koko hankkeessa, mutta on tärkeää, että hän myös katsoo asioita hyvällä tavalla ei-suomalaisesta näkökulmasta, Hentula arvioi.

Sarjan ohjaaja Hannu Salonen on tehnyt pitkän uran saksalaisen televisiodraaman ja poliisisarjojen parissa.

Muun muassa sarjoista Roba, Keisari Aarnio, Syke ja Kimmo tunnetulle Yellow Film & TV:lle Ivalo voi olla käännekohta.

– Koska olemme Suomen suurin tuotantoyhtiö, kasvupotentiaali on nimenomaan kansainvälisyydessä. Jatkossa jopa puolet firmamme hankkeista on kansainvälisiä, eikä niissä välttämättä puhuta suomea lainkaan, Hentula sanoo.

Suomalaisen sarjatuotannon haasteena on ollut kielialueen pienuus. Rahaa on tullut vain kotimaisen televisiokanavan ennakko-ostosta. Jos työ kuvauksissa tuntuu jatkuvasti myös taistelulta aikaa vastaan, lopputulos voi onnistua, mutta se tuskin on paras mahdollinen.

Iina Kuustosella on tiivis vastaus kysymykseen, miten isot resurssit näkyvät sarjan tähden työssä.

– Vaikka ympärillä olisi ison tuotannon kaaos, näyttelijällä on aikaa työhönsä paljon enemmän kuin yleensä. Sykettä tehtiin kymmenen jaksoa 60 päivässä. Nyt kymmeneen jaksoon on 100 kuvauspäivää. Se on iso ero, Kuustonen sanoo.

Ulkomaiset rahoittajat mahdollistavat kasvua: muutama vuosi sitten hintava kotimainen sarja maksoi pari miljoonaa euroa, nyt rahaa voi olla kolmin- tai nelinkertainen määrä. Toisaalta sarjojen ja elokuvien näkyvä suomalaisuusaste vähenee ja tarinan tapahtumia siirtyy eri maihin, kuten taannoin Krista Kososen tähdittämässä Bulletsissa.

Rooli kahdella kielellä

Kuustosen rooli Ivalossa on puoliksi suomen- ja puoliksi englanninkielinen.

– Ja suomenkielisetkin repliikit ovat murteella, hän täsmentää. Näyttelijälle se on haaste, mutta myös herkkua – yksi työkalu lisää roolihahmon rakentamiseen.

Iina Kuustonen ryhtyi Ivalon tekoon lähes kahden vuoden työtauon jälkeen. Äitiysloman aikana hän oli kuitenkin käynyt näyttelemiskursseja. Halu päästä työhön oli voimakas, ja nyt sitä on mahdollisuus purkaa uran suurimmassa hankkeessa.

Ison sarjan tekeminen kansainvälisesti osaavan Salosen ohjauksessa on antanut näyttelijälle uusia voimavaroja.

– Ei tarvitse turvautua maneereihin, joihin kiireessä helposti nojaa. Tämän sarjan tekeminen on monella tavalla matka, Kuustonen miettii.

Murteen ja asetaitojen kaltaisten piirteiden opiskelun vastapainona on Nina-hahmon yleisinhimillisyyttä, johon Kuustonen samastuu. Sankari on poliisi ja jääkäri, mutta nykyisessä elämäntilanteessaan ennen kaikkea perheihminen.

– Hän on kuusivuotiaan tytön yksinhuoltaja, jolla on voimakas side äitiinsä ja siskoonsa.

Äitiä näyttelee Susanna Haavisto ja siskoa Pihla Viitala.

– Pihlan kanssa olen näytellyt ekan yhteisen jutun jo kaksitoista vuotta sitten ja Susannan kanssa olen perhetuttu lapsuudesta asti – hänen perheensä kanssa ollaan oltu Lapissakin lomailemassa yhdessä.

Sankarittaren siskoa esittävä Pihla Viitala nähdään myös toisessa maailmanmarkkinoilla pärjänneessä suomalaissarjassa, Karpissa.

Monitasoiset perhe- ja ystävyyskuviot ankkuroivat Ivalon rajuja tapahtumia.

– Kun virustarina alkaa, olosuhteet ovat vähän kuin sodassa. Pääsen näyttelemään tämän kaiken, mikä on ammatillisesti huikeaa. Tuo viruskuvio on karmea, koska se on tosielämässä mahdollinen.

Julkaistu: 6.12.2018