Apu

Ilmaisia influenssarokotteita on tarjolla rajatusti – riskiryhmien lähipiirin rokotuksia karsittu – kaiken takana ovat kustannukset

Ilmaisia influenssarokotteita on tarjolla rajatusti – riskiryhmien lähipiirin rokotuksia karsittu – kaiken takana ovat kustannukset
Aikaisemmin myös vaikeasti sairaan lähipiiri on saanut maksuttoman influenssarokotteen. Esimerkiksi diabetesta tai astmaa sairastavan lähipiiri ei enää saa ilmaista rokotetta.
Julkaistu: 16.11.2021

Influenssarokotteiden antamista on kiristetty. Tänä vuonna ilmaisen influenssarokotteen saa aikaisempaa harvempi riskiryhmäläisen lähipiiriin kuuluva.

Maksuttoman rokotteen voivat saada esimerkiksi perussairaat ja huonokuntoiset 65-vuotiaat tai heitä vanhemmat, alle kuuden kuukauden ikäiset lapset ja raskaana olevat. Aikaisemmin myös vaikeasti sairaan lähipiiri on saanut rokotteen. Esimerkiksi diabetesta tai astmaa sairastavan lähipiiri ei enää saa ilmaista rokotetta.

– Kuntien välillä lähipiirin tulkinta on ollut hyvin kirjavaa, ja se on aiheuttanut epätasa-arvoa kuntien välillä, ja myös huolen siitä, että ne, jotka eniten rokotetta tarvitsisivat, eivät sitä ehkä saisikaan. Rokotteella suojataan hyvin hauraita ihmisiä, joille oma rokote ei anna suojaa. Lähipiirin rokottaminen siis antaa suojaa hauraille ihmisille, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek.

Viime vuonna rokotteet loppuivat kesken, ja moni, joka olisi ollut oikeutettu rokotukseen, jäi ilman. Niin uhkaa käydä myös tänä vuonna.

– Nykyinen sopimuksemme ei salli sitä, että tilaisimme rokotteita enemmän kuin noin kaksi miljoonaa kappaletta kuten nykyisin. THL:n pitää tehdä esitys STM:lle, ja sen pitää perustella, mikäli Suomi tarvitsee enemmän rokotteita kuin nykyisin. Seuraavan kerran, kun asiasta ­neuvotellaan, rokotteiden määrä on yksi neuvoteltavista asioista.

"Influenssan suhteen yhteiskunta sietää näin paljon kuolemia. Nuorten kuolemiin suhtaudutaan eri tavalla. Se on kysymys, jota yhteiskunnan ­vaikuttajilta olisi hyvä kysyä."
Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL

Hanna Nohynek sanoo sen suoraan.

– Kaiken takana ovat kustannukset. ­Kansallisessa rokotusohjelmassa on neljä askelta, jotka käydään läpi, jotta uusi rokote saadaan ohjelmaan. Viimeinen niistä on kustannusvaikuttavuus.

Influenssaan on viime vuosina kuollut enemmän suomalaisia kuin 2000-luvun alkuvuosina. Nykyisin influenssaan ­kuolee joka vuosi arviolta 500–2 000 ­suomalaista. Miksi influenssaan ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin ­koronaan?

– Influenssa on ehkä mielletty vanhojen ihmisten taudiksi. Influenssan suhteen yhteiskunta sietää näin paljon kuolemia. Nuorten kuolemiin suhtaudutaan eri tavalla. Se on kysymys, jota yhteiskunnan ­vaikuttajilta olisi hyvä kysyä.

Kommentoi »