Apu

Iijoen lohta yritetään palauttaa miljoonilla euroilla, mutta lopputulos on epävarma

Iijoen lohta yritetään palauttaa miljoonilla euroilla, mutta lopputulos on epävarma
Iijoesta yritetään tehdä taas lohijoki. Mutta voimaloilla kahlittu joki ei toivu entiselleen, vaikka hanke onnistuisi. Kymmenien miljoonien lohiportailla voidaan saavuttaa vain murto-osa luonnonkannasta.
Julkaistu: 2.9.2022

Voisiko merilohi taas nousta ja kutea Iijoessa? Tähän tähdätään nyt tosissaan, mahdollisesti kymmenien miljoonien eurojen hankkeella. Suuresta rahasummasta huolimatta lopputulos on epävarma.

Aikanaan Iijoesta saatiin kesässä jopa sata tonnia lohta. Oulusta muutaman kymmenen kilometriä pohjoiseen mereen laskevan joen luonnonlohikanta tuhoutui, kun siihen rakennettiin vesivoimalat 1960-luvulla.

Ensimmäinen askel luonnonlohikannan palauttamiseksi otettiin viime viikolla. Iijoen Haapakoskelle valmistui Suomen ensimmäinen lohenpoikasten, eli smolttien, alaslasku-uoma. Se on 130 metriä pitkä ja metrin halkaisijaltaan oleva putki, jota myöten smoltit uivat voimalaitoksen ohi alakanavaan turvallisesti. Se maksoi lähes kaksi miljoonaa euroa.

Haapakosken voimalaitos.
Haapakosken smolttiputki.

Putki on kuitenkin vasta osa systeemiä, jolla lohi yritetään palauttaa jokeen. Iijoen viisi voimalaa omistavan PVO-vesivoiman suunnitelmana on rakentaa kalaportaat ja ehkä myös smolttiputket kaikkiin Iijoen voimaloihin. Hanke maksaisi arviolta kymmeniä miljoonia euroja.

Vaikka portaat ja putket saataisiin tehtyä, vankan luonnonlohikannan palauttaminen ei ole varmaa. Asiantuntijoiden mukaan lohikannan palauttaminen vaikeutuu heti, kun joessa on useita voimaloita. Pohjoismaissa ei lohien nousun turvaaminen ole sellaisissa joissa vielä onnistunut.

Luonnonsuojelijoiden mielestä taas ei pitäisi tyytyä kalaportaisiin, vaan vaelluskaloille pitäisi tarjota luonnollisempi nousu-uoma.

Lasku-uoma yhtä tärkeä kuin tie ylös

Alaslasku-uoman rakentamiseen johti se oivallus, että, kalatie alas on ainakin yhtä tärkeä kuin kalatie ylös. Jos kalatie alas ei toimi, kalatie ylös on turha.

Iijoella ei ole vielä kalaportaita tai -teitä, jota pitkin aikuiset lohet pääsisivät nousemaan kudulle. Lohet kuitenkin lisääntyvät jo joella.

Iijoen latvavesille on tänäkin kesänä istutettu suuria lohia, jotka on kasvatettu Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylaitoksella. Ohtaojalla on säilytetty Iijoen alkuperäistä lohikantaa. Lohet kuljetetaan tankkiautolla kutualueille. Näin tiedetään, että lohi lisääntyy joessa. Istutuksia on tehty myös tänä kesänä, mutta ne keskeytettiin, kun jokivesi lämpeni liikaa.

Latvavesillä kudusta kuoriutunut lohen poikanen vaeltaa noin kolmen vuoden ikäisenä smolttina mereen, jossa se kasvaa noin viisi vuotta, kunnes se tulee sukukypsäksi. Smoltti painaa 20–40 grammaa ja on 14–20 senttiä pitkä. Smolttien alasvaellushuippu on kesäkuun alussa.

Jos mitään ei tehdä voimaloille, Iijoessa alas vaeltavat smoltit kolhiintuvat tai silpoutuvat helposti hengiltä voimalaitoksen turbiineissa.

Iijoen pääuoman viisi voimalaa ovat kaikki alajuoksulla.

– En ole tähän mennessä nähnyt (pyydyksissä) merellä ainuttakaan lohen luonnonpoikasta, vaikka Iijoen latvavesille on jo vuosia istutettu koemielessä lohia. Siihen on palanut paljon rahaa, arvioi Etelä-Iin jakokunnan edustaja, kalastaja Risto Tolonen.

Istutetun lohen erottaa luonnonkalasta siitä, että siltä on poistettu nuorena rasvaevä.

Haapakoskella smoltit houkutellaan putkeen 180 metriä pitkällä ohjainaidalla, jotta ne eivät joutuisi turbiiniin. Putken suulla yläkanavassa on myös suppilo, välppärakenteet, houkutusvirran kehitin sekä kaksi kalojen kiinniottohäkkiä. Tarvittaessa smoltit voidaan ottaa häkkiin ja kuljettaa tankkiautolla suoraan mereen voimalaitosten ohi.

Hauet herkuttelevat pato-altaissa

Tulevaisuudessa lohi ei menisi autolla, vaan uisi voimaloiden ohi kalateitä lisääntymään Iijoen latvavesille.

Iijoen voimalaitokset rakennettiin 1960-luvulla. Ennen sitä Iijoelta saatiin saaliiksi jopa sata tonnia luonnon lohta vuodessa. Vertailun vuoksi vapaana virtaavan Tornionjoen Kattilakosken mittauspaikalla kirjattiin vuosi sitten lähes kaksi miljoonaa alas vaeltavaa luonnonpoikasta sekä noin 100 000 nousevaa lohta.

Nousulohi.

– Kalaan liittyvillä hankkeilla on paljon kavereita, sanoi Iissä PVO-Vesivoima Oy:n (entinen Pohjolan Voima) vieraana uuteen smolttiputkeen tutustunut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen viime viikolla.

Sillä hän tarkoitti, että voimayhtiöt ovat nyt valmiit sijoittamaan miljoonia euroja kalateiden rakentamiseen. Myös alaslasku-uoma otetaan rakennuspakkiin, jos se osoittautuu tulevina kesänä toimivaksi.

– Smolttien kulkua Haapakosken voimalaitoksen ohi selvitetään ensi kesänä laajalla tutkimusohjelmassa, kertoi tutkija Riina Huusko Luonnonvarakeskuksesta.

Samalla selvitetään, miksi osa smolteista jää pyörimään patoaltaaseen, jolloin ne jäävät hauen saaliiksi. Erään tutkimuksen mukaan hauet napsivat patoaltaissa 33–66 prosenttia smolteista.

Kun haukihävikki kertautuu viidesti Iijoen patoaltaissa, on poikasten työläs päästä hengissä merelle.

PVO-Vesivoima aikoo rakentaa kymmenen miljoonaa euroa maksavat kalaportaat Iijoen alimpaan Raaskan voimalaitokseen lohen nousun varmistamiseksi. Siitä saadun kokemuksen jälkeen rakennettaneen kalaportaan neljään yläpuoliseen voimalaitokseen.

– Iijoella tavoitellaan lohen luontaisen elinkierron palauttamista vuoteen 2030. Smolttien alasvaelluksen onnistuminen on yksi keskisimmistä elementeistä, sanoi PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli.

Kalaportaat Iijoen viiteen voimalaitokseen maksaisivat Pullin mukaan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.

Portaat vai luonnonmukaiset nousu-uomat?

Raasakan kalaporrashanke on saanut rakennusluvan, mutta siitä on jätetty kolme valituista Vaasan hallinto-oikeuteen. Yksi valittajista on Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri. Suojelijat eivät halua betonisia porrasrakennelmia, vaan kalan pitäisi päästä nousemaan vanhaa luonnonuomaa pitkin.

Se on voimayhtiölle mahdoton ajatus, sillä vettä pitäisi juoksuttaa tällöin ohi sähköä jauhavien turbiinien noin 20 kuutiota sekunnissa, kun kalaportaiden juoksutustarve on vain noin kaksi kuutiota sekunnissa.

Keskivirtaama Raasakan kohdalla joessa on noin 170 kuutiota sekunnissa. Voimayhtiölle virtaava vesi on rahaa ja tästä rahavirrasta kalaportaat veisivät vain kymmenesosan vanhaan luonnonuomaan verrattuna.

Juuri kuoriutuneita lohenpoikasia.

Suomen suurimpaan jokeen, Kemijokeen, suunnitellaan myös kalaportaita. Voimayhtiö Kemijoki Oy aikoo rakentaa kalatien joen toiseksi alimman Taivalkosken voimalaitoksen vanhaan luonnonuomaan. Hankkeen kustannusarvio on noin kymmenen miljoonaa euroa. Kemijoen vesistöalueella on 16 voimalaitosta.

– Meillä on valmius rakentaa kalatiet voimalaitoksiin aina Rovaniemelle saakka. Nousun esteenä on vanhat Isohaaran kalaportaat, jotka eivät toimi kunnolla. Ne pitäisi nykyaikaistaa, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Isohaara on Kemijoen alin voimala ja siten myös nousulohen ensimmäinen este. Sen omistaa Pohjolan voima. Kemijoessa on Rovaniemeltä merelle viisi voimalaa. Jos lohi pääsisi nousemaan niiden ohi, se pääsisi Kemijoen vapaana virtaavaan suureen sivujokeen, Ounasjokeen, jossa olisi myös lisääntymispaikkoja.

Tähän saakka voimalaitosten kalakannoille aiheuttamaa tuhoa on korvattu niin sanotuilla velvoiteistutuksilla. Iijoen ja Kemijoen kalamenetysten vuoksi voimayhtiöiden on pitänyt järjestää vuosittain noin 900 000 kalanpoikasen istutukset. Kun yhden istukkaan hinta on noin kolme euroa, kyseessä on liki kolmen miljoonan vuosikulu.

Luonnonlohi ei palaa helpolla

Luontaisen kalakierron elvyttäminen ei ole helppoa. Mitä enemmän joessa on voimalaitoksia, sitä vaikeampi lohen ja meritaimenen on nousta rakennettavia kalaportaita myöten lisääntymään latvavesien kutupaikoille.

– Iijoella se on helpompi tehtävä, sillä sen viisi voimalaitosta ovat yhdessä nipussa joen alaosalla, jonka jälkeen on runsaasti poikastuotantoalueita. Sen sijaan Kemijoella koko joki on valjastettu. Vasta Rovaniemen jälkeen alaa vapaana virtaava Ounasjoki, sanoo Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Ruotsin Uumajajoella luonnonlohen paluu on onnistunut, mutta siellä on Romakkaniemen mukaan vain yksi voimalaitos lisääntymisalueen ja meren välissä. Viime kesänä Stornorrforssin voimalan kalaportaita nousi kulualueille noin 15 000 lohta.

Lohenpoikanen

Myös siellä on ollut ongelmia smolttien alasvaelluksessa. Vuonna 2010 kalaportaan yläpäähän asennettiin ohjuriaita, jonka tarkoituksena ohja ohjata kalanpoikaset turbiinin sijasta kalaportaaseen. Stornorrforsilla turbiinikuolleisuus on ollut noin 25 prosenttia smolteista.

Uumajan kokemusten perusteella Luke onkin laatinut vuonna 2018 yleissuunnitelman kaikkien voimalaitosten alasvaellusreiteistä.

– Pohjoismaissa ei ole onnistuttu lohen palauttamisessa kunnolla joissa, joissa on useita voimalaitoksia peräkkäin. Tehtävä on todella haastava. Lisäksi jokainen patoallas ja alaslaskuineen verottaa smoltteja rankalla kädellä, kertoo Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.

– Se, että valjastettu joki palautuisi lohikantojen osalta vastaamaan luonnontilaa, on utopiaa, Erkinaro lisää.

Iijoellakin alkuvaiheessa tavoitellaan lisääntyvää lohikantaa, joka olisi vain sadasosan luonnontilaisen lohen kannasta. Erkinaro arvioikin, että lohia on myös tulevaisuudessa istutettava, vaikka lohi alkaisikin lisääntyä Iijoessa.

1 kommentti