Iina Kuustonen on suorittaja ja tavaranhaalija: "Kun pandemia alkoi, olin yksi vessapaperin hamstraajista"
Puheenaiheet
Iina Kuustonen on suorittaja ja tavaranhaalija: "Kun pandemia alkoi, olin yksi vessapaperin hamstraajista"
Iina Kuustonen perustaa lukupiirejä, laatii pitkiä tehtävälistoja, raivaa kaappeja, käy kursseja ja hoivaa lapsiaan. Siinä sivussa hän tekee työtä, jossa treenaa itseään tiukkaan kuntoon ja opettelee kickboxingia. Jouluna näyttelijällä on ansaittu hetki vetää henkeä.
2Kommenttia
Julkaistu 22.12.2021
Apu

Puikkojen kietomat silmukat kiertyvät toisiinsa, harmaa lanka punoutuu joksikin, ehkäpä villasukiksi. Kädet käyvät ja Iina Kuustosen katse jähmettyy hetkeksi kaukaisuuteen.

Huovan alla kutoo elokuva- ja tv-tähti, yksi Suomen tunnetuimmista näyttelijöistä, joka on vain hetki sitten poseerannut valokuvaajalle silkkisessä mekossa upeaksi ehostettuna.

– Minähän en oikeasti makoile kotona silkkimekossa sohvalla. Tämä ei ole oikeaa elämääni vaan illuusiota tai paloja todellisuudesta. En lue lehtiä tai sosiaalista mediaa ainoana totuutena vaan kiiltokuvana, hän sanoo.

Illuusiota on myös loikoilu. Iina Kuustonen ei voi loikoilla kotona sohvalla, ei vaan ehdi, vaikka kuinka yrittäisi.

– Minulla on listalla miljoona asiaa, mitä haluaisin tehdä, mutta en kerkeä koskaan kaikkea. Olen perustanut lukupiirinkin sen vuoksi, että muuten en ehtisi lukea. Tarvitsen deadlineja. En itse kärsi tehokkuudestani, mutta läheiseni saattavat olla asiasta toista mieltä.

Hän tunnustaa potevansa kovan luokan elämän- ja kokemusten nälkää ja suhtautuvansa moniin asioihin erittäin intohimoisesti.

– Ajattelen niin, että täytyy rakentaa itselleen sellainen elämä, millaisen oikeasti haluaa elää. Jo vuosia sitten ymmärsin, että kukaan ei tule tekemään asioita puolestani. Eivätkä asiat tapahdu, jos en itse niitä tee.

"Tuntuu tärkeältä tankata läheisyyttä lapsien kanssa"

Iinalla on listoja. Yhdessä listassa on niitä asioita, joita hän haluaa tehdä tässä elämässä (haluan oppia espanjaa -tyyppisiä), toisessa niitä asioita, jotka tulee katsoa tai kokeilla (leffat, reseptit, remontit...). Hänen mukaansa on mentävä järjestelmällisesti kohti juuri niitä asioita, joita haluaa elämässään tehdä.

Ja kyllä hän tekeekin.

Iina Kuustosen kasvoihin törmää nyt monessa paikassa. Hän tähdittää Ivalo-rikossarjan toista kautta, uutta Syke-elokuvaa ja tammikuussa ensi-iltaan tulevaa Punttikomedia-elokuvaa.

Ja lisää tulee. Tehtynä ja kuvattuna on jo rooli elokuvassa, joka vaati ilma-akrobatian haltuunottoa. Lisäksi hän on mukana Pamela Tolan uudessa elokuvassa, jonka kuvaukset Oulussa ovat juuri loppuneet.

– Kaikki ensi-illat ovat nyt putkeen, kun pitkän työrupeaman tulokset tulevat ulos. Kesällä pidin kaksi kuukautta vapaata, muuten olen tehnyt paljon töitä. On ollut aika tiivis työtahti, mutta otan töiden väliin aina aikaa, että ehdin olla lasten kanssa kunnolla. Tuntuu tärkeältä tankata läheisyyttä lapsien kanssa aina kun on mahdollista, pian kolme vuotta täyttävän tyttären ja viisivuotiaan pojan äiti sanoo.

"Nyt tämä kuulostaa siltä, että kotini olisi aina tip top. Ei ole. Koen, että arki on juoksuhiekkaa."

Joulu saapuu ja lehden ilmestyessä Iina on jo mökillä viettämässä joulua puolisonsa, muusikko-näyttelijä Sebastian Rejmanin ja lastensa kanssa.

– Siellä ei tarvitse siivota tai järjestellä kaappeja koko ajan, mikä on lempipuuhaani. Nyt tämä kuulostaa siltä, että kotini olisi aina tip top. Ei ole. Koen, että arki on juoksuhiekkaa. Vaikka teen koko ajan kaikkea, asiat valuvat sormieni läpi ja aina on uusi vaateläjä lattialla. Tyttäreni saattaa vaihtaa asua 15 kertaa aamun aikana. Elämä on hallittua kaaosta. Minähän olen myös tavaranhaalija. Kun pandemia alkoi, olin yksi vessapaperin hamstraajista, Iina tunnustaa.

Isäsi, muusikko Mikko Kuustonen on muuten sanonut, että onnellisen elämän salaisuus on se, että kaikilla tavaroilla on omat paikat. Onko näin?

– Miksei kukaan ole kasvattanut minua tuolla tavalla? Mäkin haluan tuollaisen kodin! Meidän lapsuudenkotimme on ollut ihan erilainen, varaston ovea ei uskaltanut avata, kun tavarat tulivat syliin!

"Eskariopettaja soitti kerran meille huolissaan kotiin"

Kova touhuamaan Iina on ollut aina.

– Eskariopettaja soitti kerran meille kotiin, että leikinkö koskaan, sillä tein eskarissakin aina töitä. Hän oli huolissaan. Äiti vastasi, että ainahan Iina täällä kotona leikkii siskonsa Minkan kanssa.

Kun Iina joutuu kuvausten vuoksi olemaan pois kotoa, Sebastian-puoliso vetää arkea. – Esimerkiksi Punttikomediaa kuvattiin Tampereella, joten olin pääasiassa siellä. Toki perhe tuli myös käymään siellä.

Jouluisin oli toisin. Lapsuuden joulut Kuustosen perhe vietti usein ulkomailla perheensä kanssa. Silloin touhukkaalla Iinallakin oli tapana olla tekemättä mitään. Tai tehdä juuri sitä, mistä nauttii.

– Oli ihanaa syödä Thaimaassa nuudelia rannalla. Siinä toteutuivat kaikki itselleni tärkeät joulun arvot. Meillä ei ollut jouluperinteitä ja se sopi siihen ajatukseen mikä joulussa on tärkeintä: hiljentyminen, stressittömyys, rauhoittuminen, läheiset ja hyvä ruoka. Tykkäsin siitä tosi paljon.

Iinan parhaat joulumuistot liittyvät sukellusmatkoihin, joita on tehty lapsuudenperheen kanssa.

– Olemme kaikki harrastaneet laitesukellusta 20 vuotta ja monta joulua on mennyt veden alla. Sukeltaessa ei voi puhua tai riidellä, joten joulurauha on taattu.

Mutta maailma muuttuu ja tieto sukellusmatkan tuottamasta hiilijalanjäljestä on tavoittanut Iinankin. Siksikään ei tunnu enää hyvältä ajatukselta lentää toiselle puolelle maapalloa.

Onneksi jouluna saa touhuta kotimaisemissa.

– Nykyään ilo tulee lasten kautta, esimerkiksi tonttu- ovien askartelusta tai pipareiden leipomisesta. Aiomme tehdä mökille avannon ja hankkia joulukuusen – luomme niitä perinteitä, joita itse haluamme. Minka-sisko tulee perheineen ja äiti. Olen aina ollut perhekeskeinen, se merkitsee minulle paljon.

Iina joulupöydässä on vain tiettyjä, valikoituja herkkuja.

– Kalat haen hallista ja Minkan kanssa teemme taatelikakkua. Äitini on Karjalasta kotoisin, joten jouluperinneruokamme on ollut karjalanpaisti. Siinä teen edelleenkin kasvissyöjänä poikkeuksen.

"Halusimme pitää lapset kotona niin pitkään kuin mahdollista"

Iinan ja Sebastianin perheessä on vuosien ajan tehty töitä ja hoidettu kotona lapsia. Yhtä aikaa. Toki myös ulkopuolisia hoitajia on käytetty.

Tämä kaikki on vaatinut Iinalta ja Sebastianilta paljon järjestelyä ja aikatauluttamista.

– Meitä on kaksi freelanceriä, jotka olemme voineet vuorotella arjen askareissa. Onneksi äitini asuu tien toisella puolella. Hän on ollut arjessamme läsnä tosi paljon, mikä on mahdollistanut tällaista elämää.

Iinan ja Sebastianin lapset olivat viiden vuoden ajan kotihoidossa, mutta tänä syksynä alkoi uusi aika. Alkoi dagiksen eli päiväkodin aika.

– Se tuntui hyvältä ja oikealta ajoitukselta. Halusimme pitää lapset kotona niin pitkään kuin mahdollista. Olen itsekin ollut pienenä kotihoidossa.

Iinan mukaan kaupungissa asuminen on käytännön syistä hyvä juttu. Kuustosen suvun dynastia on kaupungissa lähellä. Vastapäätä Iinaa asuu äiti ja sisko Minka asuu samassa rapussa.

– On kotoisaa syödä Minkan kanssa aamiaista samalla, kun lapset leikkivät yhdessä.

Tarve päästä luontoon on kuitenkin Iinalla kova.

– Lasten kanssa on aina parasta olla metsässä, rannalla, tai oikeastaan missä vain luonnossa. Kolmevuotiaani kysyi juuri tänään, että voitaisiinko mennä grillaamaan nakkeja metsäretkelle.

Mitä vanhemmaksi Iina on tullut, sitä kovempi ikävä on luontoon.

– Olen hankkinut maailman pienimmän mökin. Se helpottaa luonnonkaipuuta. Voisin muuttaa vaikka erämökkiin Lappiin, jos sieltä pystyisi näyttelemään.

"En itse kärsi tehokkuudestani. Läheiset saattavat olla toista mieltä."

Ensimmäisen Ivalo-kauden kuvausten aikana koko perhe seurasi Iinaa kolmeksi kuukaudeksi mukaan pohjoiseen.

– En osaisi lähteä mihinkään kuukaudeksi ilman lapsia. Elämäntilanne on se, että he ovat pieniä, joten työt menevät sen mukaan.

Lappiin Iina rakastui jo pienenä. Siksi hän ilahtui, kun pääsi pitkäksi aikaa Ivalo-tv-sarjan kuvauksiin. Sarjan kuvauksissa hän sai olla upean luonnon keskellä ja rymistellä poliisiroolissaan täysillä.

Ivalo-sarjassa hän esittää Nina Kautsaloa, poliisia, joka ratkoo oman elämänsä ongelmia ja siinä sivussa kansanvälisiä rikosvyyhtejä. Rooli on erittäin fyysinen.

Sarjaa varten Iina on saanut treenata kickboxingia, jujutsua, aseenkäsittelyä ampumaradalla, poliisin voimankäyttöä, moottorikelkalla ajamista ja monta muuta taitoa.

– Sain valmentajan jo ensimmäistä Ivaloa varten ja olen jatkanut hänen kanssaan treenejä. Toisella kaudella on enemmän toimintaa ja paljon taistelukohtauksia.

Tammikuussa ensi-iltaan tuleva Punttikomedia taas vaati pitkää valmistautumista ja paneutumista bikinifitnessin maailmaan. Nyt Iinan elämään astuivat punttisalitreenit ja ruuan punnitsemiset.

Perhe-elämän ja työtehtäviin kuuluvan tarkan dieetin yhdistäminen ei ollut helppoa. Eikä Iina sitä koko ajan jaksanutkaan. Hermot olivat välillä kireällä ja voimat vähissä, sillä hän joutui painimaan uhmaikäisten kanssa kotona samalla, kun sai syödä jokusen riisin päivässä. Tieto siitä, että työ kannattaa ja on määräaikaista, helpotti.

– Oli tosi tyytyväinen ja itsensä voittanut olo, kun se työ oli tehty. Se oli pakollista, että pystyin näyttelemään uskottavasti kyseisen roolin.

"Se oli siisti, voimaannuttava extremejuttu"

Kuvausten aikoihin julkisuudessa nähtiin todella treenattu ja laihtunut Iina Kuustonen. Kropan muokkaaminen tehtiin terveys edellä, vaikka jokainen ateriat punnittiin.

– Se oli siisti, voimaannuttava extremejuttu. Tykkään haasteista, sitä paitsi tekee aivoille hyvää opiskella uutta. Tämän ammatin kautta pääsen sukeltamaan uusiin, itselleni vieraisiin maailmoihin, ja oppimaan aina vain lisää ihmisistä ja elämästä. Se on mielettömän ja loputtoman kiinnostavaa.

Työ tuo Iinalle suojan, jonka turvin voi piipahtaa toisissa maailmoissa.

– En ehkä siviilissä lähtisi hyppäämään laskuvarjolla, sillä se pelottaisi minua. Mutta jos rooli sitä vaatisi, tietysti tekisin sen. Saan kiksejä kaikkien uusien asioiden opettelusta ja treenaamisesta. Minulla on aina joku uusi kurssi kesken. Olen saanut kuulla olevani suorittaja, mutta vilpittömästi nautin hirveästi tekemisestä ja tykkään haasteista.

"Äitiys tuntui heti omalta jutulta"

Hektisen työn vastapainoksi Iinan elämässä on nyt rauhoittavia elementtejä, kuten jooga ja meditaatio, kutominen, lukeminen, avantouinti ja ruuanlaitto.

Äitiys on syventänyt elämää kaikilla osa-alueilla. Näin Iina sanoo – ja on tosissaan.

– Se tuntuu kaikista merkityksellisimmältä. Rakastan työtäni ja suhtaudun siihen intohimolla, mutta lapset ovat minulle kaikkein tärkeintä maailmassa. Kun tulin aikoinani äidiksi, ihmettelin, että enkö ole aiemmin ollut äiti. Se tuntui niin omalta jutulta. Nautin aidosti perhe-elämästä ja haluan suojella lapsiani julkisuudelta.

Kuustosen tärkeimmät elämänarvot liittyvät nyt perheeseen, hyvinvointiin, luontoon ja elämänlaatuun.

– En ole esimerkiksi käynyt vuosiin baarissa ollenkaan tai juuri juonut alkoholia. Se ei tunnu enää tärkeältä. Voin paremmin ilman baareja, enkä jaksaisi sitä monen päivän pahoinvointia.

Toisaalta sen verran elämä on opettanut, että turha on julistaa myöskään mitään. Sen julistuksen voi löytää vielä joskus edestään.

– Muuta ei voi tietää kuin tämän hetken, Iina Kuustonen tuumaa.

Iina Kuustonen

  • Syntyi: 18. huhtikuuta 1984 Helsingissä.

  • Asuu: Helsingissä.

  • Perhe: puoliso Sebastian Rejman ja kaksi lasta.

  • Ajankohtaista: Ivalo-tv-sarjan kakkoskausi Elisa Viihde Viaplayssä, Punttikomedia elokuvateattereissa alkuvuodesta.

Tyyli Vesa Silver, meikki Heidi Reponen. Kultainen paljettitoppi Katri Niskanen, korvakorut ja sormukset Glitter, metallinhohtoinen mekko naruolkaimilla Katri Niskanen, pörröinen neule Halo, sukat Helsingin Villasukkatehdas.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
2 kommenttia